Kirjoittaja Aihe: Anoreksia nuorten jalkapalloilijoiden keskuudessa  (Luettu 2929 kertaa)

heluna83

  • Viestejä: 102
    • Profiili
Aloitan tämän uuden aiheen tänne missä se on ehkä ajankohtaisin.

Missä menee nuorten harjoittelun ja kuntoilun raja,millon se menee "överiksi"? Onko vastuu vain vanhemmilla vai myös valmentajalla? Milloin nuoren laihtumiseen olisi valmentajan puututtava? Kuinka yleinen sairaus anoreksia on futareissa?

Kaipaan kommentteja ja ehkä myös kokemuksia. Onko havaittavissa muita syömishäiriöitä?

sohovi

  • Ylläpitäjä
  • *
  • Viestejä: 1513
  • Rahoittaa Oulun ortopedien mukavan elämän.
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Anoreksia nuorten jalkapalloilijoiden keskuudessa
« Vastaus #1 : 13.02.07 - klo:14:07 »
Monestihan nuoret pelaajat on urheilulukioissa, joissa harjotellaan erilaisia määriä omien joukkueharjotusten lisäksi, ja osa tekee vielä omaa harjotusta (vaikka sitten punttia) näiden lisäksi "ylimääräsenä". Toki tällaset harjottelumahdollisuudet on aina hyvästä, mutta liika on nuorellekin keholle liikaa, ja sitten on paikat jatkuvasti hellinä ja tulee jäykistymistä ja vammoja jne. jos aikaa palautumiselle ei jää, tai sille ei anneta tarpeeksi painoarvoa. Kyllähän joukkueen valmentajan pitäis olla selvillä pelaajiensa tekemistä, ja kyetä kontrolloimaan niitä harjotusmääriä. -En usko, että esimerkiksi mun vanhemmillani ois oikein koskaan ollu käsitystä siitä, kuinka usein oikeastaan viikossa liikuntaa harjoitan, tai mitä joukkueen yhteisissä harjoituksissa tapahtuu. Kyllä se varmaan lähinnä sieltä pelaajalle opetetuista asioista yhdistettynä omaan järjenkäyttöön lähtee.

Överiksi harjottelu menee (mu mielestä) sitten, kun koulu kärsii, ei enää huvita ja kroppa ei kestä. Alkaa tulla sairastelua, jatkuvia pikkuvaivoja joita ei koskaan kunnolla hoideta, ja jotka ei koskaan kunnolla parane. Lopulta sitten kopsahtaa kunnolla, kun keho (ja mieli) on väsyny, riskien määrä kasvaa, ja vakavamman vamman todennäkösyys nousee.

Maajoukkue-alueen U16 topikissa sivuttiin jo syömishäiriöitä, keskustelu alkoi tuosta rasvaprosenti mittauksesta, mutta jatkuu pari sivua eteenpäin.

Mutta jep. Samalla tavalla löytyy anorektikkoja lajin parista, kun ihmismassoista muutenkin. Aika paljonhan löysät futiskamppeet peittää, mutta tuntuu hieman absurdilta, etteikö valmentaja tai joukkuekaverit jossain sairauden (sillä sairaudestahan on kyse) vaiheessa huomais anorektikon kehon varotushuutoja. Eri asia tietenkin, kuka siihen lopulta kokee asiakseen puuttua, tai, kuka uskaltaa puuttua. Kyllä mun mielestäni valmentajankin tulis kuitenki kiinnittää huomiota pelaajien syömishäiriöisiin oireisiin siinä missä muihinki sairauksiin, jotka haittaa (koska lopultahan ne haittaa, kun massa, ja samalla lihakset kuihtuu ravinnonpuutteen vuoksi) pelaamista. Kysyn saman kun aiemminkin: hyssytelläänkö meillä vähän liikaa kun puhutaan pelaajien fyysisistä ominaisuuksista? Kokevatko jotkut valmentajat aiheen sitten liian kiusalliseksi?

Anoreksian yleisyydestä naisjalkapalloilijoilla Suomessa ei ilmeisesti ole edelleenkään mitään tutkimuksia, ulkomailla niitä kyllä on tehty. Tänään julkisuudessa puitu ruotsalainen tutkimus kertoo muuten anoreksian olevan muita psykiatrisia sairauksia vakavampi. Eli ei tässä ihan pelkästään tyttösten porkkanoiden syömisestä ja peilin vahtaamisesta ole kyse koskaan.

Muita syömishäiriöitä? Noh, bulimia ja ortoreksia varmaan tulee ekanan mieleen. Nykyään on myös uusi tautinimike vanhalle taudille: Anoreksia Athletica. Tässä näkisin jollakin tavalla yhdistyvän ortoreksian, ja sen, kun harjoittelu menee "överiksi":

Anoreksia athletica on kriteeristö, jossa kuvataan urheilijan epätyypilliseen syömishäiriöön liittyviä piirteitä. Mikäli kriteeristössä esitettyjä tunnuspiirteitä voidaan havaita urheilijan käyttäytymisessä, olisi tärkeää tarttua asiaan mahdollisimman pian. Tyypillisiä tunnuspiirteitä:

    * Paino putoaa >5% aiemmasta
    * Laihtumiseen ei löydy lääketieteellistä syytä
    * Vakava pelko lihomisesta
    * Niukka ruokailu
    * Puberteetin alku myöhästyy, tytöillä kuukautisten alkaminen viivästyy
    * Kuukautishäiriöt
    * Suolistohäiriöt (yleensä turvottelut)
    * Häiriintynyt kehon kuva
    * Itse aiheutettu oksentaminen
    * Ahmiminen
    * Ylimääräinen harjoittelu (harjoittelu myös lepopäivinä)


Suomen Olympiakomitean sivuilla on mielestäni aika hyviä kuvauksia niistä merkeistä, jota kukin syömishäiriö aiheuttaa urheilijan käytöksessä. Vaikkakin kritisoisin noita yhdeltä osin, siellä nimittäin sanotaan, että syömishäiriöt ovat harvinaisia. Eivät ne itse asiassa niin kovin harvinaisia ole.
« Viimeksi muokattu: 13.02.07 - klo:14:36 kirjoittanut sohovi »
“Like I always say, there's no "I" in team. There's a "me" though, if you jumble it up.” -Dr. Gregory House