Mikäli foorumisteja kiinnostaa, niin kirjoittelen havaintojani viime syksyltä USA:n yliopistofutiksesta. Pääsin sattuneesta syystä seuraamaan ajoittain hyvinkin läheltä Florida State Universityn (FSU) naisjoukkueen toimintaa. Havainnot ja tuntemukset ovat pääosin omiani eikä pelaajan. Virheellisyydet menee täysin oman tietämättömyyteni piikkiin.
Yliopistourheilu USA:ssa on meikäläisittäin katsottuna käsittämättömän laajaa ja taloudellisestikin erittäin merkittävää toimintaa. Se tapahtuu pääosin kahden (NCAA ja NAIA) kattojärjestön alaisuudessa. NCAA on näistä selkeästi suurempi ja pelkästään sen divisioona I:ssä on 332 yliopistoa (div. II:ssa ja III:ssa yht. n.150). Jako divisiooniin ei mene pelkästään urheilusaavutusten mukaan vaan yliopiston on div. I:een päästäkseen täytettävä myös tiettyjä vaatimuksia akateemisen ja urheilulajien tarjonnan suhteen. Parhaat yliopistot ovat ehdottomasti NCAA:n div. I:ssä mutta esim. div. II:stä tai NAIA:sta löytyy varmasti yliopistoja, mitkä ovat selkeästikin NCAA:n rankingin loppupään joukkueita parempia. Oman näppituntumani perusteella NAIA:n alaisissa joukkueissa pelaa huomattavasti enemmän ulkomaalaisia kuin NCAA:n alaisissa. Syytä tähän en tiedä. NAIA:n mestaruusturnauksen loppuottelun hävinneessä Northwestern Ohion joukkueessa pelasi kolme suomalaista. Yhteensä naisfutista on tarjolla USA:ssa n. 700 yliopistossa.
Käsittelen tässä lähinnä NCAA:n alaista toimintaa ja FSU:n joukkuetta. NCAA asettaa urheilijoille tarkkoja sääntöjä ja vaatimuksia esim. amatööristatuksen ja koulumenestyksen suhteen. Hyväksyntä yliopistourheilijaksi onkin tavallaan kolmiosainen: valmentajan hyväksyntä, yliopiston hyväksyntä (lukion päättötodistus+ylioppilastodistus) ja NCAA:n hyväksyntä. Ei englantia äidinkielenään puhuvilta vaaditaan pakollinen TOEFL-kielitesti sekä kaikilta ACT- ja/tai SAT-koe. Nämä lähinnä lukiokurssien tasoa olevat kokeet voi suorittaa esim. Helsingissä. Yliopistot tarjoavat haluamilleen urheilijoille erilaisia stipendejä, mitkä vaihtelevat jossain 25-100%:n tasolla. Täysi stipendi pitää sisällään opiskelun (sis. kirjat ja muun materiaalin), ruuan, majoituksen, vakuutuksen ja tietysti kaiken urheiluun liittyvän.
Futiksen (soccer) pelikausi alkaa pre-seasonilla elokuun alussa ja päättyy NCAA-mestaruuden huipentavaan College Cupiin (mikäli joukkue sinne asti selviää) joulukuun alkupuolella. FSU oli ollut vuoden 2013 loppuottelun häviävä osapuoli ja lähti viime kauteen NCAA:n ranking-kakkosena, joten oli alusta asti selvää, että kyseessä on huippujoukkue. Joukkueen ottelu- ja viikko-ohjelma yksittäisine harjoitusohjelmineen tuli jo keväällä ja siten pystyi hieman orientoitumaan, mitä oli odotettavissa. Joukkue edellyttää pelaajien palaavan syksyllä Tallahasseehen pelikunnossa ja kausi alkaakin lääkärintarkastuksella ja kuntotesteillä. Ulkomaiset pelaajat pelaavat normaalisti kesän kotimaassaan tai FSU järjestää kesäksi harjoittelupaikan NWSL-ammattilaisjoukkueen kanssa. NCAA sallii harjoittelun, muttei pelaamista ammattilaisjoukkueessa.
FSU:n futisjoukkueen resurssit on meikäläisittäin katsottuna käsittämättömät. Yliopiston eri urheilulajien talous menee jollain tapaa samaan pooliin ja suurin Seminolesien tulovirta tulee jenkkifutiksesta, jonka stadionille mahtuu 82.500 katsojaa. Viime kaudella jokainen kotimatsi oli loppunmyyty. FSU:lla ei ole miesten soccer-joukkuetta, joten kaikki siihen liittyvä infra on vain naisjoukkuetta varten. Joukkueen stadion on samassa sport-kompleksissa em. jenkkifutis-, naisten softball- ja miesten baseball-stadionin kanssa. Nämä sijaitsee kampusalueella opiskelija-asuntoloiden lähellä. Joukkueiden kuntosalit on yhteiset ja siellä on päätoimiset ohjaajat, jotka vastaavat lihaskuntoharjoitteista. Voin muuten vakuuttaa, että punttia ja punnusta löytyy... Vieraillessani sinne asennettiin juuri avaruuspuvun näköistä ilmapukua, minkä avulla loukkaantumisista palautuvat urheilijat voivat aloittaa treenin aikaisemmin, koska urheilijan "painoa" voidaan portaattomasti säätää ja esim. polven ja nilkan vammoissa juoksuharjoittelu helpottuu. Joukkueiden yhteisiä tiloja on myös videotallennushuone, missä on valmiudet seurata ja tallentaa tapahtumia samaan aikaan kuudesta eri ottelusta ympäri maailman. Naisten Soccer-joukkueella on oma rakennuksensa futiskentän vieressä. Siellä on joukkueen yhteistilat, pukuhuoneet, auditorio, valmentajien huoneet, videohuoneet, tarvikehuone (Nike), joukkueen Hall of Fame (Sanna Talonen oli muuten siellä hyvin esillä), fysion tilat, opinto-ohjaajan tilat, lääketieteellisen johtajan (koko FSU:n urheilu) huone, reception, etc...
Joukkueella on kolme päätoimista valmentajaa: päävalmentaja sekä erikseen hyökkäyksen ja puolustuksen apuvalmentajat. Puolustuksen valmentaja keskittyy hyvin pitkälti mv-valmennukseen ja kenttäpelaajien valmennusta vetivätkin paljolti pää- ja toinen apuvalmentaja, joka oli paljon pelaajien seassa harjoituksissa. Itsessään harjoitukset ovat ihan samoja, mitä on tottunut täällä Suomessa näkemään - mutta se intensiteetti! Kaikesta huokuu tehokkuus. Joukkueella on tietysti oma fysio, joka vetää alku- ja loppulämmöt. Nämä tehdään todella huolellisesti eikä höntsäillen. Treenien jälkeen on aina kylmäaltaat. Onkin silmiinpistävää, miten vähän treenien ja otteluiden fyysisyys huomioiden pelaajilla on loukkaantumisia. Kaikki harjoitukset videoidaan ja joukkueella on laitteisto (
http://statsports.com/), millä seurataan pelaajien suoritusta (syke, spurtit, nopeus, juostu matka, etc.). Joukkueella on tästä lääketieteellisestä puolesta vastaava henkilö, joka heti jokaisen treenin jälkeen vielä erikseen kerää jokaiselta pelaajalta numeerisen arvion rasittavuudesta. Kaikki data taltioidaan ja se todella analysoidaan ja saatua tietoa käytetään. Oli vaikuttavaa nähdä eri pelaajien grafiikasta tietoja. Laitteisto paljastaa myös alkavan rasitus- tai vastaavan vamman, koska askelluksen muuttuminen näkyy grafiikassa. Samoin syketasojen kohoaminen epänormaalisti rasitukseen nähden esim. alkavan flunssan vuoksi näkyy heti ja asiaan puututaan. Harjoitukset alkaa normaalisti lyhyellä palaverilla ja kentälle siirryttäessä on kaikki valmiina. Pallot, tötsät ja muu rekvisiitta on valmiina ja taustahenkilöitä on paikalla yli kymmenen. Pelaajien tehtävä on treenata ja pelata eikä käyttää aikaa pallojen etsiskelyyn ja juomapullojen hakuun. Loppuverryttelyn aikana pelaajille tuodaan palautusta edistävät energiajuomat samalla, kun he rullaavat maitohappoja lihaksistaan ja antavat pelaajapalautteen.
Vajaat kolme viikkoa kestävän pre-seasonin aikana joukkue treenaa kahdesti päivässä. Viikko sisältää aina yhden totaalisen vapaapäivän urheilusta. Viime syksynä FSU pelasi pre-seasonin aikana kaksi harjoitusottelua miesjoukkueita vastaan. Kaikki kotiottelut videoidaan sekä leveys- että pituussuunnassa. Jo näissä harjoituspeleissä puoliajalla käytiin pari asiaa läpi ekan puoliajan videoklippien avustuksella. Kuva siirtyy langattomasti videointihuoneeseen, missä toinen apuvalmentajista työstää klipit heti käytettäväksi.
NCAA:ssa kausi koostuu kolmesta eri vaiheesta. Kauden alussa pelataan normaalisti n. kahdeksan non-conference ottelua. Näitä voisi meikäläisittäin kutsua harjoitusotteluiksi, joita ne eivät kuitenkaan ole, sillä jokainen ottelu on merkityksellinen ranking-sijoituksen suhteen. Joukkueet sopivat nämä ottelut keskenään ja korkean ranking-sijoituksen omaava joukkue pääsee valitsemaan itselleen mieluisan ohjelman, koska joukkueet haluavat ranking-pisteitä, joita saa vaikka häviääkin hyvälle joukkueelle (
https://en.wikipedia.org/wiki/Rating_Percentage_Index). USA on jaettu alueellisesti konferensseihin ja parhaat joukkueet näyttävät tulevan ACC-(Atlantin rannikko Floridasta Bostoniin), Pac-12-(Kalifornia)ja SEC-(Meksikon lahti) konferensseista. Konferenssipelejä pelataan oman konferenssin joukkueita vastaan kymmenen ja konferenssin mestaruusturnaukseen pääsee neljä korkeimman rankkauksen omaavaa joukkuetta. FSU voitti viime syksynä oman konferenssin finaalissa Virginian 1-0. Vierasmatkat on pitkiä ja matkat tehdään pääsääntöisesti omilla charter-lennoilla eikä aikaa tuhlata lentokentillä odotteluun. Mikäli vierasmatkoilla yövytään, niin mukana seuraa joukkueen akateemisista opiskeluista vastaava opinto-ohjaaja, joka valvoo pelaajien pakollisen kaksituntisen opiskelujakson. Kaikissa yliopistoissa on tilat näitä opiskeluja varten.
Konferenssifinaalien jälkeen alkaa 64 parhaan ranking-sijoituksen omaavan joukkueen välinen NCAA-Cup, mikä pelataan siis Cup-periaatteella. 16 parasta joukkuetta sijoitetaan ja ottelupareissa korkeamman sijoituksen omaava joukkue saa kotiottelun. Jo tämänkin vuoksi kaikki ottelut on tärkeitä ja voittoa haetaan aina. Tarvittaessa pelataan jatkoaika ja ellei "sudden death"-maalia tule, niin ottelu päättyy tasan. Ottelut pelataan käyttäen "tehokas peliaika"-periaatetta ja kello pysäytetään esim. loukkaantumis- tai mahdollisten juomataukojen aikana (oli kerran yli 40C). NCAA-ranking on kyllä todella tarkka ja parhaat näyttävät seuloontuvan College Cup-finaaleihin (
http://www.ncaa.com/interactive-bracket/soccer-women/d1). FSU voitti viime vuonna USA:n mestaruuden ja finaalit Boca Ratonissa oli kyllä korkeatasoiset. Finaalissa kaatui jälleen Virginia 1-0. FSU:a vastaan ei tehty kuudessa pelissä maaliakaan, mikä tapahtui NCAA:n historiassa vasta toista kertaa (
http://www.seminoles.com/ViewContent.dbml?&DB_OEM_ID=32900&CONTENT_ID=958153). Jokainen voi arvioida ottelutiheyden 2+26 ottelua/vajaa 4 kk. Kansainvälisille pelaajille tulee lisäksi mahdollisia maaotteluita.
Joukkueen harjoittelu syksyllä pelikauden aikana keskittyy joukkueharjoituksiin ja meikäläistä enemmän keskitytään vastustajan taktiikkaan ja tiedettyihin vahvuuksiin ja heikkouksiin. Keväällä harjoittelu on enemmän yksilöiden harjoittamista ja joukkue monesti jakautuu puolustuksen sekä hyökkäyksen omiin harjoituksiin ja tekee harjoituksia eri aikoihin. Samoin lihaskuntoharjoittelu painottuu enemmän kevääseen. Ottelut on fyysisiä ja siksi voimanhankintaan panostetaan. Pelaajien nopeusominaisuuksia seurataan ja mikäli tarvetta, niin pelaaja laitetaan juoksutreeniin yliopiston yleisurheilujoukkueen mukaan.
Yliopistourheilu antaa paljon, mutta se myös vaatii. Akateemisten opintojen sujumista seurataan tarkasti ja pelaajien on saavutettava tietty määrä opintosuorituksia. FSU:sta joutui pois joulun jälkeen yksi pelaaja riittämättömien opintosuoritusten vuoksi. Kursseja voi suorittaa myös kesätauon aikana joko yliopistossa paikan päällä tai netissä. Tämä helpottaa ohjelmaa pelikauden ajalle.
Yliopistourheilijat saavat oikeuden osallistua NCAA:n alaiseen urheiluun neljäksi vuodeksi. Mikäli pelaajalle tulee pitkä loukkaantumisjakso, eikä hän pääsee pelaamaan, on mahdollista saada ns. "red shirt"-status, jolloin saa yhden lisävuoden. Oli mielenkiintoista nähdä, että pelaaja menee yliopistoon ensimmäiselle luokalle ja hänestä on sitten neljässä vuodessa tarkoitus tehdä valmis pelaaja siirtymään ammattilaiskentille tai jatkamaan akateemisia opintoja edelleen ilman NCAA:a. Näiltä freshmaneilta ei odotetakaan ensimmäisenä vuotena paljon, mutta kansainvälisiä pelaajia ei kyllä sinne oteta penkille istumaan. Nuori suomalaispelaaja pärjää siellä varmasti ja pelitaktisesti olemme varmaankin jenkkejä edellä. Suurimmat puutteet on varmaan fysiikassa. Mutta mikäli asennetta löytyy, niin se on helpointa korjata.
USA:n maailmanmestaruuden voittaneen joukkueen jokainen pelaaja on ollut aikoinaan NCAA:n alainen yliopistourheilija (
http://www.ncaa.com/news/soccer-women/article/2015-07-01/womens-world-cup-looking-back-uswnts-time-college). Näihin resursseihin tutustuneena ei voi kun ihmetellä, miksi he eivät olleet vielä ylivoimaisempia?
Nyt syksyllä Suomen naismaajoukkueen ringistä USA:ssa pelaa neljä pelaajaa. Pitkä etäisyys ja varsinkin aikaero asettaa maajoukkuetoiminnolle rajoituksia. Jokainen voi arvioida, onko maajoukkuepelaajillemme hyväksi siirtyminen jenkkeihin. Painotan tässä kohden vahvasti, että yliopistojoukkueiden välillä on suuria eroja. Evaluointi tässä suhteessa on tehtävä huolella. Näppituntumana voisin sanoa, että NCAA-ranking tulee olla vähintään 64:n sisällä. Todellisia huippujoukkueita on vajaat 20.
Syksyn mittaan pelureittemme esityksiä pääsee seuraamaan ESPN:n (maksullinen)välityksellä. Sieltäkin voi tehdä yliopistojen välistä arviointia, kun katsoo, mitä otteluja ESPN on ottanut listoilleen. Lähetykset on "Areena"-tyyppisiä, niin voi katsella otteluita tallenteina aikaerosta kärsimättä.
FM
