Yllä on paljon mielenkiintoisia pointteja ja havaintoja ja muutamia oletuksia. Laitetaan nyt tänne myös omia ajatuksia useamman vuoden seurannan tuloksena.
-Allekirjoitan aika lailla Dzupin toteamuksen valmentajien kehittymisestä vuosien saatossa. Valmennuskoulutuksia on tosiaan käyty enemmän, joten niitä kirjaimia kyllä varmasti löytyy useammalta valmentajalta kuin aiemmin, mutta tosiaan toteutus ja opetetun asian eteenpäin vieminen onkin ihan eri asia. Itsekin mukana koulutuksissa olleena voin todeta, että tyttöpuolen valmentajat erottuvat ehdottomasti joukosta eikä mitenkään positiivisesti osaamisen laadullaan. Ja nämä valmentajat toimivat edelleenkin osana isoimpia tyttöseuroja ympäri Suomea.
-Pari vuotta sitten BTSM:n parhaimmistoon kuuluva joukkue pelasi harkkapelejä ykkösen heikoimpia vastaan tiukasti. Tällä kaudella erään ykkösen joukkueen B-tytöt voittivat useamman kerran harkkapelissä naisten joukkueensa, yleensä murskalukemin. Kyseinen B-tyttöjen joukkue tullee tällä kaudella olemaan keskitienoilla. Jokainen voi siitä tehdä sitten päätöksiä, mihin suuntaan naisten ja B-tyttöjen taso on mennyt. Kyseinen B-tyttöjen joukkue ei verrannollisesti ole edellisen vuoden kyseisen seuran B-tyttöjen joukkueita merkittävästi parempi.
Ja lisäyksenä, pari vuotta sitten kyseisen seuran B-tytöillä ei ollut mitään asiaa SM-sarjaan...
-Yleinen ajatusmalli on, että uusi ikäluokka on aina edellistään parempi. Jokainen ikäluokka on varmasti keskimäärin suurinpiirtein samantasoinen keskenään pienin eroin kuitenkin. Vähintään -03 ikäluokasta eteenpäin on ollut kuitenkin vallitseja ajatusmalli pelata vanhempien sarjoja, jotta saadaan kovempia pelejä. Viime aikoina myös poikia vastaan pelaaminen on lisääntynyt, josta on mainittu myös tällä foorumilla esimerkkejä. Tämä vuosia sitten alkanut ajatusmalli juurikin kyseisessä ikäluokassa on osasyynä tähän kyseiseen ongelmaan, joka nyt vallitsee, jossa B-tytöt pelaavat naisten sarjoja ja C-tytöt sitten B-tyttöjen sarjoja. Oman ikäluokan pelit ovat mentaalista pakkopullaa, johon ei jakseta keskittyä.
Tilannetta pahentaa se, että B-tyttöjen sarjoja vielä pelaavat pelaajat ajavat ohi jo aikuisikäisten vaihtopelaajien naisten sarjoissa, jotka vielä sattuvat mukana olemaan. Tätäkin on tapahtunut pidemmän aikaa ja sitä perustellaan B-tyttöjen ajamisella sisään naisten peleihin.
Ainiin muuten toinen yleinen ajatusmalli on "ja mietippä ensi kautta, kun meidän B-tytöt ovat taas vuoden vanhempia ja kokeneempia ja auttavat sitä myöten paremmin naisten joukkuetta". Ja miten vuodesta toiseen onkaan käynyt.
Mun ainoa ehdotus, jotta ongelma saadaan korjattua on ihan malli, jossa ennen kauden/karsintojen alkua pitää nimetä esim. 20+3 pelaajaa käsittävä ryhmä, jotka sitten pelaavat kyseistä naisten tai korkeampien juniorien sarjaa. Naisten joukkueessa saisi tähän pelaajamäärän sisällyttää viisi B-ikäistä pelaajaa ja esim. B-tyttöjen sarjoissa tähän saisi sisällyttää viisi C-ikäistä pelaajaa. Yli-ikäisyyksiä ei sallittaisi ylimmissä juniorisarjoissa. Karsintojen ja itse varsinaisen sarjan välissä olisi mahdollista vaihtaa viisi nimeä. Yksittäinen pelaaja on mahdollista nimetä ainoastaan kahteen sarjaan, mukaan lukien naisten ja juniorien sarjat. (esim. Ykkönen ja BTSM). Lisäksi mikäli yksittäinen pelaaja loukkaantuu (esim. pidempää hoitoa vaativa polvivamma), tämä pelaaja voitaisiin korvata nimilistalla. Tämä edelleen teoriassa mahdollistaa sen, että karsintaa ja itse sarjaa periaatteessa voi pelata aivan eri ryhmä tai sen, että yksittäinen pelaaja pelaa sekä naisten sarjaa, että B-tyttöjen sarjaa, mutta käytännössä se estäisi jonkin verran keplottelua ja toisi oman ikäiset pelaajat oman ikäisten sarjoihin pelaamaan. Toisaalta kyseisiä viiden pelaajan poikkeuslupia voisi myös jonkin verran kiristää.
BTSM:n arvostusta pitää saada nostettua. Nyt se on enemmän imago asia isoille seuroille kuin oikeasti sarja, jota junioreina halutaan voittaa. Arvostus nousee tietenkin kahdella tavalla. Toimijoiden asenteen muutoksella sekä pelin tason nousulla.