Onneksi taltioin Lintusen Matin testamentin viime kaudelta. Tässä kootut selitykset harjoituksista ja pelimatkoilta poissaolohin.
" erilaisten leirien vetäminen
" JyPK-junnujoukkueen valmentaminen turnauksissa
" purjehduskilpailut
" parhaan kaverit häät
" toiseksi parhaan kaverin häät
" vanhan lapsuudenkaverin häät
" shoppailu serkun kanssa
" muutto opiskelupaikkakunnalle (lauantai ainoa päivä kuulemma, ja tämä tapahtui kahdesti)
" lomamatka Riikaan
" lomamatka Tunisiaan
" lomamatka Espanjaan
" serkun valatilaisuus armeijassa
" luokkaretki Saksaan
Käyttäkää soveltaen hyväksenne 
En enää toimi jalkapallon parissa enkä aio palata forumistiksi, mutta tähän täytynee nyt vielä ottaa kantaa, kun toiset näyttävät puhuvan kukista ja toiset lillukan varsista...
Tuo Ekin laittama lista on siis luettelo niistä syistä, joilla oltiin pois SM-liiganousun tavoitteekseen asettaneessa joukkueessa SARJApeleistä SAIRAUKSIEN ja TYÖESTEIDEN lisäksi, jotka ovat tietenkin hyviä syitä olla pois, työeste sillä ehdolla, että siihen pyritään vaikuttamaan, aina vaan ei voi. Työesteiden poistamisessa seurojen pitäisi tehdä enemmän pelaamisen ja harjoittelun mahdollistamiseksi - eli ns taustat kuntoon.
Muut paitsi sairaus (ja osin työesteet) ovat siis valintakysymyksiä ja kertovat siitä miten pelaajat arvottavat jalkapalloaan.
Syyksi siis riittää sairaus, lääkärintodistuksia ei kyselty tai ilmoitus, että olen töissä - tosin kävi niinkin, että seura hankki pelaajalle, joka oli ilta- ja viikonlopputöissä, päivätyön, jotta hän voisi harjoitella, mutta pelaajaa ei harkoissa näkynyt; kysyttäessä asiasta hän ilmoitti, että piti sen toisenkin työn, kun tarvii rahaa...samaan aikana joukkueessa oli pelaajia kokonaan vailla työtä
.
Itse hämmästelen sitä, että yhden viikonlopun riennon takia ollaan valmiita uhraamaan tavoitteen saavuttaminen ja samalla ne kymmenet tai sadat harjoituskerrat, jotka jokainen pelaaja on tavoitteen eteen tehnyt - siis ei voi laskea, että hukkaan menee mahdollisesti vain oma harjoittelu, se määrä pitää kertoa 20 pelaajalla ja 5 muulla toimijalla. jos tapahtumia oli vaikka 190, niin hukkaan meni teoriassa 4750 harjoitusta eli noin vähintään 8000 tuntia. No, jos harkkaprosentti oli 70, niin vain noin 3300 treeniä ja vähintään 5600 tuntia...
Hämmästelen myös sitä, että muille joukkueen pelaajille tämä on OK, vaikka nimenomaan toisin on sovittu yhteisessä palaverissa. Minusta tärkeää on se, että kun jotain sovitaan,siitä pidetään kiinni, ja joukkueen pitäisi keskenään sopia mitkä ne hyväksyttävät syyt ovat ja vaikka kirjata ne paperille...Ja kun tuo lista sitten näytetään valmentajalle, hän voi päättää haluaako hän olla mukana toiminnassa ja onko hän oikea valmentaja kyseiselle joukkueelle.
Suoraa yhteyttä esim tavoitteen saavuttamatta jäämiseen yhden avauskokoonpanotason pelaajan poissaolojen takia ei koskaan voida kiistatta osoittaa, mutta otetaan nyt esimerkkinä erään pelaajan tilastot:
Hän oli oma-aloitteisesti pois 4 pelistä, niissä joukkue saalisti 5 / 12 pistettä (1,25 per peli), teki 3 maalia ja päästi 6 maalia. Hänen pelaamissaan otteluissa joukkue keräsi keskimäärin 34 / 54 (1,88 per peli), teki 2,94 maalia per peli ja päästi 1,33 maalia per peli. Tavoitehan jäi 5 pisteen päähän...
edit-lisäys: yllä mainituista otteluista 3 oli vieraspelejä ja yksi kotipeli, vastaavat kotipelit voitettiin kaikki ja se yksi vieraspeli voitettiin myös selvästi, maaliero oli 16 - 4. Ja ko pelaaja siis mukana pelaamassa, mutta ei kai siti silti ihan näin suoraan laskea voi?
ESn kanssa olen eri mieltä siitä, että pelaaminen ja harjoittelu on vapaaehtoista. Toki se sitä on, mutta kun sanot taikasanat "kyllä, olen mukana", osa vapaaehtoisuudesta katoaa tuon sitoutumisen myötä ja luovutat siitä osan joukkueellesi ja toimit yhdessä asetettujen tavoitteiden edellyttämällä tavalla - tai ainakin sinun pitäisi toimia. Miksi sitoutuminen on niin vaikeaa nai...ei, ehkä tuota ovea en avaakaan.
Mukaan lähteminen on siis täysin vapaaehtoista, mutta jos sen teet, siitä seuraa velvoitteita. Ei voida toimia niin, että ei oteta muita mukana olevia huomioon - muut satsaavat aikaansa ja osaamistaan, seura tekee budjetteja, hankkii rahoitusta tiettyjen lainalaisuuksien vaatimalla tasolla, satsaa rahojaan (
) jne.
Ilmoittaminen harjoituksista poissaolosta: niin yllättävää kuin se onkin, jotkut valmentajat suunnittelevat harjoituksia etukätään, jotkut jopa niin, että laskevat kuinka monta pelaajaa on tulossa, ja siksi pitäisi ilmoittaa ajoissa, ei silloin, kun valmentaja ajelee jo kohti kenttää...
Muuten, myös paha mieli voi olla hyvä syy olla pois harkoista ja onkin, sillä pelaajan pitäisi harjoitella oikeastaan vain silloin, kun se hänelle maistuu; jos tulet viikko kaupalla pitkin hampain harkkoihin, niin et varmasti kehity, mutta yhdenkin treenin henkinen lepo voi tehdä ihmeitä.
Noihin uskontojuttuihin en ota kantaa muuten kuin toteamalla, että rippikoulun voi hyvin järjestää halutessaan niin, että se ei futista häiritse - kuten niin monen muunkin asian.
Edit-lisäys:
kauden 2007 tärkein asia itselleni oli eräänlainen disilluusio. Olin siihen asti kuvitellut, että naisfutis voisi olla kilpaurheilua ja ehkä huippu-urheiluakin ja että sitä voisi siihen suuntaan kehittää, mutta ei se taida olla näillä rakenteilla edes mahdollista. Lukioiässä voidaan harjoitella hyvinkin 7 - 12 kertaa viikossa (esim 7 - 8 ohjattua ja henkkoht fysiikkaa päälle), sen jälkeen näyttävät harjoitusmahdollisuudet heikkenevän merkittävästi ja saatetaan jäädä 2 - 3 joukkuetreeniin ilman omatoimista fysiikkatreeniä.
olen todennut, että voisin olla mukana pähkähullussa proggiksessa, jossa Suomen huippu on vain välitavoite ja varsinainen tavoite on Euroopan huipputaso, siihen vaan tarvittaisiin 30 sitoutunutta ja riittävän lahjakasta pähkähullua pelaajaa, 10 seinähullua taustatoimijaa ja muutama ennakkoluuloton sponsori, mutta toisaalta tähän liittyy myös ristiriita eli toinenkin illuusio katosi, mutta se liittyy enemmän käsitykseen itsestä valmentajana, joten ei siitä sen enempää - mutta Wiggum on särmä sälli.
Jäiköhän jotain, ei kai?
