Mitä Kannattaa Syödä Kun On Ripuli?

Miten ripulia hoidetaan? – Tärkein hoito on runsas nesteen nauttiminen, jotta elimistö ei kuivu. Sokeria sisältävät juomat saattavat kuitenkin pahentaa ripulin oireita, joten niitä kannattaa välttää. Myös ravintoa tulee saada säännöllisesti ripulinkin aikana.

• Suurin osa ravinnon energiasta imeytyy myös ripulin aikana ja oikeanlainen ravinto lyhentää ripulin kestoa ja vähentää ravitsemuksellisia vaurioita.
• Sopivia ravinnonlähteitä ovat esimerkiksi vihannekset, hedelmät ja niistä valmistetut mehut sekä runsasproteiiniset ruuat.
• Apteekista löytyy ripulin hoitoon itsehoitolääkkeitä.

Esimerkiksi loperamidi vaikuttaa ruuansulatuskanavaan ja vähentää suolen kouristelua. Jos vaarana on liiallinen nestehukka, kannattaa käyttää lääkettä, joka korjaa nestehukkaa ja suolojen menetystä.
Katso täydellinen vastaus

Mikä rauhoittaa ripulia?

Juo hedelmämehua. Esimerkiksi porkkanamehu hoitaa tehokkaasti ripulia ja auttaa parantamaan oloa.
Katso täydellinen vastaus

Voiko ripulin aikana syödä?

Torju nestehukkaa – Nestehukkaa voi torjua vedellä, teellä tai laimealla mehulla. Syöminenkin on sallittua; se ei pahenna ripulia. Ripulin aikana kannattaa kuitenkin suosia helposti sulavia ruokia, kuten paahtoleipä, banaani ja riisi. Nestehoito on erityisen tär­keää lasten ripulin hoidossa.
Katso täydellinen vastaus

Mikä ruoka kiinteyttää ulostetta?

3. Valkoinen riisi – Ylikierroksilla käyvää ärtynyttä mahaa kannattaa tasoittaa syömällä mahdollisimman mietoja ruokia, kuten valkoista riisiä, vaaleaa leipää tai keitettyjä perunoita. Riisi ja perunat eivät aiheuta lisästressiä jo kuormittuneelle ruoansulatusjärjestelmälle. Lisäksi ne sitovat nesteitä ja hillitsevät esimerkiksi ripulia tekemällä ulosteen kiinteämmäksi.
Katso täydellinen vastaus

Onko jogurtti hyvää vatsalle?

5. Jogurtti – Jogurtti on täydellinen lääke stressaantuneelle vatsalle, sillä sen hyvät maitohappobakteerit auttavat tasapainottamaan ruoansulatusta ja näin ollen vähentämään epämiellyttävää turvotusta. KOKEILE KOTONA: Jogurtti voi helpottaa oloa myös siksi, että sen on todettu vähentävän rasvan imeytymistä muista elintarvikkeista.
Katso täydellinen vastaus

Mikä rauhoittaa suolistoa?

Kun suoli on ärtynyt, kiusana voi olla niin turvotusta, kurinaa, kipuja, ilmavaivoja, ripulia kuin ummetustakin. Noin joka kymmenes työikäinen kärsii vaivasta, naiset useammin kuin miehet. Jollain tapaa herkkävatsaiseksi itsensä kokee lähes puolet suomalaisista.

Kyseessä on yleensä ärtyvä suoli, kun vaivojen mahdolliset muut syyt, kuten keliakia, tulehdukselliset suolistosairaudet ja pahanlaatuiset kasvaimet, on tutkimuksin suljettu pois. Ärtyvä suoli on toiminnallinen vaiva, eikä sen taustalta löydy elimellistä vikaa. Syytä suolen muuttuneelle toiminnalle ei tiedetä.

Osalla vaivasta kärsivistä kaasunmuodostus on tavallista runsaampaa, ja osalla suoli tuntee kipua tavallista herkemmin. Ärtyvän suolen oireet voivat olla epämääräisiä, ajoittain pahempia ja välillä helpompia, ja ne vaihtelevat yksilöllisesti. Vaiva heikentää elämänlaatua.

1. Un jatkuva kipuilu vielä madaltaa kipukynnystä, vatsa alkaa reagoida entistä herkemmin erilaisiin ärsykkeisiin.
2. Usein vatsa ärtyy esimerkiksi stressaavassa elämäntilanteessa.
3. Aina vihoitteluun ei kuitenkaan löydy syytä – ei edes ruokavaliosta, jonka moni herkkävatsainen kokee vaikuttavan oireiluun eniten.

Herkkää vatsaa kannattaa yrittää rauhoittaa niin ruokavaliolla kuin muillakin elintavoilla. Moni on saanut helpotusta oireisiinsa ja löytänyt tavan elää sovussa kipuilevan vatsan kanssa. Herkkä vatsa pitää säännöllisistä elintavoista. On hyvä syödä sopivin väliajoin, liikkua joka päivä sekä levätä ja nukkua riittävästi.

• Liikunta edistää suolen normaalia toimintaa, ehkäisee ilmavaivoja ja ummetusta sekä parantaa mielialaa.
• Mielen hyvinvointi vaikuttaa suoliston oireiluun, koska suolisto ja aivot ovat yhteydessä toisiinsa hermoston välityksellä.
• Herkkävatsaisen on syytä syödä usein ja kohtuullisen pieniä annoksia.
• Isot ateriat aiheuttavat helpommin ilmavaivoja.

Päivittäin voi syödä esimerkiksi aamupalan, lounaan ja päivällisen sekä tarvittaessa muutaman välipalan. Jatkuvasti ei kuitenkaan ole hyvä napostella. Se voi pahentaa oireilua. Ateriointihetki tulee rauhoittaa, sillä hotkiminen lisää ilman nielemistä ja ilmavaivoja.

1. Aterian jälkeen olisi hyvä olla jalkeilla jonkin aikaa.
2. Turvotuksista kärsivän ei kannata käyttää vatsaa kiristäviä vaatteita.
3. Ne haittaavat suoliston normaalia liikettä ja saavat ilman pakkautumaan, mikä aiheuttaa kipua.
4. Okeilemalla löytyy sopiva ruokavalio, jolla ärtyvän suolen oireet pysyvät hallinnassa.

On kuitenkin hyvä varoa, ettei ruokavaliota tule rajoittaneeksi pysyvästi tarpeettomasti. Aiemmin oireita aiheuttanut ruoka saattaa taas suolen rauhoituttua sopia ainakin pieninä annoksina. Porkkana sopii yleensä herkkävatsaiselle. Kypsennetyt juurekset ärsyttävät ­vähemmän kuin tuoreet.

Herkkävatsaisen ruokavaliossa on keskeistä riittävä kuidun saanti päivittäin. Kuitu lisää suolen sisältöä ja pitää sen liikkeessä, jolloin kouristusmaiset kivut vähenevät ja ummetustaipumus helpottaa. Myös ripulointi saattaa vähentyä, koska liukoinen kuitu sitoo itseensä nestettä, jolloin uloste kiinteytyy.

Ärtyvästä suolesta kärsivä voi varmistaa riittävän kuidun saannin käyttämällä kuituvalmistetta, mutta myös ruokavalion kannattaa olla runsaskuituinen. Herkkävatsaiselle sopivia hyviä kuidun lähteitä ovat esimerkiksi täyskauratuotteet, juurekset ja sitrushedelmät.

Kuitulisänä voi käyttää esimerkiksi kaurakuitua, pellavansiemeniä tai niistä tehtyä rouhetta, chiansiemeniä tai psylliumkuitua. Valmisteiden käyttöohjeisiin pitää tutustua huolellisesti. Kuituannosta tulee kasvattaa vähitellen, jotta herkkä suoli ei reagoi kasvavaan määrään kipuilemalla. Kuitulisät pitää turvottaa nesteessä ennen nauttimista.

Riittävä nesteiden juominen on muutenkin oleellista, kun kuidun saanti on runsasta. Muutoin ummetustaipumus voi pahentua. Vettä kannattaa juoda päivittäin 1–1,5 litraa. Pellavakuitulisää käytetään enintään 1–2 ruokalusikallista päivässä. Kuituvalmiste on suositeltavaa ottaa parin aterian yhteydessä joka päivä.

Suolen toimintaa varmistavat myös säännöllinen liikunta ja ulostaminen silloin, kun tarve ilmenee. Moni ärtyvästä suolesta kärsivä saa apua oireiluunsa FODMAP-ruokavaliosta. Siinä vähennetään tai karsitaan imeytymättömiä hiilihydraatteja sisältäviä ruokia, jotka lisäävät paksusuolen kaasunmuodostusta.

Ruokavaliota ei ole välttämättä tarkoitus rajoittaa pysyvästi. Kun oireet helpottavat noin kahden kolmen kuukauden jälkeen, vältettyjä ruokia aletaan palauttaa ruokavalioon oireiden sallimissa rajoissa. Kokeilut aloitetaan ruoka-aine kerrallaan syömällä pieni annos joka toinen päivä.

• Vältettäviä hiilihydraatteja ovat esimerkiksi fruktaanit ja raffinoosi sekä sokerialkoholit, kuten ksylitoli, laktitoli, sorbitoli ja mannitoli.
• Tällaisia hiilihydraatteja on kasviksista etenkin palkokasveissa, kuten linsseissä, pavuissa ja herneissä, sekä sipulikasveissa ja kaaleissa.
• Sokerialkoholeilla makeutetaan muun muassa purukumia, makeisia ja leivonnaisia.

Käytetyt makeutusaineet selviävät elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä. Myös laktoosi eli maitosokeri kuuluu vältettävien listalle, mutta esimerkiksi laktoosittomia maitotuotteita voi käyttää. Jos näiden ruoka-aineiden välttäminen ei rauhoita suolta, voidaan karsia lisää mahdollisesti ongelmia aiheuttavia ruokia.

• Niitä ovat esimerkiksi omena, vesimeloni ja kivelliset hedelmät, kuten luumu, persikka ja mango.
• Sopimattomia voivat olla myös hunaja, fruktoosi ja elintarvikkeissa makeuttajana käytettävä glukoosi-fruktoosisiirappi.
• Runsassokerisia ja hiilihapollisia juomia voi olla syytä välttää.
• Pähkinöistä pistaasi- ja cashewpähkinät voivat aiheuttaa oireita, samoin kuin yli kymmenen kappaleen annokset manteleita ja hasselpähkinöitä.

Vaikka mahdollisesti poistettavien ruokien lista voi tuntua pitkältä, jäljelle jää kuitenkin vielä paljon ruoka-aineita, jotka yleensä sopivat herkkävatsaiselle. Viljoista voidaan yleensä käyttää kauran lisäksi kvinoaa, riisiä ja maissia. Myös tattari, hirssi ja speltti sopivat useimmille.

Markkinoilla on nykyään myös FODMAP-ruokavalioon tarkoitettu ruisleipä. Leivistä kannattaa valita runsaskuituisia, vähintään kuusi prosenttia kuitua sisältäviä vaihtoehtoja. Kasviksista sopivat tavallisesti esimerkiksi tomaatti, kurkku, lehtisalaatit, paprika, kesäkurpitsa, munakoiso, peruna, porkkana, lanttu ja nauris.

Juurekset kannattaa kypsentää hyvin, koska se voi parantaa niiden siedettävyyttä. Keittäminen, höyryttäminen ja uunissa valmistaminen ovat herkkävatsaiselle suositeltavia kypsennysmenetelmiä. Hedelmistä oireita eivät yleensä aiheuta esimerkiksi banaani, viinirypäleet, kiivi, hunajameloni ja sitrushedelmät.

• Marjoista mustikka, mansikka ja vadelma sopivat useimmille.
• Marjoja ja hedelmiä suositellaan syötäväksi yksi annos (noin 1,25 dl) kerrallaan.
• Laktoosittomien maitotuotteiden lisäksi voi käyttää soija-, kaura- ja riisipohjaisia juomia.
• Ahvin juontia saattaa olla syytä vähentää tai kokeilla olla kokonaan ilman.

Sopivia juomia ovat yleensä vihreä tee, yrttijuomat sekä sitrushedelmä- ja marjamehut. Vesi on hyvä janojuoma. Mausteiset ruoat saattavat ärsyttää herkkää vatsaa. Esimerkiksi tuoreet yrtit ovat yleensä hyvin siedettyjä. Tietyistä maitohappobakteerikannoista voi saada helpotusta turvotukseen ja ilmavaivoihin.

Saatavana on niitä sisältäviä elintarvikkeita, esimerkiksi juomia, sekä kapseleita. Apteekeissa myydään myös aterian yhteydessä otettavia ruoansulatusvalmisteita ilmavaivojen ehkäisyyn. Asiantuntija: laillistettu ravitsemusterapeutti, Reijo Laatikainen THM, MBA. Lisää tietoa ärtyvän suolen hoidosta: www.tervevatsa.fi,

Teksti Katriina Ylönen, kuvat Fotolia
Katso täydellinen vastaus

Mitä voi juoda ripulissa?

Ripulin hoito kotona perustuu runsaaseen juomiseen – Jatkuvan ripulin syystä riippuu, mikä auttaa ripuliin. Yleisohjeena voi kuitenkin antaa, että monipuolinen nesteiden juominen on tärkeää, sillä elimistö menettää nesteitä runsaasti. Kuivumisen estämiseksi nesteitä pitäisi juoda yli kaksi litraa vuorokaudessa.

1. Sopivia nesteitä ovat vesi, tee ja laimea mehu.
2. Ahvin ja alkoholin suhteen kannattaa olla varovainen, sillä joillakin ne voivat aiheuttaa ripulia.
3. Myös lepo on tärkeää, sillä pitkittyessään ripuli voi heikentää elimistön energiansaantia.
4. Ruoaksi kannattaa valita helposti sulavia ruoka-aineita.
5. Apteekista saatavia ripulilääkkeitä ei suositella käytettäväksi pitkäaikaisesti.

Sen sijaan apteekista saatavia ripulijuomavalmisteita voi käyttää pitämään yllä elimistön suolatasapainoa. Riittävä vedenjuonti auttaa estämään kuivumista.
Katso täydellinen vastaus

Miten ripuli leviää?

Ripuli – YTHS Äkillinen ripuli johtuu tavallisesti suolistoinfektiosta, joka voi olla bakteeritoksiinin aiheuttama eli niin sanottu ruokamyrkytys tai sitten se voi johtua viruksesta. Ripuli on yleensä käsien, ruuan tai veden välityksellä elimistöön päässeiden mikrobien aiheuttama.

1. Ruoan tai veden välityksellä leviävä epidemia tulee tunnistaa nopeasti ja välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin.
2. Tavallisia ripulin aiheuttajia ovat kalikiviruksiin kuuluvat noro- ja sapovirus, norovirus tarttuu erittäin herkästi ja erittyy ulosteeseen 2–8 viikkoa.
3. Pitkittyneeseen ripuliin voi olla monia eri syitä ja sen syy tulee aina selvittää.

Ripuli on pitkittynyttä, kun ulostamiskertoja on yli 3 vuorokaudessa ja ripuli on kestänyt yli 3–4 viikkoa. Ripulitaudit ovat yleisimpiä turistien infektiotauteja. Turistiripuliin sairastuu kohde- ja lähtömaasta riippuen 20–60 % matkailijoista. Turistiripulia aiheuttavat bakteerit, virukset tai loiset.
Katso täydellinen vastaus

Kauanko ripuli yleensä kestää?

Ripulin oireet ja tutkiminen – Ripulin tyypillisiä oireita ovat vetiset ja löysät ulosteet sekä tihentynyt ulostamistarve. Lyhytkestoisen ripulin yleisimpiä aiheuttajia ovat norovirus (katso vatsatauti ) ja tavallista flunssaa aiheuttavat hengitystievirukset. Oireet alkavat yleensä äkillisesti ja ripulin lisäksi esiintyy pahoinvointia, oksentelua, lievää vatsakipua sekä kuumetta. Tyypillisesti tauti kestää 1-2 päivää ja loppuu yhtä äkillisesti kuin alkoikin. Ruokamyrkytyksessä ripulin aiheuttajina voivat olla myös kampylo-, salmonella- tai yersiniabakteerit. Bakteeriperäisiin ripuleihin voi joskus liittyä taudin jälkeisiä nivelvaivoja (ns. reaktiivinen niveltulehdus). Tarkemmin bakteeriripuleista on kerrottu artikkelissa Bakteeriripuli, Lapsilla ripuli voi pitkittyessään aiheuttaa hankalankin nestehukan. Elimistön kuivuessa virtsaneritys vähenee, ihon kimmoisuus heikkenee ja lapsi saattaa olla väsynyt eikä jaksa leikkiä normaalisti. Myös vanhuksilla ripulin aiheuttama nestehukka saattaa olla vakavaa ja aiheuttaa mm. sekavuutta. Antibioottiripuli tarkoittaa antibioottikuurin aikana tai sen jälkeen alkavaa ripulia. Sen yleisin aiheuttaja on Clostridium difficile -niminen bakteeri, joka pääsee lisääntymään suolistossa antibiootin tuhottua suoliston normaalia bakteerikantaa. Clostridium-ripulin oireina ovat pahanhajuinen vesiripuli ja yleensä myös kouristavat vatsakivut. Myös kuumetta tai veriripulia voi esiintyä. Pitkittynyt ripuli tarkoitetaan yli 3 viikkoa kestänyttä päivittäistä ripulointia. Sen yleisimpiä syitä ovat mm. ärtyvän suolen oireyhtymä, laktoosi-intoleranssi, keliakia sekä tulehdukselliset suolistosairaudet. Myös xylitolin ja ummetuslääkkeiden liiallinen nauttiminen voi aiheuttaa pitkittynyttä ripulia. Ripuli on helppo tunnistaa omatoimisesti, mutta sen tarkemman syyn selvittely saattaa vaatia käyntiä yleislääkärin, lastenlääkärin tai gastroenterologin (vatsaelinsairauksien erikoislääkärin) vastaanotolla. Lääkärin suorittamaan yleistutkimukseen ripulin vuoksi kuuluvat mm. vatsan tunnustelu ja suoliäänten kuuntelu stetoskoopilla. Lasten kohdalla arvioidaan myös mahdollista kuivumaa tutkimalla ihon kimmoisuutta ja suun limakalvojen kosteutta. Rajummissa ripulia aiheuttavissa taudeissa voidaan ottaa verikokeita, kuten tulehdusarvo ( CRP ) sekä elimistön suola-arvoja (natrium ja kalium). Bakteeriripulia epäiltäessä sekä ulkomaanmatkojen jälkeen saatetaan tutkia myös ulosteviljely. Antibioottiripulia epäiltäessä voidaan ottaa ulostenäyte ja tutkia Clostridium difficile -bakteerin esiintymistä. Pitkittyneen ripulin selvittelyssä keskeistä on laktoosi-intoleranssin, keliakian ja tulehduksellisten suolistosairauksien poissulkeminen verikokeilla. Myös paksusuolen tähystystä eli kolonoskopiaa käytetään epäselvissä tilanteissa. Jos oireet viittaavat selvästi ärtyvän suolen oireyhtymään, tarkempia tutkimuksia ei tarvita.