Golfvirran kulku Meksikonlahdelta Jäämerelle Golfvirta on suuri lämmin Atlantin valtameren merivirta, Se saa alkunsa Meksikonlahdelta pohjoisesta päiväntasaajavirrasta, johon yhdistyy pienempiä virtauksia. Virtaus jatkuu Pohjois-Atlantin kautta Jäämerelle saakka.
Katso täydellinen vastaus
Contents
- 1 Mistä Golfvirta on saanut nimensä?
- 2 Miten Atlantti vaikuttaa Suomen ilmastoon?
- 3 Milloin Golfvirta pysähtyy?
- 4 Mitä sana golf tarkoittaa?
- 5 Miksi aloittaa golf?
- 6 Miksi Suomessa on kylmä?
- 7 Miten ilmastonmuutos vaikuttaa rehevöitymiseen?
- 8 Miten ilmastonmuutos vaikuttaa biodiversiteettiin?
- 9 Miten merivirrat vaikuttaa ilmastoon?
- 10 Miten meret vaikuttavat ilmastoon?
Mitä tapahtuu jos Golfvirta loppuu?
Monimutkaisen Atlantin termohaliinisen kierron ennustaminen on vaikeaa, eikä virran mahdollista ehtymistä voida ennustaa tarkasti. Kierron heikkenemisen keskeisenä syynä pidetään ilmastonmuutosta. Golfvirran kuljettama lämpö vaikuttaa merkittävästi Pohjois- ja Länsi-Euroopan ilmastoon.
- Uva: Lähde: NASA/IPCC/Rahmstorf grafiikka: Marja Väänänen / Yle, Leena Luotio / Yle Golfvirta saattaa olla pysähtymässä kokonaan, kertovat tuoreet tutkimukset.
- Tällä olisi merkittäviä vaikutuksia muun muassa Länsi- ja Pohjois-Euroopan ilmastoon, kertoo brittilehti Guardian (siirryt toiseen palveluun) siteeratessaan Nature Climate Change -lehden tutkimusta.
Ilmastomallinnuksien mukaan virta on menettänyt lähes kokonaan vakautensa ja on nyt verkkaisimmillaan ainakin 1 600 vuoteen. Jos Golfvirta pysähtyisi kokonaan, se tietäisi lämpötilojen laskua Euroopassa ja muun muassa myrskyjen lisääntymistä. Golfvirta kuuluu osana Atlantin termohaliiniseen kiertoon (AMOC), jolla tarkoitetaan veden lämpötilan ja suolapitoisuuksien erojen aiheuttamaan kiertoliikettä.
Katso täydellinen vastaus
Miksi Golfvirta pysähtyy?
Suomi ei ole turvassa vaikutuksilta – Golfvirran heikkenemisen syy Uotilan mukaan selkeä: Etenevä ilmastonmuutos sekä sitä kautta Grönlannin jäätikön sulaminen tuo lisää vettä mereen. Sulanut jää estää Atlantin kiertoliikettä. – Pohjois-Atlantilla, missä syvän veden muodostuminen tapahtuu, siellä lämpötilat tulisivat laskemaan.
- Riippuen siitä, miten paljon se heikkenee, sitä enemmän ne lämpötilat laskee.
- Suurimmillaan on puhuttu useiden asteiden viilenemisestä merialueilla.
- Jos golfvirta heikkenee radikaalisti, ei Suomi ole Uotilan mukaan millään tavalla turvassa.
- Häneen mukaansa Suomessa joudutaankin totuttautumaan mahdollisesti aivan uudenlaisiin, kylmempiin olosuhteisiin ja mahdollisesti myös sään ääri-ilmiöihin.
– Maa-alueet, mitkä ovat lähimpänä, eli Norja, Brittein saaret, Espanja, Portugali, siellä se lämpötilaefekti on selvin. Suomihan ei ole kovin kaukana Norjasta, joten Suomessa voidaan tällaista viilenemistä myös havaita. Mutta miksi Golfvirran heikkeneminen tapahtuu ja, miten asia voidaan vielä pelastaa? Entä mitä konkreettisia vaikutuksia sillä olisi Suomessa? Katso Petteri Uotilan kattava haastattelu tärkeästä aiheesta yläpuolelta löytyvältä videolta.
Katso täydellinen vastaus
Miksi golf virran nimi on Golfvirta?
Etymologia – Sanan etymologia ei liity sanaan golf, vaan Meksikonlahteen (engl. Gulf of Mexico ), kun englanninkielessä sanan lahti vastine on Meksikonlahden tapauksessa gulf, Benjamin Franklin ja Timothy Folger nimesivät golfvirran Gulf Stream :ksi, huomattuaan että merivirta saa alkunsa Meksikonlahdelta.
Katso täydellinen vastaus
Mistä Golfvirta on saanut nimensä?
Juuri tänäänkin kannattaa suoda ajatus Golfvirralle, koska se tuo meille Karibianmeren lämpöä. Ilman sitä näillä pohjoisilla kulmilla olisi hieman viileät olot – olemmehan napapiirin tuntumassa. Päivän kuvana on Golfvirta, jonka lämpötilaa ja nopeutta mitataan sekä ennustetaan koko ajan. Tiedolla on paitsi merkitystä sään ennustamisen sekä tutkimuksen kannalta, niin myös konkreettisesti laivaliikenne Atlantilla kaipaa tällaista tietoa. Itse asiassa ensimmäiset merkit koko virran olemassa olosta saatiin laivoilta.
- Benjamin Franklin, monialainen tutkijanero, lehtimies, keksijä ja poliitikko, oli nuorena miehenä postivirkailijana vastuualueenaan muun muassa Ison-Britannian ja sen Amerikassa olevien siirtokuntien välinen posti.
- Hän huomasi, että laivat kulkivat jopa kaksi viikkoa pidempään matkatessaan Englannista Amerikkaan kuin päinvastaiseen suuntaan.
Franklin alkoi kirjaamaan laivojen kulkuaikoja ja -reittejä tarkasti ylös vuodesta 1769 alkaen, ja vähitellen hänelle tuli kuva merivirrasta, joka vaikutti olennaisesti laivojen nopeuteen. Hän julkaisi havaintonsa tänään vuonna 1775 ja häntä voi näin pitää Golfvirrankin tieteellisenä selittäjänä.
- Sen keksijä hän ei kuitenkaan ole: espanjalainen tutkimusmatkaaja Juan Ponce de León havaitsi ensimmäisenä tämän omituisen merivirran Floridassa, Cape Canaveralin luona vuonna 1513.
- Tämän jälkeen espanjalaislaivat osasivat myös käyttää Meksikonlahdelta alkunsa saanutta virtausta kotimatkojaan nopeuttamaan.
Virran nimi tulee myös Meksikonlahdesta: Golfvirta on englanniksi Gulf Stream, koska sen alkupää Meksikonlahti on Gulf of Mexico. Mitä Frankliniin tulee, niin alla on hänen ensimmäinen karttansa Golfvirrasta. Siinä on mukana myös toinen Atlantilla oleva merivirta, Euroopan puolella kohti etelää kylmää vettä puskeva virtaus. Sittemmin virtaa on tutkittu hyvinkin tarkasti, ja koska sen osuus ilmastonmuutoksessa on (etenkin eurooppalaisesta näkökulmasta) hyvin tärkeä, tehdään siitä jatkuvasti tarkkoja havaintoja niin meren pinnalla, syvyyksissä kuin satelliiteilla avaruudesta.
Golfvirta virtaa nopeimmillaan noin kaksi metriä sekunnissa, eli kävelyvauhtia, nopeimmillaan virtaus on yli 300 metrin syvyydessä. Tämä nopeimman virtauksen alue on varsin kapea, sillä sen leveys on vain 20–30 km. Kokonaisuudessaan virta on kuitenkin laaja, jopa noin 200 km, mutta virtaus laita-alueilla on luonnollisesti hitaampaa.
Tyypillistä virtaukselle on myös se, että se on pyörteinen ja katkonainen. Sen sisällä ja reunoilla on koko ajan syntyviä ja muuttuvia erikokoisia pyörrealueita, joita kutsutaan meandereiksi. Virran alku etelässä ja sen pää pohjoisessa Grönlannin itäpuolella ovat haaraisia: etenkin loppuosa on röpelöinen, kun viilenevä ja hidastuva virtaus leviää eri puolille laajaa merialuetta Islannin, Brittein saarten ja meren alla olevien muodostelmien ohjaamana.
Golfvirta kuljettaa päiväntasaajalta pohjoiseen noin 30 miljoonaa kuutiometriä vettä sekunnissa ja kerää sen jälkeen voimiaan niin, että virtaama on huipussaan noin 150 miljoonaa kuutiometriä vettä sekunnissa 65. pituuspiirin itäpuolella Uudesta Englannista itään. Virran lämpötila on alkupäässään noin 27°C ja vielä talvellakin pohjoisilla merillä on virtaaman lämpötila noin 13°C.
Virta hajoaa moneen osaan jotakuinkin paikassa 50° pohjoista leveyttä ja 30° läntistä pituutta, kartalla katsottuna hieman Suomen sijaintia etelämpänä Atlantin keskiselänteen päällä. Yksi virtaus suuntaa pohjoiseen kohti Islantia ja toinen kääntyy Grönlannin suuntaan. Yllä on Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaation NOAA:n tekemä ennuste Golfvirran lämpötilasta ja nopeudesta huhtikuun 30. päivälle. Ennusteita tehdään päivittäin niin Yhdysvalloissa kuin Kanadassa ja Euroopassakin, koska virran vaikutus on meille suuri.
- Olennaisin Golfvirran suora vaikutus on sen osa Pohjoisen Atlantin sääilmiöissä.
- Virta pumppaa energiaa pohjoisille alueille ja virtauksen aikana siitä nousee ilmaan vettä ja lämpöä.
- Nature-lehdessä vuonna 2005 julkaistun brittitutkimuksen mukaan Golfvirta olisi hidastunut edeltävien 12 vuoden aikana peräti 30 %, mutta vielä ei osata sanoa, onko ilmiö pysyvä tai johtuuko se ilmastonmuutoksesta.
Nyttemmin on saatu lisää vastaavanlaisia havaintoja ja näyttää siltä, että ilmastonmuutoksen aiheuttama napajäätiköiden sulaminen muuttaa Atlantin pohjoisosien suolaisuutta ja siten hidastaa sekä muuttaa virtausta. Esimerkiksi keväällä 2015 raportoitiin tutkimuksesta, jonka mukaan Golfvirta olisi heikentynyt 15 – 20 %.
Katso täydellinen vastaus
Miten Atlantti vaikuttaa Suomen ilmastoon?
Vaikutus – Golfvirta lämmittää huomattavasti ilmastoa Länsi- ja Pohjois-Euroopassa, erityisesti muun muassa Norjassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Ranskassa nimenomaan talvisin. lähde? Golfvirta lämmittää meren rannikolla olevaa Länsi-Eurooppaa muuttaen huomattavasti muun muassa Islannin, Englannin ja Norjan ilmastoja.
Muualla Skandinaviassa ja Suomessa vaikutus on hieman pienempi kuin Norjan rannikolla, mutta länsituulten myötä Golfvirran lämpöä kulkeutuu myös Suomeen erityisesti matalapaineissa, Tämän vuoksi Suomen keskilämpötila on jopa kuusi astetta korkeampi kuin vastaavilla leveysasteilla mantereisessa Kanadassa,
Golfvirta mahdollistaa talvimerenkulun hyvin pohjoisessa, sillä Norjan rannikot eivät jäädy missään, ja Suomeen ennen kuuluneen Petsamon Liinahamari oli aikanaan Suomen ainoa ympärivuotisesti jäätön satama. Golfvirta luo osaltaan valtameren polaaririntamaa, jossa navoilta tuleva kylmä vesi ja päiväntasaajalta tuleva lämmin vesi kohtaavat.
Katso täydellinen vastaus
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Golfvirtaan?
Golfvirta on pysähtymässä, huutavat otsikot, mutta tiedätkö, että mikä tarkalleen on pysähtymässä? Videolla sukelletaan Golfvirtaan, sen mekanismiin ja siihen miten ilmastonmuutos vaikuttaa virran heikkenemiseen. – Monimutkaisen Atlantin termohaliinisen kierron ennustaminen on vaikeaa, eikä virran mahdollista ehtymistä voida ennustaa tarkasti.
Katso täydellinen vastaus
Mikä vaikuttaa Suomen ilmastoon?
Peda.net > Oppimateriaalit > e-Oppi > Peruskoulut > Pori > Kuninkaanhaan koulu > Maantieto > Rantanen > Arkisto > 9. lk 18-19 > eMaantieto 9 – Suomi (9F 18-19) > 9 F Mantsa > 8. Ilmasto 8.1 Ilmastoon vaikuttavat tekijät 8.2 Suomi on ilmastollinen väliinputoaja 8.3 Vuodenajat 8.4 Suomenkin ilmasto muuttuu
Sää vaihtelee päivittäin ja jopa tunneittain, mutta ilmasto pysyy lähes samana lyhyellä aikavälillä. Sää on ilmakehän hetkellinen tila, mutta ilmasto on säätilojen pitkäaikainen keskiarvo. Kun tehdään ilmastodiagrammeja, niihin otetaan mukaan 30 vuoden jokaisen kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät, joista vielä lasketaan keskiarvo.
- Näin yhden poikkeuksellisen kuukauden vaikutus diagrammiin on muutaman prosentin luokkaa.
- Ilmaston ja sään välistä rajaa on kuitenkin joskus vaikea määrittää tarkasti.
- Esimerkiksi El Niño -ilmiötä voidaan pitää sekä ilmasto- että sääilmiönä.
- Ilmastoon vaikuttavat eniten sijainti päiväntasaajaan nähden eli leveyspiiri, korkeus merenpinnasta, etäisyys merestä ja merivirrat,
Säämuuttujat, jotka muodostavat ilmaston ovat lämpötila, sademäärä, tuulen nopeus ja sen suunta sekä ilman suhteellinen kosteus, Koska ilmakehän kiertoliike ja siihen liittyvien matalapaineiden sekä myrskyjen synty ja reitit ovat erilaisia eri vuosina, vaikuttaa se sekä ilmasto- että sääilmiöihin.
Tekijä | Yksikkö | Muuta |
lämpötila | °C (Fahrenheit-asteen muuttaminen celsius-asteiksi: °C = (°F − 32) / 1,8) | Mitataan erityisissä mittauskopeissa, jonne Aurinko ei paista. |
sademäärä | mm | Yhden millimetrin sademäärä tarkoittaa, että yhden neliömetrin pinta-alalle kertyy yksi litra vettä. Käytännössä 1 mm sade on siis hyvin pieni sade. |
tuuli | nopeus: m/s suunta ilmoittaa tuulen tulosuunnan | http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulet |
ilman kosteus | Suhteellinen kosteus on prosenttiluku, joka ilmaisee, kuinka paljon ilmassa on vesihöyryä siihen nähden, mitä kyseisessä lämpötilassa voi olla enimmillään vesihöyrynä. Absoluuttinen kosteus kertoo, montako grammaa vesihöyryä sisältyy kuutiometriin ilmaa. Yksikkönä käytetään grammoja kuutiometrissä. | http://ilmatieteenlaitos.fi/ilman-kosteus |
Leveyspiirikään ei yksinään määrää ilmastoa. Esimerkiksi Suomi, Ruotsi ja Norja sijaitsevat lähes samoilla leveyspiireillä mutta silti ilmastossa ja sääoloissa on suuria eroja. Lämpimän Golf-virran tuoma kosteus tiivistyy Skandien länsipuolella sadetta aiheuttaviksi pilviksi, kun taas itäpuoliset alueet saavat sateita huomattavasti vähemmän. Lontoon ilmastodiagrammi. Lontoossa on meri-ilmasto: talvi ei ole kylmä, kesä ei ole kuuma ja sadetta saadaan jokaisina kuukausina. Ilmastomme pääpiirteisiin vaikuttaa kolme tekijää. Ensimmäinen on sijainti pohjoisilla alueilla, Suomi on kokonaan 60. ja 70.
- Pohjoisen leveyspiirin välisellä alueella eli auringon lämpösäteily kohdistuu vinosti maanpintaamme.
- Pinta-alayksikköä kohden saamme siis huomattavasti vähemmän lämpöä kuin esimerkiksi Välimeren seutu.
- Tämän vuoksi kuulumme pohjoiseen lauhkeaan lämpövyöhykkeeseen.
- Toinen vaikuttaja tekijä on Atlantin valtameri ja erityisesti sen Golf-virta (kartassa nro 4), joka tuo lämpöä meille synnyinsijoiltaan Floridansalmesta asti.
Golf-virran vaikutus on huomattavan suuri, sillä monet maamme kanssa samoilla leveysasteilla sijaitsevat alueet kuuluvat kylmään lämpövyöhykkeeseen. Siperiassa ja Kanadassa samat leveysasteet ovat lähes kokonaan asumatonta tundraa ja Grönlanti on kilometrien paksuisen mannerjään peitossa. Merivirrat. Punaiset nuolet kuvaavat lämpimiä ja siniset kylmiä merivirtoja. Kolmas ilmastoomme vaikuttava tekijä on valtava Aasian manner ja sen sisäosissa vallitseva mannerilmasto. Talvella manner jäähtyy hyvin kylmäksi, jolloin idästä ja koillisesta puhaltavat tuulet saavat meillä aikaan kauniin aurinkoiset mutta kylmät talvisäät.
Suomessa on väli-ilmasto. Talvi ei ole erityisen kylmä, mutta kesä ei ole niin lämmin kuin idempänä. Jyväskylän ilmastodiagrammi.
Vuodenajat voidaan määritellä lämpötilojen mukaan. Vuodenaika vaihtuu, kun vuorokauden keskilämpötila ylittää pysyvästi sovitun raja-arvon, esimerkiksi yksittäistä kylmää päivää syksyllä ei määritellä talveksi. Usein tämä vaihtuminen voidaan todeta vasta jälkeenpäin.
- Vuodenaikojen määrä riippuu alueen ilmastosta.
- Meillä Suomessa on neljä vuodenaikaa.
- Suomen vuodenajat: Talvi: Vuorokauden keskilämpötila pysyy nollan asteen alapuolella.
- Tämä on meidän pisin vuodenaikamme.
- Lapissa se alkaa tavallisesti lokakuussa ja kestää puoli vuotta.
- Etelän talvi alkaa yleensä marraskuun lopulla ja kestää noin neljä kuukautta.
Talvi on myös pohjoisessa ankarampi, sillä tammikuun keskilämpötilojen ero on noin 13 astetta. Talven ankeutta napapiirillä ja sen pohjoispuolella lisää kaamosaika eli aika, jolloin aurinko ei nouse lainkaan horisontin yläpuolelle. Pohjoisimmassa osassa se kestää yli 50 vuorokautta.
Syksy ja kevät : Lämpötila pysyttelee kummassakin 0 ja +10 asteen välillä. Valtaosassa Suomea kevät alkaa huhtikuussa mutta aivan pohjoisessa vasta toukokuun alussa. Kevään pituus on 1,5–2 kuukautta. Syksy alkaa etelässä syyskuun puolessavälissä ja Pohjois-Lapissa jo elokuun loppupuolella. Syksyn pituus on 2 – 2,5 kuukautta.
Ruska on monien odottama syksyinen värikäs tapahtuma lehtipuiden ja varpujen lehdissä. Kesä: Vuorokauden keskilämpötila pysyy +10 asteen yläpuolella. Kestää etelässä neljä kuukautta, mutta Lapissa vain kaksi kuukautta, Kilpisjärvellä vain muutamia viikkoja heinäkuussa.
- Asvukausi eli se aika, jolloin vuorokauden keskilämpötila pysyttelee +5 asteen yläpuolella, on kasvien kasvulle ja tämän myötä niiden viljelylle erittäin tärkeää aikaa.
- Asvukausi alkaa jo kevään puolella sekä jatkuu syksyyn asti.
- Pohjoisen ja etelän välistä eroa kasvien kasvun kannalta pienentää se, että Lappi saa auringonvaloa vuorokaudessa enemmän valoisien öiden ansiosta.
Utsjoen leveyksillä aurinko paistaa yhtämittaisesti peräti 70 vuorokautta. Heinäkuun, joka on lämpimin kuukautemme, kuukausilämpötilojen ero pohjoisen ja etelän välillä on vain kuusi astetta. Termiset vuodenajat on määritelty keskilämpötilojen perusteella. Tavallisesti talvikuukausiksi lasketaan joulukuu, tammikuu ja helmikuu. Maalis–toukokuu ovat kevättä, kesä–elokuu kesää ja syys–marraskuu syksyä. Helmikuun lämpötiloja. Meren ja merivirtojen lämmittävä vaikutus ilmenee Vancouverin (5) ja Glasgow’n lämpötiloissa. Riikassa on väli-ilmasto kuten Suomessakin.
Maapallon ilmasto on vaihdellut menneinä aikoina. Pohjolassakin on ollut monenlaista ilmastoa jo pelkästään viimeisimmän jääkauden jälkeen. Maapallon keskilämpötilan on todettu nousseen viimeisen sadan vuoden aikana puoli astetta ja kaikkein suurimpana syynä pidetään ihmisen toimintaa.
- Vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani saavat aikaan kasvihuoneilmiön : ne päästävät auringon lämpösäteilyn lävitseen Maapallon pinnalle mutta estävät Maapallon pinnalta heijastuvaa lämpösäteilyä poistumasta avaruuteen.
- Aasut toimivat siis kuin kasvihuoneen lasiseinät ja -katto.
- Fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, polttaminen on lisännyt ilmakehän merkittävimmän kasvihuonekaasun, hiilidioksidin, pitoisuutta teollistumisen alkuajoista alkaen.
Viime vuosina etenkin suurien teollisuusmaiden hiilidioksidipäästöihin on alettukin kiinnittämään huomiota. Ilmasto myös lämpenee pohjoisimmilla alueilla enemmän ja nopeammin kuin eteläisillä. Suomen ilmaston arvioidaan lämpenevän vuoteen 2050 mennessä 2–3 astetta ja sen vaikutus tulee näkymään etenkin talvikaudella.
Otsikon joululaulusta saattaa siis tulevaisuudessa tulla hyvinkin paikkansa pitävä. Etelä- ja länsiosissa maatamma entistä suurempi osa sateista tulee vetenä ja lumipeitepäivien määrä vähenee ehkä jopa 40 prosenttia. Idässä ja pohjoisessa pakkaspäivien määrä ei juuri vähene mutta pakkasten kireys hellittää, joka saa aikaan sateiden lisääntymisen ja näin ollen lumen määrä saattaa jopa kasvaa.
Kesät lämpenevät, jolloin lehtimetsien määrä kasvaa ja havumetsät siirtyvät pohjoisemmaksi. Etelästä alkaa tulla meille uusia kasvi- ja ehkä jopa eläinlajeja, sadot todennäköisesti suurenevat sekä uusia lajikkeita voidaan ottaa käyttöön, koska kasvukausi pitenee. Video ilmastonmuutoksen globaaleista riskeistä Video ilmastonmuutoksen riskeistä Suomessa Video Suomen talven muutoksista
Milloin Golfvirta pysähtyy?
“Ilmastonmuutos ja Golfvirran mahdollinen hidastuminen ovat aivan omat katastrofinsa”, sanoo meteorologi Kerttu Kotakorpi. Tuoreiden tutkimusten mukaan Golfvirta saattaa olla pysähtymässä jopa kokonaan. Torstaina Nature Climate Change -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan Atlantin valtameren termohaliininen kierto (AMOC) on nimittäin “menettänyt lähes täydellisesti vakautensa viimeisen sadan vuoden aikana”.
- Golfvirta on osa AMOC:ia.
- Jos näin kävisi, sillä olisi merkittäviä vaikutuksia ilmastoon ympäri maailmaa.
- Länsi- ja Pohjois-Euroopassa lämpötilat laskisivat, myrskyt lisääntyisivät, vedenpinta nousisi.
- Vaikutusten ulkopuolelle ei jäisi myöskään Suomi, jossa ilmasto on lauhkea Golfvirran ansiosta.
- On kuitenkin syytä huomioida, että AMOC:iin ja Golfvirtaan liittyvät tutkimukset ovat vielä niin sanotusti lapsen kengissä verrattuna esimerkiksi ilmastonmuutoksesta tehtyjen tutkimusten määrään ja laajuuteen.
Siinä missä ilmastonmuutoksesta tiedetään hyvin paljon ja tarkasti, ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset näkyvät jo nyt, monimutkainen AMOC on monelta osin vielä tutkijoillekin mysteeri. Sen tutkimukset ovat kuitenkin vahvistaneet, että AMOC:n virtaus on heikentynyt.
Se on nyt heikoimmillaan jopa 1 600 vuoteen. Lue lisää: Tutkimus: Atlantin merivirtojen hiipuminen saattaa ylittää pisteen, josta ei ole enää paluuta – vaikuttaisi katastrofaalisesti ilmastoon Syynä virtauksen heikkenemiseen on tutkijoiden mukaan ilmastonmuutos, sillä teoreettiset meri- ja ilmastomallit ovat osoittaneet, että kun ilmasto lämpenee, Golfvirta heikkenee.
Muun muassa jäätiköiden sulaminen muuttaa kiertoa, kun meriveteen sekoittuu suuria määriä makeaa vettä, mikä hidastaa Golfvirran pystysuoraa liikettä. Maanantaina Ilmatieteen laitoksen ja Ympäristöministeriön pitämässä tiedotustilaisuudessa asiantuntijat kertoivat, että termohaalinikierron romahtaminen on kuitenkin epätodennäköistä.
- On ollut tiedossa, että termohaliinikierto heikkenee ja tulee heikkenemään koko tulevan vuosisadan.
- Ei pidetä kuitenkaan kovin todennäköisenä tällaista romahdusta, apulaisprofessori Annalea Lohila Helsingin yliopistosta kommentoi tuoretta tutkimusta.
- AMOC:ssa) Kyse on aika monimutkaisesta ja herkästä ilmiöstä, ja vaatii lisätutkimuksia, että saadaan varmuutta.
Viime viikolla tullut uusi tieteellinen julkaisu aiheesta oli hieman erilainen kuin moni muu tutkimus. Siinä tuloksena oli käsittääkseni se, että se (Golfvirta) saattaisi pysähtyä kokonaan, mutta siihen liittyy vielä paljon epävarmuuksia, totesi Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurola,
” “On ollut tiedossa, että termohaliinikierto heikkenee ja tulee heikkenemään koko tulevan vuosisadan.” Sitten pieni ajatusleikki: Miten kävisi pikkuisen Suomen, jos Golfvirta heikentyisi merkittävästi tai jopa pysähtyisi kokonaan? Meteorologi Kerttu Kotakorpi kertoo, että vaikutukset olisivat valtavat.
– Golfvirta on se, joka on tuonut meille lämpimän ilman. Monesti vertauksena käytetään sitä, millaiset ilmasto-olosuhteet ovat esimerkiksi Kanadassa tällä korkeudella, niin onhan siellä tosi paljon kylmempi. Lämpötila Suomessa voisi pudota 10–15 astetta.
Meteorologi Kerttu Kotakorvelta ilmestyi tänä vuonna Suomen luonto 2100 -niminen tietokirja, jossa esitellään visio tulevaisuuden Suomesta, jonka ilmasto on hyvin erilainen kuin nyt. Kuva: Liisa Takala Ilmasto olisi myös mantereisempi, mikä vaikuttaisi erityisesti talviin. Mantereinen ilmasto on ilmastotyyppi, jossa kesät ovat kuivempia ja kuumempia, talvet kylmempiä.
– Sillä (Golfvirran merkittävällä hidastumisella) olisi todella laajoja vaikutuksia laajoilla alueilla koko Atlantin ympäristössä. Käytännössä koko meidän ilmastomme muuttuisi ihan toiseksi, koska sillä lämmöllä, mitä nyt saamme, on niin iso merkitys.
- Sillä olisi jopa merkittävämpiä vaikutuksia täällä kuin ilmastonmuutoksella itsellään pelkästään.
- Guardian kertoi aiemmin, että Golfvirran merkittävä heikentyminen tai jopa pysähtyminen aiheuttaisi myös sen, että myrskyt Euroopassa lisääntyisivät.
- Uuden tutkimuksen mukaan sadevaikutuksia olisi lisäksi ympäri maapalloa.
Lue myös: 7 konkreettista asiaa: näin ilmastonmuutos vaikuttaa Suomeen – hirmuhelteet pahenevat, lumi jää etelässä vain muistoksi Usein kuulee väitteen, että Golfvirran hiipuminen kumoaa ilmaston lämpenemisen vaikutukset. Tämä on kuitenkin virhepäätelmä, Kotakorpi sanoo.
- Ajattelen niin, että ilmastonmuutos ja Golfvirran mahdollinen hidastuminen ovat aivan omat katastrofinsa.
- Vaikka Golfvirran hiipuminen viilentääkin esimerkiksi Eurooppaa ja ilmastonmuutos lämmittää sitä, nämä kaksi prosessia eivät mitenkään “hyödytä” toisiaan, Kotakorpi sanoo.
- Ilmastonmuutos aiheuttaa omat ongelmansa, Golfvirran hiipuminen omansa.
– Kyse ei ole siitä, että Golfvirran hidastumisella peruutettaisiin ilmastonmuutos, vaan samalla siirryttäisiin kylmempään ilmastoon. Tänne ei tulisi vain jokin kiva, vanhan ajan talvi, vaan koko ilmastojärjestelmä muuttuisi. Jos Golfvirta pysähtyisi, varsinkin talvet olisivat Suomessa kylmiä.
- Uva: Pete Aarre-Ahtio / IS Toisaalta myöskin pohdinnat siitä, miten nimenomaan Suomelle kävisi, ovat kapeakatseisia.
- Suomi on vauras maa, jossa ilmastonmuutoksen ja Golfvirran heikentymiseen liittyviin muutoksiin pystyttäisiin ja pystytään sopeutumaan.
- Tilanne ei ole yhtä onnekas kaikkialla.
- Olemme Suomessa varakkaita ja tottuneet erilaisiin säihin.
Vaikka ilmasto viilenisikin, mikä vaikuttaisi esimerkiksi viljelyyn, pärjäisimme kuitenkin, kun taas jos ajattelee koko Euroopan mittakaavaa, niin talvien kylmenemisellä olisi todella mittavia vaikutuksia. Puhumattakaan siitä, miten kävisi köyhemmillä alueilla, Kotakorpi sanoo.
– On ennustettu, että jos lämpöä ei kulkeutuisi pohjoiseen vaan se jäisi enemmän päiväntasaajalle, siellä hirmumyrskyt voisivat voimistua todella paljon, ja merivesi nousisi todella voimakkaasti. Virtauksen pysähtyminen myös muun muassa vähentäisi merkittävästi sateita, joista miljoonien ihmisten ruoantuotanto Intiassa, Etelä-Amerikassa ja Länsi-Afrikassa on riippuvainen.
Golfvirran pysähtyminen olisi myös vaaraksi Amazonin sademetsille ja Etelämantereen jäätiköille. Ei siis ole kyse vain siitä, että suomalaiset joutuisivat laittamaan päälle paksumman talvitakin, vaan koko maailma muuttuisi lukemattomilla erilaisilla tavoilla.
- Tutkijoiden mukaan Golfvirran pysähtymisellä olisikin niin katastrofaaliset seuraukset, että sitä ei koskaan saa tapahtua.
- Ilmastonmuutoksen hillitseminen on kaikkein tärkeintä.” Ennusteiden mukaan Golfvirran merkittävän heikkenemisen todennäköisyys on pieni seuraavan sadan vuoden aikana.
- Seuraavan kolmensadan vuoden aikana todennäköisyys kasvaa varteenotettavaksi, Ilmakehätieteiden instituutin (INAR) professori Petteri Uotila kertoi STT:lle aikaisemmin.
Aiemmin tänä vuonna Nature Geoscience -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa ennustettiin, että AMOC-kierron voimakkuus saattaisi tämän vuosisadan loppuun mennessä laskea noin 34–45 prosenttia, mikä saattaisi olla kynnys, josta ei ole enää paluuta. Kynnyksen ylityttyä AMOC:sta saattaisi tutkijoiden mukaan tulla peruuttamattomasti epävakaa.
- Otakorpi näkee, että Golfvirran heikentymisen hidastaminen on yksi niistä lukuisista syistä, joiden takia ihmiskunnan kannattaa kamppailla ilmastonmuutosta vastaan.
- Ilmastonmuutos ei tarkoita vain yksittäisiä ikäviä asioita, vaan se on nippu todella vakavia seurauksia, joista osa on peruuttamattomia.
Siksi ilmastonmuutoksen hillitseminen on kaikkein tärkeintä. Alla olevasta videosta näet, millaisia luonnon ääri-ilmiöitä tapahtui eri puolilla maailmaa heinäkuussa 2021.
Katso täydellinen vastaus
Mikä merivirta lämmittää suomea?
Suomessa ilmastoon vaikuttaa pääosin lämmin Golfvirta, joka kuljettaa trooppisilta merialueilta lämpöä Suomeen.
Katso täydellinen vastaus
Mistä golf on lähtöisin?
Golf vei nuoria miehiä turmioon
Nykyisen kaltainen golf syntyi 1400-luvulla Skotlannissa. Joidenkin historioitsijoiden mukaan peli juontaa juurensa antiikin ajoista, sillä jo muinaiset roomalaiset pelasivat paganicaa, jossa pelaajat löivät käyrällä kepillä nahkapalloa. Samantapaisia pelejä tunnetaan myös muinaisesta Persiasta sekä keskiajan Kiinasta ja Hollannista.Ensimmäinen kirjallinen maininta golfista löytyy kuninkaallisesta asetuksesta vuodelta 1457. Siinä Skotlannin kuningas Jaakko II kielsi golfin pelaamisen, sillä se vei liiaksi nuorten miesten aikaa sotataitojen, kuten jousiammunnan, harjoittelulta.
Mitä sana golf tarkoittaa?
Golf -sanan etymologia – Golf mainittiin ensimmäisen kerran kirjoituksessa vuonna 1457 eräässä skotlantilaisessa kiellettyjä pelejä listaavassa lakisäädöksessä nimellä gouf, joka mahdollisesti juontuu skotin kielen sanasta goulf (sanalla on erilaisia kirjoitusasuja) merkiten lyömistä tai iskemistä.
Tämä sana puolestaan voi juontua hollannin kielen sanasta ” kolf “, joka tarkoittaa keppiä tai mailaa. Tästä juontaa juurensa myös erään toisen, Alankomaissa kehitetyn pelin nimi Kolven, jonka yksikkömuoto on kolf, Urbaanin legendan mukaan golfin nimi on oikeastaan akronyymi englannin kielen sanoista “Gentlemen Only, Ladies Forbidden” (suom.
“vain herrasmiehille, ei naisille” ). Tämä on melko todennäköisesti kansanetymologinen tapaus, sillä akronyymien käyttö sanana on moderni ilmiö. Näin ollen on ilmaus on todennäköisemmin bakronyymi kuin akronyymi.
Katso täydellinen vastaus
Miksi aloittaa golf?
Mikä tekee golfista niin mielenkiintoisen pelin ja hyvän harrastuksen? – Miksi aloittaa golf? Golfin on hyvä laji liikuntaa lisäävänä, sosiaalisena pelinä. Monille golf on hyvä syy tavata muita ihmisiä ja saada samalla viikottainen liikunta-annos. Golfin aloittaminen kannattaa tehdä alkeiskurssilla.
- Alkeiskurssilla saa nopean ja tehokkaan startin harrastukselle.
- Toki golfaria se ei vielä kenestäkään tee, mutta kurssilla oppii perustaidot, joita voi sitten itse harjoitella.
- Urssilla saa myös perustiedot säännöistä ja käyttäytymisetiketistä.
- Urssilla suoritetaan golfkenttien “ajokortti”, green card.
Tiedot Karelia Golfin green card-kursseista löydät täältä, Tiesitkö että: 1) Golffari kävelee täysimittaisen kierroksen aikana (esim. Kontioniemen kenttä) n.9-10 kilometriä vaihtelevassa maastossa. Kuinka moni lähtisi kävelemään vastaavaa lenkkiä, mutta kysyppä golffariystävääsi pelaamaan.2) Golf on yksi maailman nopeimmista peleistä.
- Ei, ei golfissa juosta tarvitse, mutta golfpallo on eräs maailman nopeimmista urheiluvälineistä.
- Parhaimmillaan pallo karkaa lyöjältään yli 300km/h nopeuksilla.
- Ei siis ihme, että alkeiskurssilla painotetaan turvallisuutta ennen kaikkea.
- Emme kuitenkaan suosittele pelaamaan pehmopalloilla, vai mitä olette mieltä tästä (linkki vie youtube-videoon, missä näytetään pehmeän golfpallon lentoonlähtö, varoitus: saattaa aiheuttaa ihmetystä ja ääneen naurahtamisen).3) Maailmalla on reilut 35 000 (v.2008 tilastoja) kenttää sekä reilut 60 miljoonaa golffaria.
Menet siis minne päin maailmaa vain, löydät melkoisen varmasti itsellesi harrastamismahdollisuuksia sekä uusia pelikavereita. Karelia Golfissa jäseniä on n.1300 kappaletta.4) Golfia voit harrastaa vauvasta vaariin. Karelia Golfissa nuorimmat jäsenet ovat 5-vuotiaita harjoittelevia “Tiikereitä” ja kokeneimmat pelaajat ovat yli 85-vuotiaita.
- Ei siis ole tavatonta, että näet isovanhempia pelaamassa lastenlastensa kanssa tai vaikkapa kolmen sukupolven pelaajia samoissa kilpailuissa.
- Missä voin kokeilla ja paljonko se maksaa? Joensuun seudulla helpoin tapa kokeilla golfia on Karelia Golfin tiloissa Kontioniemessä tai Pilkonpuistossa.
- Molemmissa toimipisteissä toimistostamme pystyy vuokraamaan ensikertalainenkin mailoja parilla eurolla käyttöönsä harjoitusalueille, joissa pallokoneesta saa korillisen palloja kahdella eurolla.
Neljällä eurolla saat siis käyttöösi täyden välineistön golfin kokeilemiseen! Harjoitusalueet ovat vapaasti kaikkien käytettävissä, joten jokainen ohikulkijakin on tervetullut Pilkonpuisto Golf Cafehen tai Kontioniemen golfklubille pistäytymään! Tule, tutustu ja kokeile vaikka perheesi tai kavereidesi kanssa! Talvella golffarit siirtyvät sisätiloihin Mehtimäen Golfhallille.
Katso täydellinen vastaus
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen soihin?
Metsissä kuuset vähenevät, tuhot lisääntyvät – Metsät voivat muuttua odottamattomalla tavalla ja niiden monimuotoisuus heikentyä. Metsien tuhot voivat lisääntyä ja kuusien määrä vähentyä Etelä-Suomessa. Ilmastonmuutos on jo tuonut metsiin vieras- ja tulokaslajeja, kuten villisian ja jättipalsamin – tulevaisuudessa mahdollisesti esimerkiksi pesukarhun ja sakaalin.
- Metsä on suomalaisille tärkeä henkireikä.
- Suomalaiset marjastavat, sienestävät ja liikkuvat ympäri vuoden metsissä.
- Tulevaisuudessa jokaiselle suomalaiselle tuttu maisema kuitenkin muuttuu.
- Esimerkiksi kuusi, suomalaisen metsän yksi tärkeimmistä ja tunnetuimmista puista, on vaarassa Etelä-Suomessa.
- Mänty ja lehtipuut voivat kasvaa aiempaa nopeammin lämpenevän ilmaston ansiosta, mutta kuuselle ilmastonmuutos tarkoittaa nykyistä heikompia kasvuolosuhteita.
Kun 2000-luvun vaihteessa Etelä-Suomen metsistä kuusia oli 45 prosenttia puustosta, vuosisadan lopussa kuusia saattaa olla vain kahdeksan prosenttia. “Monelle kuusten luoma hämyisyys tuo metsän tunnun. Lisäksi vanhat kuusikot antavat suojaa vaarantuneeksi luokitellulle liito-oravalle”, sanoo WWF:n johtava metsäasiantuntija Panu Kunttu,
Metsän eläimistä esimerkiksi kettu, hirvi ja metsäkauris voivat hyötyä ilmastonmuutoksesta. Valkoisen suojavärin talveksi vaihtavat eläimet, kuten metsäjänis ja kärppä, puolestaan kärsivät vähenevästä lumipeitteestä. Ilmastonmuutos tuo uusia kasvi- ja eläinlajeja Suomen metsiin. Näitä lajeja kutsutaan vieras- tai tulokaslajeiksi.
Vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, joiden leviämistä ihminen on auttanut tahallaan tai vahingossa. Ne voivat hyötyä ilmastonmuutoksesta. Jättipalsami ja japanintatar ovat jo levinneet haitallisina vieraslajeina Etelä-Suomen metsiin, ja niiden määrä voi lisääntyä entisestään.
Tulokaslajeja ovat esimerkiksi villisika ja sakaali, jotka ovat saapuneet Suomeen etelästä itse. “Vaikka ilmastonmuutos voi lisätä Etelä-Suomen metsien lajimäärää, metsiemme monimuotoisuus on vaarassa. Yksipuolisen metsänhoidon lisäksi ilmastonmuutoksen seurauksena Suomeen saapuvat vieras- ja tulokaslajit ovat yksi suurimmista uhkista metsien monimuotoisuudelle.
Ne syrjäyttävät luontoomme kuuluvia lajeja, ja pohjoisen lajit joutuvat väistymään eteläisten tieltä”, Kunttu muistuttaa. Kylmiin oloihin sopeutuneet lajit ovat jo nyt siirtyneet pohjoisemmaksi. Yli sadan Suomessa esiintyvän lintulajin esiintymisalue on siirtynyt 35 kilometriä pohjoiseen vuodesta 1970 vuoteen 2012.
- Monien pohjoisten lintujen, kuten hiiripöllön ja riekon, esiintymisalueen keskipisteet ovat siirtyneet jopa 150 kilometriä pohjoiseen.
- Metsänomistajien kannattaa kantaa huolta ilmastonmuutoksesta metsätuhojen takia.
- Todennäköisesti tuulten nopeudet ja myrskyjen määrä eivät Etelä-Suomessa merkittävästi lisäänny, mutta kaikista kovimmat, niin sanotut katastrofaaliset myrskyt voivat lisääntyä.
“Eniten metsien myrskytuhojen lisääntymiseen vaikuttaa roudan väheneminen. Ilman routaa puut eivät voi ankkuroitua juurineen jäiseen maahan, vaan ne kaatuvat myrskytuulissa aiempaa herkemmin”, Kunttu toteaa. Myös hyönteisten tekemät metsätuhot lisääntyvät, koska kylmät pakkaset eivät enää tapa niitä talvisin.
Katso täydellinen vastaus
Miksi Suomessa on kylmä?
Lämpötila – Vuotuinen lämpötilan keskiarvo on lounaisimmassa Suomessa 6,5 °C. Keskiarvo laskee koillista kohti, joskaan kylmintä ei ole Pohjois-Lapissa vaan Käsivarren seudulla. Suomenselän ja Maanselän vedenjakajaseudut ovat vähäjärvisiä ja nousevat ympäristöään korkeammalle, joten siellä on kylmempää kuin alavammilla seuduilla.
Ylimmät lämpötilat kuukausittain | |||
Kuukausi | °C | Päivämäärä | Mittauspaikka |
---|---|---|---|
tammikuu | 10,9° | 6.1.1973 | Jomala, Maarianhaminan lentoasema |
helmikuu | 11,8° | 28.2.1943 | Helsinki, Ilmala |
maaliskuu | 17,5° | 27.3.2007 | Helsinki-Vantaan lentoasema |
huhtikuu | 25,5° | 27.4.1921 | Jyväskylä, kaupunki |
toukokuu | 31,0° | 30.5.1995 31.5.1995 | Lapinjärvi, Ingermaninkylä |
kesäkuu | 33,8° | 24.6.1935 | Ähtäri |
heinäkuu | 37,2° | 29.7.2010 | Liperi, Joensuun lentoasema |
elokuu | 33,8° | 7.8.2010 | Heinola, Puumala |
8.8.2010 | Lahti | ||
syyskuu | 28,8° | 6.9.1968 | Rauma, kaupunki |
lokakuu | 20,9° | 14.10.2018 | Kruunupyyn lentoasema |
marraskuu | 16,6° | 6.11.2020 | Jomala, Maarianhaminan lentoasema |
joulukuu | 11,3° | 20.12.2015 | Kokemäki, Pori |
Kunkin kuukauden alimpien lämpötilojen ennätykset löytyvät seuraavasta taulukosta:
Alimmat lämpötilat kuukausittain | |||
Kuukausi | °C | Päivämäärä | Mittauspaikka |
---|---|---|---|
tammikuu | –51,5° | 28.1.1999 | Kittilä, Pokka |
helmikuu | –49,0° | 5.2.1912 | Sodankylä |
maaliskuu | –44,3° | 1.3.1971 | Salla, Tuntsa |
huhtikuu | –36,0° | 2.4. / 9.4.1912 | Kuusamo, Sodankylä |
toukokuu | –24,6° | 1.5. / 31.5.1971 | Enontekiö, Kalmankaltio |
kesäkuu | –7,0° | 3.6.1962 | Inari, Laanila |
heinäkuu | –5,0° | 12.7.1958 | Enontekiö, Kilpisjärvi |
elokuu | –10,0° | 26.8.1980 | Salla, Naruskajärvi |
syyskuu | –18,7° | 26.9.1968 | Sodankylä, Vuotso |
lokakuu | –31,8° | 25.10.1968 | Sodankylä |
marraskuu | –42,0° | 30.11.1915 | Sodankylä |
joulukuu | –47,0° | 21.12.1919 | Pielisjärvi |
Katso myös: Luettelo vuosittaisista lämpötilaennätyksistä Suomessa, Järvet tasaavat lämpötilan vuorokausivaihtelua ja torjuvat hallaa. Lämpötilaolojen perusteella Suomi on jaettu kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, Vyöhykejakoa käytetään puuvartisten kasvi-istutusten suunnittelun apuna. Siihen vaikuttaa eniten kasvukauden pituus, mutta myös tehoisan lämpötilan summa sekä talviolosuhteet, kuten routa.
Katso täydellinen vastaus
Mikä on Suomen ilmasto?
Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Suomi kuuluu lumi- ja metsäilmaston kostea- ja kylmätalviseen tyyppiin, jossa lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on vähintään +10 °C ja kylmimmän enintään -3°C ja jossa sataa kaikkina vuodenaikoina keskimäärin kohtuullisesti.
Katso täydellinen vastaus
Miten ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa metsiin?
Ilmastonmuutoksen vaikutukset – Ilmastonmuutos vaikuttaa metsien kykyyn sitoa hiiltä. Keskilämpötilan nousu ja lisääntynyt hiilidioksidin määrä ilmakehässä lisäävät metsien yhteytysnopeuksia ja todennäköisesti kasvua. Kasvun kiihtyminen voi heijastua nopeampaan korjuukierrokseen ja hakkuukertymän kasvuun.
- Toisaalta ilmastonmuutos aiheuttanee myös yhä enemmän metsiin kohdistuvia vahinkoja voimistuneiden myrskytuulien ja roudan vähentymisen myötä.
- Orjuuolosuhteet heikentyvät.
- Uhkana on myös sienten, kasvitautien ja tuholaisten aiheuttamien vahinkojen yleistyminen.
- Ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset ja niiden edellyttämät toimenpiteet olisi tärkeää tunnistaa.
Muutosten ennakoiminen vaatii tutkimusta esimerkiksi sopivista metsänhoidollisista toimintatavoista, jotka edistävät sekä metsätalouden kestävyyttä ja kannattavuutta, että ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. On arvioitu, että esimerkiksi puulajien valinnalla ja monipuolisella metsien rakenteella voidaan ehkäistä metsiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia.
Katso täydellinen vastaus
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa rehevöitymiseen?
Ilmastonmuutoksen vaikutus rehevöitymiseen huolettaa – Vaikka tutkimuksissa on edelleen epävarmuuksia, todennäköistä on, että ekosysteemin rakenne muuttuu. Erityistä huolta herättää ilmastonmuutoksen mahdollinen vaikutus rehevöitymiseen. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän maalta valuvaa ravinnemäärää.
Kun myös lämpötila nousee, mikrobien aiheuttama eloperäisen aineksen hajotus kiihtyy, ja etenkin loppukesällä hapettomuus voi monin paikoin lisääntyä sekä syvillä pohjilla että saariston suojissa. Tällöin pohjasedimentistä vapautuu fosforia, mikä kiihdyttää rehevöitymisen noidankehää. Erityisesti sinileväkukintojen on ennustettu lisääntyvän, joskin myös tähän ennusteeseen liittyy epävarmuuksia.
Mallitutkimusten avulla on kuitenkin osoitettu, että suoralla ihmisen toiminnalla on suurempi vaikutus Itämeren tilaan kuin ilmastonmuutoksella. “Jos Itämeren maat toteuttavat Itämeren suojelukomissio HELCOMin toimenpideohjelman ja leikkaavat ravinnepäästöjä suunnitellusti, Itämeren tilan ennustetaan paranevan merkittävästi vuoteen 2100 mennessä”, Markku Viitasalo toteaa.
Katso täydellinen vastaus
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa biodiversiteettiin?
Ilmastonmuutos – Ilmastonmuutoksella on tuhoisia seurauksia maapallon luonnolle. Se aiheuttaa elinympäristöissä, kuten metsissä, merissä ja arktisilla alueilla, niin suuria muutoksia, etteivät lajit enää pysty selviytymään. Mitä enemmän lämpötila nousee, sitä suurempia muutokset ovat, ja sen vaikeampi luonnon on sopeutua niihin.
Katso täydellinen vastaus
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen maatalouteen?
Juuri julkaistu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kuudennen arviointiraportin toinen osa kehottaa tehokkaampiin toimiin ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Taru Palosuo esitteli kansallisessa julkistustilaisuudessa raportin maatalous ja ruokaturva -osuuden.
Palosuon mukaan Suomessakin on syytä varautua siihen, että vahinkoja aiheuttavat sääilmiöt lisäävät tuotantoepävarmuutta. Tuoreen IPCC:n raportin (Linkki) mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät yhä selvemmin ympäri maailman. Jos lämpeneminen ylittää 1,5 astetta, haittavaikutuksiltaan laajojen ilmiöiden todennäköisyys lisääntyy ja sopeutuminen vaikeutuu.
Luken johtava tutkija Taru Palosuo vastasi IPCC-raportin maatalous ja ruokaturva -osuuden esittelystä 28.2. kansallisessa julkistustilaisuudessa Tiedekulmassa. – Ilmastonmuutos, varsinkin vahinkoa aiheuttavien sääilmiöiden lisääntyminen, on jo heikentänyt miljoonien ihmisten ruokaturvaa erityisesti päiväntasaajan alueella.
- Maatalouden tuotantohäiriöt ovat lisääntyneet, sanoo Palosuo.
- Suomessa ilmastonmuutos vaikuttaa maatalouteen erityisesti peltoviljelyssä.
- Pidemmät ja lämpimämmät kasvukaudet ovat mahdollistaneet uusien kasvien ja lajikkeiden käyttöönoton.
- Toisaalta vahinkoa aiheuttavat sääilmiöt, kuten helteet, kuivuus ja voimistuvat sateet, lisääntyvät ja lisäävät tuotantoepävarmuutta.
Lisäksi lauhat ja vaihtelevat talvet sekä lumipeitteen väheneminen yhdessä sateisuuden muutosten kanssa nostavat kasvitauti-, tuholais- ja vieraslajiriskejä sekä lisäävät eroosiota ja vesistökuormitusta.
Katso täydellinen vastaus
Miten meri- vaikuttaa ilmastoon meri ilmaston alueella?
Meri-ilmasto – Wikipedia Meri-ilmasto Irlannin pääkaupungin Dublinin ilmastodiagrammi. Meri-ilmasto on kostea, jossa lämpötilan vuotuiset ja vuorokautiset vaihtelut ovat yleensä melko pieniä. Meri-ilmasto vallitsee muun muassa mannerten länsirannikoilla kuten, kuten Euroopan länsiosissa, Pohjois-Amerikassa ja,
- Lisäksi meri-ilmastoa on ja,
- Meri varastoi lämpöä kuin lämpöpatteri.
- Meri lämpenee keväällä hitaasti ja viilenee syksyllä vähitellen.
- Samalla tavoin meri reagoi yön ja päivän lämpötilavaihteluihin.
- Säähän ja ilmastoon liittyvät vuoden ja vuorokauden sisäiset lämpötilavaihtelut ovat meren läheisyydessä pienet.
Meri-ilmastossa on pitkä kevät ja syksy. Ilman suhteellinen kosteus on suuri mereisillä alueilla. Meri-ilmaston vaikutusalueilla sataa yleensä melko paljon, sillä mereltä tulee kosteutta ja matalapaineita. Meren lähellä sataa useammin talvella kuin kesällä.
Katso täydellinen vastaus
Miten merivirrat vaikuttaa ilmastoon?
Merivirtojen vaikutukset – Merivirrat tasaavat maapallon lämpötiloja päiväntasaajan ja pohjoisten leveysasteiden välillä. Merivirrat ovat merkittäviä Maan lämpötasapainon kannalta, sillä ilman niiden ja tuulten tasaavaa vaikutusta esimerkiksi Suomessa olisi nykyistä noin 10 °C kylmempää ja vastaavasti päiväntasaajalla nykyistä kuumempaa.
Voimakas kylmä merivirta viilentää maapalloa, lämmin lämmittää. Jos kylmä merivirta kiertää esteettä maapallon navan ympäri, maapallo kylmenee. Jos lämmin merivirta kiertää päiväntasaajaa, maapallo lämpenee. lähde? Merivirtojen voima ja suunta muuttuvat ilmastonmuutosten mukana. Tunnettu ilmastoon vaikuttava merivirtojen suunnan jaksoittainen muutos on El Niño -ilmiö.
Se syntyy, kun päiväntasaajan vastavirta on voimakas ja tavanomaista lämpimämpi Etelä-Amerikan rannikolla. Sillä on huomattavia ilmastollisia vaikutuksia Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja Australiassa,
Katso täydellinen vastaus
Miten meret vaikuttavat ilmastoon?
Peda.net Kirjaudu Luo tili Peda.net > Käyttäjät > Jaana Hautaviita > eBiologia ja eMaantieto luokille 5 ja 6 (kopio) > Eurooppa > 2. Euroopan ilmasto ja kasvillisuus > Miten meren läheisyys vaikuttaa ilmastoon? Lähempänä merta ilmasto on sateisempaa ja lauhempaa. Esimerkiksi Lontoossa sataa enemmän kuin Moskovassa. Lontoon kesä on viileämpi kuin Moskovassa. Talvi on taas Moskovassa paljon kylmempi kuin Lontoossa. Lontoossa sanotaan olevan meri-ilmasto ja Moskovassa mannerilmasto, Sateisen ja lauhkean meri-ilmaston selittävät merivirrat ja mereltä puhaltavat tuulet, jotka tuovat mereen varastoitunutta lämpöä ja kosteutta maalle. Koska Suomeen vaikuttavat sekä meri-ilmasto että mannerilmasto, Suomessa on väli-ilmasto, Erityisesti Itämeren rannikolla, esimerkiksi Helsingissä ja Turussa, meren vaikutuksen havaitsee sekä kesällä ja talvella.
- Jaana Hautaviita
- Sivut
- eBiologia ja eMaantieto luokille 5 ja 6 (kopio)
- Puistot Eurooppa
- 1. Euroopan kartta 2. Euroopan ilmasto ja kasvillisuus
- Oma sivu Lisätietoa ja linkkejä
3. Euroopan lintuja ja nisäkkäitä 4. Saksa 5. Alppimaat 6. Ranska 7. Britannia 8. Välimeren maat 9. Venäjä Monimuotoinen Eurooppa -työ Kertaustehtävät ja arviointi Omat sivut
Ihminen Metsät Afrikka Aasia Eliökunta Oppimäärän kertaaminen Liitteet Kuvitus
Kangasmetsän koulun kevätlukukausi 2017