Jäätelön keksijää ei ole merkitty aikakirjoihin, eikä keksimispaikastakaan ole takuita. Taru jos toinenkin niistä on toki kerrottu, mutta kun asiaa tutkii, tarinoiden juuret eivät ulotu 1800-lukua kauemmaksi. Vahvin ehdokas kotimaaksi on Kiina. Jäätelö kuulostaa oudolta lähes maidottoman ruokavalion maan keksinnöksi, mutta kyseessä lieneekin ollut vesipohjainen sorbetti.
Yhden yleisen tarinan mukaan Marco Polo (1254 – 1324) näki Kiinan-matkallaan jäätelöntekoa ja toi taidon Italiaan. Ranskaan naidun Katariina de Medicin mukana matkustaneet kokit veivät tietonsa pohjoiseen, josta ne puolestaan päätyivät länteen Englantiin. Siellä kuningas Kaarle I:n kerrotaan maksaneen jäätelöntekijälleen ruhtinaallisesti, jotta resepti ei enää leviäisi palatsin keittiöstä.
Valitettavasti tuo kuvio horjuu jo perusteistaan, sillä nykyisin ei uskota Marco Polon Kiinassa käyneenkään, vaikka hänellä matkajuttuja riittikin. Yhtä epäillen on pakko suhtautua tarinaan Rooman keisarista Nerosta jäätelön ensimmäisenä syöjänä, vaikka orjat olisivatkin juoksuttaneet hänelle vuorilta lunta ja jäätä, johon sekoitettiin hedelmämehua ja hunajaa.
Euroopassa jäätelöön keksittiin ruveta käyttämään kermaa, ilmeisesti ensimmäisenä Ranskassa, jossa myös havaittiin vispaamisen jalostava vaikutus. Vispikulhon vaihtoi ensimmäisenä kampikoneeseen amerikkalainen Nancy Johnson 1840-luvulla. Vuonna 1846 patentoidun konekeksinnön myötä jäätelön valmistaminen alkoi siirtyä kotikeittiöistä teollisuustuotannoksi.
Menetelmä ei ole noista ajoista olennaisesti muuttunut, vaikka koneet ovat kasvaneet eikä niitä enää pyöritetä hartiavoimin. Maailman ensimmäiseksi todelliseksi jäätelötehtailijaksi sopinee nimittää amerikkalaista Jacob Fussellia, joka perusti ensimmäisen tuotantolaitoksensa Baltimoreen 1850-luvulla.
Suomessakin jäätelö oli säätyläiskotien tai Seurahuoneen ruokapöydissä vanha tuttu, mutta varsinaiseksi kauppatavaraksi sen tekivät venäläiset 1800-luvulla, jotka toivat herkkunsa kaduille kärreillä ja houkuttelivat asiakaskuntaa “Haroshii maroshii” -huudoilla. Sinkkipellillä vuoratussa laatikossaan jäätelökauppiailla oli jääpalojen, suolan ja sahanjauhojen keskellä metallikannuja täynnä vanilja-, suklaa-, mansikka- ja sitruunajäätelöä.
Vanilja on muuten tänäkin päivänä jäätelön suosikkimakujen lyömätön ykkönen koko maailmassa. Jäätelönkulutuksen kiistattomassa ykkösmaassa Yhdysvalloissa tehdyt kyselyt kertovat, että kymmenistä, jopa sadoista vaihtoehdoista 29 prosenttia pitää vaniljaa parhaana.
Kakkosta, suklaata, kannattaa vajaat yhdeksän prosenttia. Suomen jäätelömarkkinoiden nykyisistä valtiaista Valio aloitti jäätelöntuotannon tasan 70 vuotta sitten, Ingman kaksi vuotta myöhemmin. Kylmäsäilytys ja -kuljetus oli tuolloin vielä vaikeaa yrittäjillekin, saati kodeissa, joten sijaa oli useille pienille lähiyrittäjille.
Lähes kaikki niistä ovat nykyään muisto vain päädyttyään isojen ostamiksi. Anniina Wallius YLE24 Jäähyväiset suomalaiselle pingviinille Nestlé, pingviinin uusi isäntä
Katso täydellinen vastaus
Contents
Onko Marco Polo käynyt Kiinassa?
Tietoa Marco Polosta Marco Polo oli italialainen tutkimusmatkailija, joka syntyi Venetsiassa vuonna 1254. Marco Polo tuli tunnetuksi pitkästä matkastaan Kiinaan – ja etenkin värikkäistä kuvauksistaan matkalta. Marco Polo lähti Kiinaan vuonna 1271 ja palasi takaisin vasta 24 vuotta myöhemmin vuonna 1295.
Katso täydellinen vastaus
Mitä tarkoittaa Marco Polo?
Marco Polo tarkoittaa seuraavia asioita: Marco Polo (1254–1324), venetsialainen kauppias ja tutkimusmatkailija. Marco Polo, historiallinen draamasarja. Marco Polo, lautapeli.
Katso täydellinen vastaus
Kuka on keksinyt jäätelön?
Jäätelö saapui Välimereltä Pohjolaan Kreikkalaisten ja roomalaisten kerrotaan nauttineen jäädytettyjä juomia, joista jäätelön katsotaan saaneen alkunsa, jo tuhansia vuosia sitten ylellisissä pidoissaan. Kreikan historioitsijoiden mukaan vilvoittavia jumalten jälkiruokia valmistettiin hedelmämehuista ja Olympos-vuorelta tuodusta lumesta.
Katso täydellinen vastaus
Mitä Marco Polo löysi?
Tämä artikkeli käsittelee tutkimusmatkailijaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla,
Marco Polo | |
---|---|
Marco Polo, kuva noin vuodelta 1600. | |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | n.1254 Venetsian tasavalta |
Kuollut | 8. tammikuuta 1324 Venetsian tasavalta |
Ammatti | kauppias, tutkimusmatkailija |
Marco Polo (n.1254 – 8. tammikuuta 1324 ) oli venetsialainen kauppias ja tutkimusmatkailija. Hänet tunnetaan matkakertomuksestaan Marco Polon matkat, jossa hän kertoo matkastaan silkkitietä pitkin Kiinaan isänsä ja setänsä kanssa 1270-luvulla sekä 17 vuotta kestäneestä oleskelustaan mongolihallitsija Kublai-kaanin hovissa ja muualla Aasiassa.
Katso täydellinen vastaus
Montako Miljoonakaupunkia on Kiinassa?
Kiinassa on 160 miljoonakaupunkia – Taloussanomat – Ilta-Sanomat.
Katso täydellinen vastaus
Miksi Kiinassa on niin paljon ihmisiä?
Miksi kiinalaisia on niin paljon? Kiinan nousu maailmantalouden veturiksi on nostanut esiin kysymyksen siitä, miksi kiinalaisia on niin paljon kuin on. Kysymys on ajankohtainen, sillä Kiinassa on meneillään kymmenen vuoden välein suoritettava väestölaskenta.
Tuloksia on luvattu huhtikuussa. Siihen saakka on tyydyttävä karkeaan arvioon 1,4 miljardia. Edellisessä väestölaskennassa kiinalaisia oli 1,295 miljardia. Internetissä kysymykseen on vastattu monin selityksin. Kiina on valtava maa, sen sisään päin kääntynyt sivilisaatio on ikivanha ja tärkeimmät väestökeskittymät ovat sijainneet hedelmällisillä mailla.
Kulttuuri suosi suurperheitä, tytöt naitettiin nuorina ja moniavioisuus lisäsi sekin lapsilukua. Mutta monet näistä edellytyksistä täyttyivät myös monilla muilla alueilla maapallolla. Yhtenä kiinalaisten erityisenä paljoustekijänä mainitaan usein perinteinen kiinalainen lääketiede, mutta on vaikea uskoa, että sillä olisi historiassa ollut väestöpoliittista merkitystä eliittien ulkopuolella.
JYVÄSKYLÄN yliopiston taloushistorian emeritusprofessori Jorma Ahvenainen näkee kiinalaisten paljoudessa monta tekijää.1500-luvulla eli Euroopan uuden ajan alussa kiinalaisia oli noin sata miljoonaa. Jatkuvat sodat muun muassa mongoleja vastaan söivät väestöä, joka oli alkanut kasvaa Ming-dynastian kaudella 1300-luvulla.
“Varsinaisessa Kiinassa” eli mantereella Kiinan muurista pohjoisessa Etelä-Kiinan mereen eli vuonna 1700 noin 140 miljoonaa ihmistä, mutta seuraava rauhallinen vuosisata kaksinkertaisti määrän vuoden 1800 320 miljoonaan. Ajoittaiset levottomuuskaudetkaan eivät muuttaneet enää kehityksen suuntaa – vuonna 1900 kiinalaisia oli 450 miljoonaa, vuonna 1950 520 miljoonaa ja 1975 jo 720 miljoonaa.
- Läntinen lääketiede rokotuksineen alensi rajusti lapsikuolleisuutta.
- Vuosina 1950-1975, ennen yhden lapsen politiikkaa, Kiinan väkiluku kasvoi joka kuukausi noin 0,7 miljoonalla, vaikka väliin mahtui “suuren harppauksen” kaltaisia taantumajaksoja.
- Ahvenaisen mukaan tärkeä sysäys Kiinan väestönkasvulle oli se, että 1700-luvulta lähtien sodat eivät verottaneet väestöä kuten aikaisemmin.
Kiinan sotateknisen heikkouden vuoksi sodat rajoittuivat rannikoille ja rajoille ja jäivät lyhyiksi. Kiinasta ei myöskään ollut merkittävää siirtolaisuutta muihin maihin. Aiemmin yleisen kaukopurjehduksen Kiinan keisarit olivat kieltäneet jo 1500-luvulla.
TOISEN Aasian tuntijan, Jyväskylän yliopiston kulttuuriantropologian emeritusprofessorin Ilmari Vesterisen mielestä kysymys on väärin asetettu. Pitäisi kysyä: “Kuka on kiinalainen?” Vesterinen vastaa itse, että kiinaksi kirjoittava. Kymmenistä eri kansoista koostuvaa Kiinaa on hyvä verrata esimerkiksi koko Eurooppaan.
Kiinan yhteen nivova sosiaalinen kitti on yhteinen kirjoituskieli. Pitkään maantieteellisesti eristäytynyt Kiinan ydinalue muodostaa historiassa ainutlaatuisen kulttuuriyhteyden, ja yhtenäisyyttä korostavassa kulttuurissa yhteinen kirjakieli on tasoittanut monia näkemyseroja.
Katso täydellinen vastaus
Kuka on Marco de Wit?
Marco de Wit | |
---|---|
Marco de Wit vaalipaneelissa Sanomatalossa vuoden 2019 eduskuntavaalien alla. | |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 27. heinäkuuta 1968 (ikä 54) Rauma |
Kansalaisuus | suomalais – alankomaalainen |
Ammatti | tubettaja, kansalaisaktivisti |
Muut tiedot | |
Koulutus | Turun yliopisto |
Järjestö | Rajat kiinni!, Suomi Ensin, Suomen Kansa Ensin |
Aiheesta muualla | |
Kotisivu | |
Geurt Marco de Wit (s.27. heinäkuuta 1968 Rauma ) on suomalais – alankomaalainen maahanmuuttokriittinen kansalaisaktivisti ja tubettaja, Hän toimi Suomen Kansa Ensin -puolueen puheenjohtajana sen perustamisesta joulukuusta 2018 vuoden 2019 huhtikuuhun. Sen perustamista ja puoluetoimintaa edelsivät Rajat kiinni! – ja Suomi Ensin -liikehdinnät.
Katso täydellinen vastaus
Mikä on Marko?
Markon, samoin kuin Markun ja Markuksen, nimipäivä on 25. huhtikuuta, evankelista Markuksen muistopäivänä. Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa nimi Marco on samalla päivällä. Marko on ollut kalenterissa vuodesta 1973, Marco vuodesta 2015. Marko-nimisiä on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan ollut Suomessa vuoden 2019 loppuun mennessä noin 33 770 miestä ja muutama nainen. Heistä suurin osa on 1960- ja 1970-luvuilla syntyneitä. Marco-nimisiä on noin 1 720.
Marko Aho (s.1977), suomalainen lentopalloilija Marko Aho, suomalainen muusikko Marko Ahonen (s.1967), suomalainen toimittaja ja kriitikko Marko Ahosilta (s.1980), suomalainen jääkiekkoilija Marko Ahtisaari (s.1969), suomalainen strategiajohtaja ja konsultti, Martti Ahtisaaren poika Marko Annala (s.1972), suomalainen muusikko Marko Antila (s.1969), suomalainen tuottaja ja ohjaaja Marko Anttila (s.1985), suomalainen jääkiekkoilija, olympiavoittaja ja maailmanmestari Marko Arnautović (s.1989), itävaltalainen jalkapalloilija Marko Asell (s.1970), suomalainen painija ja SDP:n kansanedustaja Marko Asmer (s.1984), virolainen kilpa-autoilija Marko Baacke (s.1980), saksalainen yhdistetyn kilpailija Marko Babić (s.1981), kroatialainen jalkapalloilija Marko Björs (s.1969), suomalainen kouluratsastaja Marko Daňo (s.1994), slovakialainen jääkiekkoilija Marko Demidoff (s.1981), suomalainen fysioterapeutti, osteopaatti ja lähihoitaja Marko Dević (s.1983), serbialais-ukrainalainen jalkapalloilija Marko Đoković (s.1991), serbialainen tennispelaaja Marko Elsner (1960–2020), jugoslavialais-slovenialainen jalkapalloilija ja olympiamitalisti Marko Erola (s.1968), suomalainen kirjailija Marko Forss (s.1975), suomalainen ylikonstaapeli ja nettipoliisi Marko Granholm (s.1970), suomalainen jalkapalloilija Marko Haanpää (s.1966), suomalainen judoka Marko Haapapuro (s.2005), suomalainen harmonikansoittaja Marko Haavisto (s.1970), suomalainen muusikko Marko Hamilo (s.1968), suomalainen tiedetoimittaja ja tietokirjailija Marko Hautala (s.1973), suomalainen kirjailija Marko Herajärvi (s.1983), suomalainen jääpallomaalivahti Marko “Marco” Hietala (s.1966), suomalainen basisti ja laulaja Marko Hirsma (1965–2001), suomalainen moottoripyöräkerhoaktiivi, muusikko, rikollinen ja henkirikoksen uhri Marko Hovi (s.1974), suomalainen pesäpalloilija ja pesäpallon pelinjohtaja Marko Hyytiäinen (s.1966), suomalainen keihäänheittäjä Marko Härkönen (s.1973), suomalainen jääkiekkomaalivahti Marko Jantunen (s.1971), suomalainen jääkiekkoilija Marko Julkunen, Mr. Breathless, suomalainen rocklaulaja ja pianisti Marko Junnilainen, Bablo (s.1968), suomalainen rocklaulaja Marko Juntunen (s.1966), suomalainen antropologi, arabian kielen kääntäjä Marko Kaarto (s.1977), suomalainen vapaapainija Marko Kari (s.1963), suomalainen kirjailija ja kirjastovirkailija Marko Kauppinen (s.1979), suomalainen jääkiekkoilija Marko Kemppainen (s.1976), suomalainen ampuja Marko Keränen (s.1977), suomalainen tanssija, tanssinopettaja ja juontaja Marko Kešelj (s.1988), serbialainen koripalloilija Marko Keskitalo (s.1970), suomalainen näyttelijä Marko Kettunen (s.1967), suomalainen poliitikko, Liberaalipuolueen puheenjohtaja Marko Kilpi (s.1969), suomalainen kirjailija, poliisi ja kansanedustaja (Kokoomus) Marko Kiprusoff (s.1972), suomalainen jääkiekkoilija Marko Kitti (s.1970), suomalainen kirjailija Marko Kivenmäki (s.1975), suomalainen jääkiekkoilija Marko Kivilä (s.1985), suomalainen jalkapalloilija Marko Kloos (s.1971), saksalainen tieteis- ja fantasiakirjailija Marko Kohtamäki (s.1977), suomalainen kauppatieteen professori ja liiketoiminnan kehittäjä Marko Koiranen, suomalainen autourheilutallipäällikkö Marko Koivuranta (s.1978), suomalainen jalkapalloilija ja futsalpelaaja Marko “Maki” Kolehmainen (s.1966), suomalaisen Aikakone-yhtyeen jäsen Marko Kolsi (s.1985), suomalainen jalkapalloilija Marko Korhonen (s.1969), suomalainen judoka Marko Korhonen (s.1973), Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Kotila (s.1974), suomalainen juoksija Marko Kovanen (s.1977), suomalainen jääkiekkoerotuomari Marko Kovalainen (s.1975), suomalainen motocross-kuljettaja Marko Kristal (s.1973), virolainen jalkapalloilija Marko Kulmala (s.1967), suomalainen yrittäjä, mediapersoona, kirjailija ja televisiotuottaja Marko Kämäräinen, suomalainen stand up -koomikko Marko Laiho (s.1972), suomalainen muusikko Marko Laine (s.1968), suomalainen koripalloilija Marko Laitinen (s.1983), suomalainen jalkapalloilija Marko Lammervo (s.1969), suomalainen kuvataiteilija, luonto- ja lintumaalari Marko Lampisuo (s.1970), suomalainen kuvataiteilija Marko Lapinkoski (s.1969), suomalainen jääkiekkoilija Marko Leino (s.1967), suomalainen kirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja Marko Leino (s.1971), suomalainen kolmiloikkaaja Marko Lepaus (s.1959), suomalainen jääkiekkotuomari Marko Leppänen, suomalainen toimittaja ja tietokirjailija Marko Loukaskorpi (s.1983), suomalainen näyttelijä Marko Luomala (s.1980), suomalainen jääkiekkoilija Marko Lämsä (s.1977), suomalainen tangolaulaja, vuoden 2006 tangokuningas Marko Maaninka (s.1971), suomalainen maastohiihtäjä Marko Mainelakeus (s.1967), suomalainen muusikko Marko Malvela (s.1971), suomalainen uintivalmentaja
Marko Marin (s.1989), saksalainen jalkapalloilija Marko Matvere (s.1968), virolainen näyttelijä Marko Maunuksela (s.1974), suomalainen laulaja, vuoden 2010 tangokuningas Marko Meriläinen (s.1966), suomalainen kestävyysjuoksija Marko Miinala (s.1972), suomalainen jääpalloilija Marko Mustonen (s.1984), suomalainen pianisti Marko Myyry (s.1967), suomalainen jalkapalloilija Marko Mäkilaakso, Mark Hillvalley (s.1978), suomalainen musiikkivideo- ja elokuvaohjaaja Marko Mäkinen (s.1977), suomalainen jääkiekkoilija Marko Mänttäri (s.1980), suomalainen ampumahiihtäjä ja maastohiihtäjä Marko Nenonen (s.1956), suomalainen historian dosentti Marko Neuman, suomalainen muusikko Marko Niemi (1974–2019), suomalainen runoilija, kääntäjä ja päätoimittaja Marko Nieminen (s.1964), suomalainen jalkapalloilija Marko Nikodijević (s.1970), serbialainen säveltäjä Marko Nikula (s.1992), suomalainen pesäpalloilija Marko Niskala, suomalainen kosketinsoittaja Marko Nygård (s.1981), suomalainen pesäpalloilija Marko Ojanen (s.1973), suomalainen jääkiekkoilija Marko Oksanen (1975–2014), suomalainen jalkapalloilija Marko Paananen, suomalainen sisustusarkkitehti Marko Paasikoski (s.1978), suomalainen muusikko Marko Palo (s.1967), suomalainen jääkiekkoilija Marko Pantelić (s.1978), serbialainen jalkapalloilija Marko Parkkinen (s.1970), suomalainen yrittäjä ja yrityskonsultti Marko Pelkonen (s.1984), suomalainen pesäpalloilija Marko Piirainen (s.1975), Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton puheenjohtaja Marko Portin (s.1970), suomalainen klarinetisti ja säveltäjä Marko Putkonen (s.1947), suomalainen muusikko, Hortto Kaalo -yhtyeen jäsen Marko Pyhtilä (s.1970), suomalainen näytelmäkirjailija Marko Pöyhönen (s.1987), suomalainen jääkiekkoilija Marko Rairama (s.1991), suomalainen jääkiekkoilija Marko Rajala (s.1970), suomalainen jalkapallomaalivahti Marko Rajamäki (s.1968), suomalainen jalkapallovalmentaja Marko Rasinkangas (s.1978), suomalainen pesäpalloilija Marko Reijonen, Waldo (s.1967), suomalainen tanssimuusikko Marko Rehmer (s.1973), saksalainen jalkapalloilija Marko Reinola (s.1964), suomalainen näyttelijä Marko Ritola (s.1979), suomalainen pika- ja aitajuoksija Marko Röhr (s.1961), suomalainen elokuvatuottaja Marko Saaresto (s.1970), suomalainen muusikko Marko Šakić (s.1994), kroatialainen jääkiekkoilija Marko Salo (1964–2005), suomalainen tenorilaulaja Marko Savolainen (s.1973), suomalainen kehonrakentaja Marko Selin (s.1988), suomalainen jalkapalloilija Marko Sillanpää, suomalainen laulaja Marko Siurua (s.1977), suomalainen kolmiloikkaaja Marko Sorvisto (s.1970), suomalainen jalkapalloilija Marko Soukka (s.1977), suomalainen kitaristi Marko Suoste (s.1971), suomalainen jalkapalloilija Marko Talli, suomalainen elokuva- ja televisiotuottaja Marko Talvitie (s.1976), suomalainen pistooliampuja Marko Tapio, oik. Marko Tapper (1924–1973), suomalainen kirjailija Marko Tarkkala (s.1982), suomalainen endurokuljettaja Marko Tarvonen (s.1978), suomalainen metallimusiikin rumpali Marko Terva-aho (s.1972), suomalainen televisiotoimittaja, juontaja ja selostaja Marko Tervaportti (s.1969), Suomen katolisen tiedotuskeskuksen johtaja ja Fides-lehden päätoimittaja Marko Terviö, taloustieteilijä Marko Tikka (s.1970), suomalainen historiantutkija Marko Timonen (s.1966), suomalainen rumpali Marko Tiusanen (s.1971), suomalainen näyttelijä Marko Toivonen (s.1978), suomalainen jääkiekkoilija Marko Torenius (s.1977), suomalainen jääkiekkovalmentaja Marko Torkkeli (s.1974), teknologia- ja liiketoimintainnovaatioiden professori Marko Tuomainen (s.1972), suomalainen jääkiekkoilija ja valmentaja Marko Tuomela (s.1972), suomalainen jalkapalloilija Marko Tuominen (s.1980), suomalainen lentopalloilija Marko Tuulola (s.1971), suomalainen jääkiekkoilija Marko Tyyskä (s.1986), suomalainen jalkapalloilija Marko Vanhanen (s.1968), suomalainen tubettaja, puhelinasentaja, tietoliikennetekniikko Marko Varajärvi (s.1971), suomalainen vasemmistoliittolainen poliitikko Marko Virkkula, Valentin (s.1977), suomalainen iskelmälaulaja Marko Virtala (s.1986), suomalainen jääkiekkoilija Marko Virtanen (s.1968), suomalainen jääkiekkoilija Marko Vuoriheimo, Signmark (s.1978), suomalainen rap-artisti Marko Väkiparta (s.1967), suomalainen jääkiekkoilija Marko Wahlman (s.1969), suomalainen moukarinheittäjä Marko Yli-Hannuksela (s.1973), suomalainen painija Marko Ylönen (s.1966), suomalainen sellisti Marko Äijö, o.s. Rauhala, suomalainen ohjaaja, televisiotuottaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä
Marco Airosa (s.1984), angolalainen jalkapalloilija Marco Albarello (s.1960), italialainen maastohiihtäjä Marco Amelia (s.1982), italialainen jalkapallomaalivahti Marco Andreolli (s.1986), italialainen jalkapalloilija Marco Andretti (s.1987), yhdysvaltalainen autourheilija Marco Antônio (s.1951), brasilialainen jalkapalloilija ja maailmanmestari Marco Apicella (s.1965), italialainen Formula 1 -kuljettaja Marco dall’Aquila (1480–1538), italialainen säveltäjä ja luutisti Marco Aro (s.1971), espanjalainen laulaja Marco Asensio (s.1996), espanjalainen jalkapalloilija Marco Barba (s.1985), espanjalainen autourheilija Marco Antonio Barrera (s.1977), meksikolainen nyrkkeilijä Marco van Basten (s.1964), alankomaalainen jalkapalloilija ja valmentaja Marco Beasley (s.1957), italialainen oopperalaulaja Marco Belinelli (s.1986), italialainen koripalloilija Marco Bellocchio (s.1939), italialainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Marco Bertolotti (s.1992), suomalais-yhdysvaltalainen keskimatkojen juoksija Marco Bjurström (s.1966), suomalainen tanssinopettaja, ohjaaja, koreografi, entinen juontaja Marco Bode (s.1969), saksalainen jalkapalloilija Marco Bonanomi (s.1985), italialainen moottoriurheilija Marco Borridori (1959-2021), sveitsiläinen asianajaja, poliitikko ja Luganon pormestari Marco Borriello (s.1982), italialainen jalkapalloilija Marco Büchel (s.1971), liechensteinilainen alppihiihtäjä Marco Campos (1976–1995), brasilialainen autourheilija Marco Caneira (s.1979), portugalilainen jalkapalloilija Marco Canola (s.1988), italialainen maantiepyöräilijä Marco Casagrande (s.1971), suomalainen arkkitehti ja entinen palkkasotilas Marco Casagrande (s.1972), suomalainen jalkapalloilija Marco Cassetti (s.1977), italialainen jalkapalloilija Marco Cé (1925–2014), italialainen kardinaali ja Venetsian patriarkka Marco Cecchinato (s.1992), italialainen tennispelaaja Marco Chiudinelli (s.1981), sveitsiläinen tennispelaaja Marco Antonio Cortez Lara (s.1957), perulainen roomalaiskatolinen piispa Marco Dallago (s.1990), italialainen alamäkiluistelija Marco Delvecchio (s.1973), italialainen jalkapalloilija Marco Di Vaio (s.1976), italialainen jalkapalloilija Marco Donadel (s.1983), italialainen jalkapalloilija Marco Engelhardt (s.1980), saksalainen jalkapalloilija Marco Estrada (s.1983), chileläinen jalkapalloilija Marco Etcheverry (s.1970), espanjalainen jalkapalloilija Marco Fabián (s.1989), meksikolainen jalkapalloilija Marco Fassinotti (s.1989), italialainen korkeushyppääjä Marco Ferrari (1932–2020), italialainen roomalaiskatolinen piispa Marco Ferreri (1928–1997), italialainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Marco Fu (s.1978), hongkongilainen snookerpelaaja Marco Galiazzo (s.1983), italialainen jousiampuja ja olympiavoittaja Marco van Ginkel (s.1992), alankomaalainen jalkapalloilija Marco Giovannetti (s.1962), italialainen maantiepyöräilijä Marco Girnth (s.1970), saksalainen näyttelijä Marco Greco (s.1963), brasilialainen moottoriurheilija Marco Aurélio Gubiotti (s.1963), brasilialainen roomalaiskatolinen piispa Marco Hangl (s.1967), sveitsiläinen alppihiihtäjä Marco Huck (s.1984), saksalainen nyrkkeilijä Marco Höger (s.1989), saksalainen jalkapalloilija Marco Kotilainen (s.1986), ruotsalainen jalkapalloilija Marco Kurz (s.1969), saksalainen jalkapalloilija ja valmentaja Marco Lodoli (s.1956), italialainen toimittaja ja kirjailija Marco Lundberg (s.1978), suomalainen laulaja, vuoden 2016 tangokuningas Marco Luponero, oik. Marco Lindholm (s.1979), suomalainen laulaja, basisti ja näyttelijä Marco Mangia (s.1986), sveitsiläis-italialainen salibandymaalivahti Marco Manso (s.1973), brasilialainen jalkapalloilija Marco Marazzoli (1602–1662), italialainen säveltäjä ja pappi Marco Marchionni (s.1980), italialainen jalkapalloilija
Marco Marin (s.1963), italialainen miekkailija ja olympiavoittaja Marco Materazzi (s.1973), italialainen jalkapalloilija Marco Matrone (s.1987), italialais-suomalainen jalkapalloilija Marco Mattiacci (s.1970), italialainen autourheiluvaikuttaja Marco Maurer (s.1988), sveitsiläinen jääkiekkoilija Marco Melandri (s.1982), sveitsiläinen ratamoottoripyöräilijä Marco Mengoni (s.1988), italialainen laulaja Marco Minghetti (1818–1886), Italian pääministeri 1863–1864 ja 1873–1876 Marco Molteni (s.1976), italialainen lentopalloilija Marco Mordente (s.1979), italialainen koripalloilija Marco Motta, (s.1986), italialainen jalkapalloilija Marco Mäkinen (s.1965), suomalainen yritysjohtaja Marco de Nicolo (s.1976), italialainen kivääriampuja Marco Pannella (1930–2016), italialainen poliitikko Marco Pantani (1970–2004), italialainen kilpapyöräilijä Marco Pappa (s.1987), guatemalalainen jalkapalloilija Marco Parnela (s.1981), italialais-suomalainen jalkapalloilija Marco Parolo (s.1985), italialainen jalkapalloilija Marco Pascolo (s.1966), sveitsiläinen jalkapalloilija Marco Pérez (s.1990), kolumbialainen jalkapalloilija Marco Pérez Caicedo (s.1967), ecuadorilainen roomalaiskatolinen piispa Marco Pezzaiuoli (s.1968), saksalainen jalkapalloilija ja valmentaja Marco Pichlmayer (s.1987), italialainen yhdistetyn hiihtäjä Marco Pinotti (s.1976), italialainen maantiepyöräilijä Marco Pogioli (s.1975), brasilialainen jalkapalloilija Marco Polo (1254–1324), italialainen kauppias ja tutkimusmatkailija Marco Reus (s.1989), saksalainen jalkapalloilija Marco Rivera (s.1983), espanjalainen uimari Marco Rodríguez (s.1973), meksikolainen jalkapallotuomari Marco Rosa (s.1982), brasilialainen jalkapalloilija Marco Rota (s.1942), italialainen sarjakuvataiteilija Marco Ruben (s.1986), argentiinalainen jalkapalloilija Marco Rubio (s.1971), yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko ja senaattori Marco Scandella (s.1990), kanadalainen jääkiekkoilija Marco Schivo (s.1949), italialainen korkeushyppääjä Marco Simoncelli (1987–2011), italialainen ratamoottoripyöräilijä Marco Sneck (s.1978), suomalainen kosketinsoittaja Marco Aurelio Soto (1846–1908), Hondurasin presidentti 1876–1883 Marco Spangenberg (s.1980), saksalainen pistooliampuja ja maailmanmestari Marco Sportiello (s.1992), italialainen jalkapallomaalivahti Marco Steinauer (s.1976), sveitsiläinen mäkihyppääjä Marco Storari (s.1977), italialainen jalkapallomaalivahti Marco Streller (s.1981), sveitsiläinen jalkapalloilija Marco Stroppa (s.1959), italialainen säveltäjä Marco Sturm (s.1978), saksalainen jääkiekkoilija Marco Sullivan (s.1980), yhdysvaltalainen alppihiihtäjä Marco Sørensen (s.1990), tanskalainen moottoriurheilija Marco Tardelli (s.1954), itävaltalainen jalkapalloilija ja valmentaja Marco Torrès (1888–1963), ranskalainen voimistelija Marco Tuokko (s.1979), suomalainen jääkiekkoilija Marco Uccellini (1603–1680), italialainen säveltäjä, viulisti ja pappi Marco Ureña (s.1990), costaricalainen jalkapalloilija Marco Vaccari (s.1966), italialainen pikajuoksija Marco Vasconcelos (s.1971), portugalilainen sulkapalloilija Marco Venieri, venetsialainen Kytherian (Cerigon) hallitsija 1200-luvulla Marco Venturini (s.1960), italialainen haulikkoampuja Marco Verratti (s.1992), italialainen jalkapalloilija Marco Weber, sveitsiläinen ympäristöaktivisti Marco Werner (s.1966), saksalainen moottoriurheilija Marco de Wit (s.1968), suomalais-alankomaalainen kansalaisaktivisti Marco Wittmann (s.1989), saksalainen moottoriurheilija Marco Wölfli (s.1982), sveitsiläinen jalkapalloilija Marco Zanuso (1916–2001), italialainen arkkitehti ja teollinen muotoilija
Mistä Marco Polo Lahti?
Marco Polo lähti kotikaupungistaan Venetsiasta yhdessä isänsä NiccolÚn ja setänsä Maffeon kanssa kohti Kiinaa vuonna 1271. Polot viipyivät matkallaan 24 vuotta, joista todennäköisesti 17 vuotta Kiinassa. Tuosta matkasta syntyi keskiajan nykyään kuuluisin matkakertomus, Marco Polon Divisament dou Monde.
Katso täydellinen vastaus
Mikä oli ensimmäinen jäätelö?
Jäätelö maistuu suomalaisille läpi vuoden. Suomalaiset syövät vuosittain jäätelöä noin 12 litraa henkeä kohti. Kuva: Yle 31.7.2018 15:15 • Päivitetty 31.7.2018 15:20 Jäätelön alkuperä on edelleen epäselvä, mutta jäljet johtavat Kiinaan. Jo kolmetuhatta vuotta sitten kiinalaisten tiedetään sekoittaneen hedelmämehua ja lunta makeaksi jälkiruoaksi.
- Eurooppaan jäätelön kerrotaan tulleen venetsialaisen tutkimusmatkailija Marco Polon mukana 1200-luvulla.
- Tavallinen rahvas pääsi jäätelön makuun vasta 1600-luvulla Ranskassa.
- Suomessa jäätelöä tehtiin jo 1800-luvulla säätyläispiireissä ja kartanoissa kotikäyttöön.
- Ensimmäiset jäätelönmyyjät tulivat Suomeen Venäjältä 1800-luvun loppupuolella.
– Jäätelön teollinen valmistus käynnistyi Suomessa vuonna 1922, kun italialainen perhe alkoi tehdä myytävää jäätelöä, Ruokatieto ry:n toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi kertoo.
Katso täydellinen vastaus
Voiko vuoden vanhaa jäätelöä syödä?
Pitkä tai lyhyt myyntiaika – Kaikissa elintarvikkeissa ei ole parasta ennen -päivämäärää eikä viimeistä käyttöpäivää. Esimerkiksi jäätelö, hedelmät, suola ja etikka kuuluvat näihin tuotteisiin. – On joitain poikkeuksia. On esimerkiksi katsottu, ettei tuote huonone säilytyksen aikana tai että päivämäärää on käytännössä vaikea laittaa.
- Esimerkiksi jäätelöön ei lity turvallisuus- vaan ennemminkin laatunäkökohtia, Timo Nieminen sanoo.
- Nieminen sanoo, että valmistaja on se, joka asettaa viimeisen käyttöpäivän ja viranomainen valvoo, että päivä on perustellusti asettu.
- Helposti ajatellaan, että kun paketissa on viimeinen käyttöpäivä, niin elintarvike muuttuu juuri sinä päivänä käyttökelvottomaksi, mutta tosiasiassa se ei ole juuri se päivä.
Yhtä hyvin se voisi olla päivää aikaisemmin tai myöhemmin. – On kaksi vastakkaista painetta. Toinen on laittaa myyntiajat mahdollisimman pitkäksi. Kauppa toivoo pitkää aikaa, koska sitä kautta kaupan hävikki pienenee. Valmistajan laadunvalvonnan kannalta taas “varmuuden vuoksi” on hyvä lähestymistapa, koska he eivät halua riskeerata tuotteensa tai yrityksensä mainetta niin, että tuote olisi laadultaan huonontunut jo ennen merkittyä päivämäärää.
Katso täydellinen vastaus
Kuka omistaa Aino jäätelön?
Nestlé siirtää Turengin jäätelötehtaan ja monta tuttua jäätelömerkkiä uudelle yhteisyritykselle. Nestlé siirtää lähes kaiken Pohjois-Amerikan ulkopuolisen jäätelötuotannon uudelle yhteisyritykselle Fronerille, jonka se omistaa puoliksi brittiläisen jäätelövalmistajan R&R:n kanssa.
Suomessa Froneri Finland omistaa Turengin jäätelötehtaan. Fronerin omistukseen ovat nyt siirtyneet muun muassa Pingviini-, Aino-, Classic- ja Puffet-jäätelöt. Froneri toimii 22 maassa ja työllistää yli 15 000 ihmistä. Suomessa yhtiöllä on 200 työntekijää. Nestlé osti Turengin jäätelötehtaan Valiolta vuonna 2004.
Suomen Fronerin toimitusjohtaja on Johanna Sewon-Kievari, joka siirtyy työhön Suomen Nestlén toimitusjohtajan paikalta. Suomen Nestlén toimitusjohtajaksi tulee Jonas Holfve,
Katso täydellinen vastaus
Mikä on Euroopan suurin kaupunki?
Rovaniemi on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki, mutta mikä on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunkialue? Rovaniemi on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki, mutta mikä on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunkialue? Maantieteellisen Euroopan suurimmat kaupungit ovat yllättäen Moskova ja Istanbul. Euroopan unionin suurin kaupunki on Pariisi.
City | Urban aggl. | Population | Urban area | Country | Other cities in urban area |
Moscow | 17,693,000 | 12,456,000 | 5,879 Km² | Russia | Balashikha, Podolsk, Khimki |
Istanbul | 15,311,000 | 15,311,000 | 1,375 Km² | Turkey | |
London | 11,120,000 | 9,048,000 | 1,738 Km² | United Kingdom | Watford, Woking |
Paris | 11,027,000 | 2,176,000 | 2,844 Km² | France | Boulogne-Billancourt, Saint-Denis |
8 ääntä Oliko vastauksesta sinulle hyötyä? Haluatko jättää uuden kysymyksen?, : Rovaniemi on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki, mutta mikä on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunkialue?
Katso täydellinen vastaus
Mikä on maailman isoin paikka?
Luettelo maailman suurimmista kaupunkiseuduista
Sijoitus | Kaupunki | Väkiluku |
---|---|---|
1 | Tokio | 36 510 000 |
2 | New York | 23 875 100 |
3 | México | 22 090 000 |
4 | Soul | 21 740 000 |
Missä maailman kaupungissa on eniten ihmisiä?
Maailman suurin kaupunki – Tokio on maailman suurin kaupunki, Siellä asuu peräti 39 105 000 ihmistä, eli määrä on 32,6-kertainen verrattuna Suomen pääkaupunkiseutuun, jonka väestömäärä on noin 1 200 000, Maailman suurimman kaupungin pinta-ala on 8 231 neliökilometriä. Sakura – kirsikkapuiden kukinta – on Japanin vuosittaisia huippuhetkiä. Tokiossa kirsikankukkia voi ihailla Uenon puistossa, jossa on yli 1 000 joka vuosi kukkivaa kirsikkapuuta. © Shutterstock Noin sata kilometriä Tokiosta länteen sijaitsee ikoninen japanilaisvuori Fuji, joka on kerrostulivuori.
Katso täydellinen vastaus
Onko Kiinassa vielä yhden lapsen politiikka?
Yhden lapsen politiikka ( kiin. 计划生育 ) oli Kiinan kansantasavallan syntyvyyden säännöstelypolitiikka vuosina 1979–2015, jonka tarkoituksena oli hillitä väestönkasvua. Yhden lapsen politiikka otettiin käyttöön 1979, sillä aiemmin käytetyt väestöpolitiikan keinot, kuten avioitumisiän korotus, toimivat hitaasti, ja tuloksia haluttiin nopeasti.
Kiina ilmoitti luopuvansa yhden lapsen politiikasta lokakuussa 2015, vastedes kaikille pareille sallitaan kaksi lasta. Suurin vaikutus väestöpolitiikalla on 1950- ja 1960-luvuilla syntyneiden suurten ikäluokkien ero myöhempiin. Vuosina 1949–1978 kiinalaisten määrä kasvoi 542 miljoonasta 963 miljoonaan,
Politiikan nimitys on johdettu alkuperäisestä perusajatuksesta, että pariskunnille saisi syntyä vain yksi lapsi. Maaseudulla on saanut kuitenkin hankkia toisenkin lapsen 3–4 vuoden päästä, mikäli ensimmäinen lapsi oli tyttö tai vammainen poika. Lisäksi säädös ei koske vähemmistöryhmiin kuuluvia, jotka voivat hankkia kaksi lasta kaupungeissa ja 3–4 maaseudulla.
Niinpä syntyvyys koko maassa oli ollut lähempänä kahta (1,8) kuin yhtä lasta perhettä kohti, kaupungeissa vain hieman yli yhden. lähde? 1990-luvulla säädöstä höllennettiin ja sittemmin pariskunnat saivat hankkia kaksi lasta, jos molemmat vanhemmat olivat ainoita lapsia. Naimattomat naiset eivät voineet hankkia lapsia.
Kommunistipuolueen keskuskomitea ilmoitti marraskuussa 2013, että tulevaisuudessa myös sellaiset pariskunnat, joiden toinen osapuoli on ainoa lapsi, saisivat hankkia kaksi lasta. Säännöksen rikkomisesta syntyneet lapset eivät ole oikeutettuja yhteiskunnan kustantamaan koulunkäyntiin ja lastentarhoihin, eivätkä he välttämättä saa aikuisena töitä tai sosiaaliapua.
- Ylimääräiset lapset voi kuitenkin rekisteröidä “sosiaalisella ylläpitomaksulla”, joka on kaupungeissa 150 000 juania (15 000 euroa) ja maaseudulla matalimmillaan 7 000 juania.
- Lähde? Säädöstä ei ollut kirjattu lakiin, ja sen valvonta oli jätetty paikallisviranomaisten hoidettavaksi lähestulkoon heidän parhaaksi katsomallaan tavalla.
Niinpä käytäntö vaihteli suurestikin eri puolilla maata ja eri aikoina. Joskus käytössä ovat olleet pakotetut sterilisaatiot ja abortit, toisinaan vain sosiaalietuuksien, kuten ilmaisen koulutuksen tai terveydenhuollon, poisjääminen liian monen lapsen osalta.
Yhden lapsen politiikka ja poikalasten suosiminen on johtanut siihen, että maassa syntyy poikia paljon enemmän kuin tyttöjä, osaksi siksi, että tyttösikiöitä abortoidaan pois. Osa syntyneistä tytöistä jää tosin tilastoinnin ulkopuolelle, koska kaikkia tyttölapsia ei rekisteröidä. Arvioiden mukaan Kiinaan jää pian lähes 100 miljoonaa vanhaapoikaa,
lähde? Poikalasten osuus rekisteröidyistä syntymistä ei kuitenkaan poikkea paljoa muista itäaasialaisista valtioista kuten Taiwanista, Etelä-Koreasta tai eteläaasialaisesta Intiasta, vaikkei näissä ole käytössä väestöpolitiikkaa. lähde? Silti merkittävämpiä politiikan arvostelijoita ovat Kiinan ulkopuoliset piirit, etenkin konservatiiviset abortinvastustajat.
YK:n väestörahasto UNFPA tukee yhden lapsen politiikkaa. Siksi Yhdysvaltain republikaanipresidentit Reagan sekä molemmat Bushit katkaisivat ohjelman rahoituksen. Kiina harkitsi luopuvansa yhden lapsen politiikasta asteittain. Kiinan kehitystutkimuksen säätiö suositti raportissaan vuonna 2012, että kahden lapsen politiikka otettaisiin käyttöön eräissä maakunnissa vuonna 2012 ja koko maassa vuonna 2015.
Kaikki lasten määrää koskevat rajoitukset poistettaisiin ehdotuksessa vuonna 2020. Kiina päätti luopua kuitenkin kokonaan yhden lapsen politiikasta lokakuussa 2015. Kahden lapsen politiikka ei aiheuta väkimäärän räjähdystä, mutta se poistaa monet yhden lapsen politiikan kielteiset vaikutukset.
Katso täydellinen vastaus
Missä maassa on eniten ihmisiä 2022?
13.3 Väkirikkaimmat maat – Vuonna 2018 maailmassa oli 12 yli sadan miljoonan asukkaan maata. Eniten ihmisiä asui Kiinassa – 1,4 miljardia. Kiinan väkiluku ylitti jo vuonna 1982 suoritetussa väestönlaskennassa miljardin asukkaan rajan. Maailman toiseksi väkirikkain maa on Intia, jossa asui vuonna 2018 yli 1,3 miljardia ihmistä.
Katso täydellinen vastaus
Kuka johtaa Kiinaa?
Xi Jinpingin aika – Marraskuussa 2012 valittiin Hu Jintaon seuraajaksi Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeriksi varapresidentti Xi Jinping, joka nousi maaliskuussa 2013 myös Kiinan uudeksi presidentiksi. Xi tuli myös Hun tilalle tärkeän keskussotilasneuvoston johtoon eli hän oli hallitsevan puolueen, valtion ja armeijan johdossa.
Iinan uudeksi pääministeriksi Wen Jiabaon tilalle tuli maaliskuussa 2013 Li Keqiang Kiina on luopunut yhden lapsen politiikasta lokakuussa 2015. Tilalle otettiin kahden lapsen politiikka, jossa naisia kannustetaan pysymään kotona. Vuoden 2016 alusta kahden lapsen politiikka on ollut laki, Kiinan hallituksen vuoden 2015 toimintasuunnitelmassa määriteltiin Vyö ja tie -kehityshanke, jossa Kiina investoi 900 miljardia dollaria rautateihin, satamiin ja muuhun infrastruktuuriin 65 maassa.
Hankkeen tarkoituksena on yhdistää Kiina Eurooppaan ja Afrikkaan sekä lisätä kaupankäyntiä ja taloudellista yhdentymistä aloitteessa mukana olevissa maissa. Tavoitteena on ollut nostaa Kiina maailmantalouden veturiksi. Kiina haluaa täyttää kansainväliset markkinat tuotteillaan, ja Uudeksi silkkitieksi nimetty Vyö- ja tie kehityshanke on siihen suunnitelma.
Biljoonan dollarin uusi silkkitie on ihmiskunnan historian kallein hanke. Kiinalaiset vievät ulkomaille pääomaa sekä teknologiaa ja rakentavat rautateitä, merireittejä ja teitä, jotka johtavat muualle Aasiaan, Eurooppaan ja Afrikkaan. Reitin varrelle tulee satamia, rautatieasemia sekä teollisuusalueita.Presidentti Xi Jingping mukaan “vuosisadan projektissa” Kiina rakentaa nopean rautatien Kiinasta suoraan Länsi-Eurooppaan; Pakistanissa Kiina rakentaa suursatamaa, valtatien Himalajan yli ja Afrikassa jättiläissataman ja rautatien Etiopiaan.
Vuonna 2015 Kiina on julkistanut Made in China 2025 -suunnitelman, jonka avulla Kiina tavoittelee johtoasemaa korkean teknologian aloilla, kuten lääketieteellisissä laitteissa, ilmailuteknologiassa ja robotiikassa. Kiinan pyrkimyksenä on automatisoida taloutta ja viisivuotissuunnitelmassa on pyrkimyksenä siirtyä ulkomaisen teknologian, ulkomaisten parhaiden käytäntöjen ja ulkomaisen tiedon omaksujasta innovoijaksi.
- Aasian infrastruktuuri-investointipankki (AIIB) perustettiin Kiinan aloitteesta 25.
- Joulukuuta 2015.
- Vuonna 2016 Kiina on jo Yhdysvaltoja suurempi kansantalous ostovoimakorjatulla bruttokansantuotteella mitattuna.
- Iina on ohittanut Yhdysvallat suurimpana energian kuluttajana, suurimpana maaöljyn tuojana, suurimpana uusiutuvan energian tuottajana ja kiinteistömarkkinoiden arvossa,
Kiina on myös ohittanut Yhdysvallat patenttien, tavaramerkkien ja mallisuojien hakemusmäärässä, Vuonna 2017 kiinalaiset tekoälyn startup-yritykset keräsivät enemmän rahoitusta kuin yhdysvaltalaiset, Joulukuussa 2017 Kiina on päättänyt investoida raskaasti tekoälyn kehittämiseen ja Kiina on laatinut tekoälystrategian,
Vuoden 2018 alussa uutisoitiin että Kiina on ohittanut Yhdysvallat tieteellisten tutkimusten julkaisumäärässä.18. lokakuuta 2017 Xi piti puheen, jossa hän sanoi että Kiinan täytyy ottaa merkittävin asema maailmassa ja tehdä suurempi kontribuutio ihmiskuntaan. Lausunto kirjattiin välittömästi Kiinan perustuslakiin.
Xin mukaan kiinalainen malli talouskasvusta kommunistihallinnon alaisuudessa on kukoistavaa ja on antanut uuden vaihtoehdon muille kehittyville maille. Xi Jinping valittiin odotetusti toiselle viisivuotiskaudelle puolueen johtoon lokakuussa 2017 pidetyssä puoluekokouksessa.
Valinta vahvisti Xin asemaa Kiinan vaikutusvaltaisimpana johtajana kansantasavallan perustajan Mao Zedongin ja talousuudistusten isän Deng Xiaopingin jälkeen. Xillä oli niin monta titteliä, että häntä kutsuttiinkin “kaiken puheenjohtajaksi”. Xi oli Kiinan presidentti, kommunistisen puolueen pääsihteeri ja sotilaskomitean puheenjohtaja.
Hän johti myös muun muassa Taiwanin kysymystä ja internetin turvallisuutta käsitteleviä työryhmiä, ja häntä kutsuttiin puolueen “ydinjohtajaksi”. Maaliskuussa 2018 Kiinan kansankongressi poisti rajoituksen presidentin valtakausien määrältä. Äänestyksessä lakimuutosta kannatti 2958 edustajaa, kaksi vastusti ja kolme äänesti tyhjää.
- Lakimuutos mahdollistaa Xin jatkamisen Kiinan johtajana kuolemaansa saakka.
- Iinan talouden kilpailukyky on parantumassa digitalisaation avulla.
- Ilpailukyky verrattuna muihin maihin on kuroutumassa nopeasti umpeen digitaalisilla teknologioilla.
- McKinseyn tutkimuksen mukaan aggressiivinen skenaario automatisoinnissa voi tarkoittaa 236 miljoonan työpaikan häviämistä vuoteen 2030 mennessä Vuonna 2020 Kiina ottaa käyttöön maanlaajuisesti sosiaalisen luottoluokitusjärjestelmän,
Kiinan presidenttinä vuonna 2013 aloittaneen Xi Jinpingin on sanottu olevan koko maailman vaikutusvaltaisin henkilö. Vähintäänkin hän on Kiinan vahvin johtaja sitten puhemies Mao Zedongin (1893–1976). Xi hallitsee Kiinan massiivista Kansan vapautusarmeijaa ja ohjaa maailman toiseksi suurimman talouden kokonaisvaltaista uudistusta.
- Lisäksi Kiinassa on rakennettu hänen ympärilleen henkilökulttia, joka auttaisi häntä lujittamaan valta-asemansa lopullisesti.
- Iinan talous ei enää kasva samaan tahtiin kuin se on kasvanut 1990-luvun huonojen vuosien jälkeen.
- Vuonna 2017 Kiinan talous kasvoi 6,9 prosenttia ja vuonna 2018 vain 6,6, joten kasvu oli hitainta 28 vuoteen.
Yhdysvallat ja Kiina kävivät keskenään Yhdysvaltain presidentti Donald Tumpin valtakaudella vuodesta 2018 lähtien ” kauppasotaa “. Ensimmäisen vaiheen sopu, “välirauha”, kauppasodassa saavutettiin tammikuussa 2020, jolloin Kiina sitoutui 200 miljardin dollarin lisäostoihin Yhdysvalloista seuraavan kahden vuoden aikana.
Katso täydellinen vastaus
Montako ydinvoimalaa on Kiinassa?
Vesivoima – Kiina tuottaa yli neljäsosan maailman vesivoimasta, vuonna 2016 tuotanto kasvoi 330 gigawattiin. Kiinan vesivoimavarat sijaitsevat pääasiassa maan lounaisosassa ja yli puolet vain neljän hallinnollisen alueen, Yunnanin, Guizhoun, Sichuanin ja Chongqingin alueella. Kolmen rotkon pato Jangtsella on maailman suurin vesivoimala.
Katso täydellinen vastaus
Mitä eläimiä asuu Kiinassa?
Peda.net > Käyttäjät > maria lukin > Kiina projekti > Kiinan projekti Valtiomuoto: Kansanvalta Presidentti: Xi Jinping Pääministeri: Li Keqiang Pääkaupunki: Peking, 19 612 368 asukasta. Pinta-ala: 9 596 961 km ² Väkiluku: 1 357 000 000 Väestötiheys: 140,6 km Valuutta: Renminbi Kiinan kansallislaulu
Viralliset kielet: mandariinikiina paikoittain myös korea, mongoli ja tiibet. Hongkongissa puhutaan myös englantia, macaossia ja portugalia. HISTORIA Kivikausi: Kiinan yksi vanhimpia historisiallisia löytöjä ovat noin 400 00-300 000 vuotta vanhoja homoniditien luita.
jotka löydettiin Pekingin lähellä olevasta luolasta. Noin 700 000 vuotta tehtiin uusi löytö. Lantian lähistöltä löydettiin lisää homonidien luita. Keisariaika Kiina kuuluu yksiin maailman vanhimpiin sivilisaatioihin, joissa on katkeamaton historia. Kiinan kirjalliset lähteet ulottuvat yli 3 500 vuotta ajassa taakseppäin.
Kiinassa riisinviljelyä on harjoiteltu jo tuhansia vuosia. Kiinan ensimmäinen dynastia, (kun valta siirtyy hallitsialta pojalle) Xia-dynastia aikakausi alkoi vuonna 2100 eaa. Kiinan dynastia ei todennäköisesti hallinnut lähestkään koko nykyisen Kiinan aluetta.
Myöhemmin Kiina jakautui pieniksi valtioiksi, ja alkoi taistelevien valtioiden kausi, jolloin valtiot kävivät sotia keskenään. Kiinan yhdisti 200-eaa Qin-dynastian keisari Shi Huang Ti. Hän perusti ensimmäisen koko Kiinaa hallinneen dynastian, Qin-dynastian, jonka mukaan Kiina onkin saanut nimensä. Kiinassa on käytössä renmbinit toisin kuin meillä täällä Suomessa on eurot.
Esimerkiksi yksi euro on Kiinassa 6,45. Kiinassa setelirahoja kutsutaan nimellä “juani” ja kolikoita taas sanotaan “fen”. Valtio: itä-Aasia
Kiinan naapurimaita ovat Intia, Nepal, Bhutan, Myanmar, Laos, Vietnam, Venäjä, Korean demokraattinen kansantasavalta, Pakistan, Mongolia, Kirgisia, Tadžikistan, Afganistan ja Kazakstan. KASVILLISUUS JA ILMASTO Kiinan maastomuodot laskevat kolmena eri aluetyyppinä Himalajalta meren pinnalle.
Ylinpänä on maan lounaisosassa sijaitseva Tiibetin ylänkö, joka on noin 4000 metriä merenpinnan yläpuolella, sitä ympäröivät korkeat Himalajan ja Kunlunin vuoristot, ja Himalajalla Kiinan ja Nepalin rajalla sijaitsee 8 850 metrin korkuinen, maailman korkein vuori Mouth Everest. Tiibetin ylängön pohjois-ja itäpuolella alkaa Kiinan toinen vyöhyke, joka nousee noin 900-1 800 metrin korkeuteen.
Tiibetin pohjoispuolella on Kiinan kuiva luoteisosa jossa sijaitsevat vuorten reunustamat painaumet, Tarimin allas ja Džungaria. Tarimin keskiosassa on Taklimanin aavikko. Kiinan keskiosassa on pohjoiseen mentäessä kolme laajaa tasankoa, kuiva Mongolin ylänkö, lössistä muodostunut Lössiylänkö ja Karstimuodostumista tunnettu Yamanin-Guizheun ylänkö.
Iinan kolmas topografinen alue on yksi maan suurimmista tasangoista. Siellä on laajoja alankoja, jotka ovat hyviä kulkuyhteyksiä ja joissa on Kiinan suurimmat asutuskeskukset. Kiinan suurimmat tasangot ovat Mantšurian tasanko, Pohjois-Kiinan tasanko ja Jangtsejoen keski- ja alajuoksun tasanko. Mantšurian tasanko on Kiinan koillisosissa sijaitseva kumpuileva tasanko.
Pohjois-Kiinan tasanko on pääosin tasainen Keltaisenjoen ja Huaijoen sedimenteistä muodostunut alanko. Jangtsejoen tasingolla puolestaan on paljon järviä ja kanavia ja siihen kuuluu myös suistoalue. Kiinassa on yli 50 000 jokea. Pinnanmuotojen takia monet Kiinan joista virtaavat lännestä itään, ja esimerkiksi kolme merkittävintä Kiinan läpi kulkevaa jokea lähtevät Tiibetin ylängöltä.
Suurin joista 6 300 kilometrin pituinen Jangtse. Merkittäviä Tiibetistä virtaavia jokia ovat esimerkiksi Keltainenjoki ja Xi Jiang. Pohjois-Kiinan suurimmat joet ovat Venäjän rajajoki Amur ja sen sivujoki Sungari. Järviä on eniten Jangtsen tasangolla ja Tiibetin ylängöllä, jossa on Kiinan suurin järvi Qinghain.
Ilmasto Kiinassa vaihtelee subarktisesta pohjoisesta trooppiseen etelään ja vuoristoista aavikoihin. Aasian monsuunit korostavat vuodenaikojen eroja. Talvella vallitsevat pohjoisenpuoleiset tuulet, jotka tuovat kylmää ilmaa Siperiasta maan pohjoisosiin.
- Lämpötilaerot maan osien välillä ovat silloin suurimmillaan, pohjoisimman provinssin Heilongjiangin keskilämpötila on talvisin pakkasen puolella ja ajoittain jopa -30 astetta.
- Maan eteläosissa pakkanen on harvinaista, ja lounaassa sitä on harvakseltaan vain vuoristoissa.
- Esämonsuuniin liittyy etelävirtaus, kuuma kausi ja sateet huhtikuusta syyskuuhun.
ilmastodiagrammit Harbin pohjoisessa. Shanghain rannikolla
Keskimääräinen vuosittainen sademäärä Kiinassa. KASVILLISUUS JA ELÄIMISTÖ Ilmasto Kiinassa vaihtelee subarktisesta pohjoisesta trooppiseen etelään ja vuoristoista aavikoihin. Aasian monsuunit korostavat vuodenaikojen eroja. Talvella vallitsevat pohjoisenpuoleiset tuulet, jotka tuovat kylmää ilmaa Siperiasta maan pohjoisosiin.
Kiinan kaksi suurta metsäaluetta ovat Mantsuria pohjoisessa ja Lounais-Kiinan subtrooppiset metsät. Pohjoisessa kasvavat koreansembra ja lehtikuuset, sekä koivut, saarnet, poppelit, vaahterat ja lehmukset. Etelässä kasvavia lajeja ovat Picea asperata, Pinus yunnanensis, tiikki, santeli, kamferi sekä neidonhiuspuu
Pandojen ruokakasvia bambua kasvaa metsinä lännempänä kuten Sichuanin maakunnassa. Etelän metsäalue jatkuu Vietnamin puolelle, ja se on määritelty erityiseksi luontotyypikseen. Koska alue on tiheään asuttua, luonnontilaisia metsiä on jäljellä erittäin vähän.
Kiina on eurooppalais-siperialaisen ja kaakkois-aasialaisen eläimistön ja kasvillisuuden kohtaamispaikka. Kiinassa elää hirviä ja ilveksiä, mutta myös apinoita ja alligaattoreita. Kiinassa elää 18 apinalajia, joista suurin osa lauhkealla vyöhykkeellä, mikä on melkein ainutlaatuista.
Karhumaki ja Lumiapina
Kiinan ikonisimmat nisäkkäät ovat kultapanda ja isopanda, mutta niitä tapaa enää lähinnä Länsi-Kiinan syrjäisessä vuoristossa.
Kultapanda
Isopanda Vuoristojen syvissä laaksoissa on kehittynyt muutamia erikoisia eläimiä, kuten maamyyräpäästäinen. Muita pieniä hirvieläimiä ovat, kuten kiinanmuntjakki, japaninpeura, myskihirvi ja lyyrysarvi. Hieman suurempia ovat serovi, härkägemssi, tupsuhirvi, goraali ja valkonaamahirvi. Tiibetin alueilla elää myös jakkeja.
härkägemssi Kiinan uhanalaisimpia eläimiä ovat kiinanjokidelfiini, kiinanalligaattori ja kiinantiikeri, jotka kaikki ovat välittömässä häviämisvaarassa erityisesti elinympäristön kutistumisen takia. Myös leopardi ja puuleopardi ovat Kiinassa harvinaisia, mutteivät välittömässä vaarassa kuolla sukupuuttoon. Kiinassa elää myös villisikoja ja karhuja.
kiinanjokidelfiini
puuleopardi kiinantiikeri
Linnusto on monipuolinen muiden eliöiden tapaan, etenkin fasaanilajit. Kiinassa elää noin kolmasosa maailman fasaanilajeista eli tiettävästi 62 lajia.Kaikkiaan lintulajeja tunnetaan noin 1 100. Sini-irenan huilumainen luritus on olennainen osa Kauko-Aasian metsiä.
- Aijaset sen sijaan viihtyvät vain subtrooppisilla seuduilla.
- Urjetkin ovat Kiinassa hyvin edustettuina, mantšuriankurki, mustakaulakurki ja neitokurki ovat kaikki pääosin Kiinassa tavattavia lajeja.
- Runsaaseen lintulajistoon kuuluu myös punavarpusia, vihertalitiaisia, pyrstötimaleja, minivettejä, tikkoja ja varislintuja.
Vesilinnustokin on omalaatuinen, siihen kuuluvat muun muassa mandariinikoskelo, amurinkoskelo ja amurinsorsa. neitokurki mustakaulakurki
Sammakko- ja matelijalajisto on melko runsas. Endeemisiä matelijalajeja on yli 140. Suurin sammakkoeläinlaji on 180 cm:n pituiseksi kasvava kiinanjättisalamanteri, joka on äärimmäisen uhanalainen. ELINKEINOT JA LUONNONVARAT
Itä-Kiinan alangolla maatalous tuottaa ruokaa yli miljardille asukkaalle. Sikoja kasvatetaan yleisesti maatiloilla. On arvioitu, että Kiinassa tuotetaan vuodessa yli 50 miljardia kiloa sianlihaa vuodessa. Myös kanan- ja lampaanlihan tuotannossa Kiina on maailman suurimpia tuottajia.
- Riisi ja vehnä ovat Kiinan tärkeimmät tuotantokasvit.
- Riisiä kasvatetaan pengerretyillä pelloilla.
- Iina on maailman suurin kalastusvaltio.
- Alaa kalastetaan meristä ja joista, mutta kaloja kasvatetaan suuria määrä makean veden altaissa.
- Iina on maailman kolmanneksi suurin raakaöljyn ja öljynjalostustuotteiden maahantuoja.
Kiinan maatalous on ollut tiheästi asutuilla alueilla hyvin tiheässä käytössä jo tuhansia vuosia. Viimeaikainen väkiluvun kasvu on johtanut myös vuoristoalueiden hyödyntämiseen maanviljelyssä. Pengerviljelyksiä on lisätty huomattavasti kastelun avulla.
- Valtion pinta-alasta vain 10 prosenttia on viljelty.
- Iinalla on myös suuria metallikaivoksia, ja se on yksi maailman suurimmista volframin tuottajista.
- Teollisuus on pääosin vanhaa, fossiilisia polttoaineita käyttävää teollisuutta, jolle maan kivihiili ja öljy ovat elintärkeitä.
- Maan merkittävimpiä teollisuuden tuotteita ovat rauta, teräs, kivihiili, aseet, koneet ja polttoaineet.
Kiinan suosituimpia turisti nähtävyyksiä ovat kiinan muuri, kielletty kaupinki, Terrakotta-armeija, Jiuzhaigou, Huangshan, Taivaan temppeli ja Kesäpalatsi.
Kielletty kaupunki kiinan muuri
Terrakotta-armeija
Jiuzhaigou Huangshan
Taivaan temppeli
Kesäpalatsi
KULTUURI MUSIIKKi Kiinalainen musiikki, varsinkin perinteinen musiikki, poikkeaa selkeästi länsimaisesta, niin soitinten kuin sävelkuulonkin osalta. Kun-ooppera on vanhin kiinalainen oopperalaji, hienostuneempi kuin Peking-ooppera, joka on kiinalaisen teatteritaiteen laajimmalle levinnyt ja myös länsimaissa tunnetuin muoto.
- Se syntyi vuonna 1790 Video kiinalaisesta oopperasta Cui Jian oli yksi ensimmäisiä kiinalaisen rock-musiikin 1980-luvun puolivälissä suosioon nostaneita.
- Iinalainen näyttämötaide sisältää usein enemmän akrobatiaa kuin länsimainen.
- Erityisen huomattava näyttämötaiteen osa-alue on kiinalainen ooppera.
- Iinalainen maalaustaide on niin ikään omaleimaista.
Merkittävin juhlapäivä kiinalaisessa kalenterissa on kiinalainen uusivuosi, joka osuu gregoriaanisessa kalenterissa vuoden alkupuolelle. Cui Jianin ensimmäinen laulu KIRJALLISUUS Tätä varhaisempi säilynyt kirjallisuus on pääosin tietokirjallisuutta, filosofisia tai uskonnollisia teoksia sekä runoutta.
Näistä koulutetun ihmisen tulee tuntea “viisi klassikkoa ja neljä kirjaa”. Kalligrafia on kiinalaisille sivistyksen korkein mittari. Kertomakirjallisuuden neljä pääteosta ovat Xiyouji Lännenmatkan kertomus), Honglou meng Punaisen huoneen uni), Shui hu zhuan Vesirajan tai vedenvarren tarinat) ja Sanguo yanyi Kolmen kuningaskunnan tarinoita).
KUVATAIDE Merkittävimpiä ja tunnetuimpia kiinalaisen kuvataiteen muotoja ovat maisemamaalaus, kalligrafia, posliinikeramiikka ja jadeveistokset. Kiinalaisessa taiteessa tärkeää on tradition merkitys, symboliikka sekä sivellintekniikka. Kuvanveistoa ei ole perinteisesti pidetty taiteena, vaan käsityönä. RUOKAKULTUURI Kiinalainen keittiö käyttää paljon riisiä.
Monilla alueilla etenkin Pohjois-Kiinassa vehnäpohjaiset tuotteet kuten nuudelit ovat kuitenkin yleisempiä. Makumaailmassa haetaan toisiaan täydentäviä vastakohtia: makea ja suolainen, hapan ja imelä, kylmä ja lämmin. Maan eri osien keittiötä luonnehditaan usein niin, että idässä ruoka on suolaista, etelässä makeaa, lännessä tulista ja pohjoisessa hapanta.
Tee on tärkeä juoma. Lähinnä vihreää teetä juodaan aamuin, illoin ja ruokajuomana. Joskus on tarjolla myös mustaa tai jasmiinilla maustettua teetä.
Ateria Jiangsun maakunnassa. Aterioita pidetään tärkeinä sosiaalina hetkinä perheen tai ystävien kesken. lähde: wikipedia youtube googlen kuvahaku
Mitä Kiinassa syödään?
Kiinassa syödään erittäin paljon sianlihaa, mutta myös broileria, ankkaa, lammasta sekä kalaa ja mereneläviä. Yksi kuuluisimmista kiinalaisista herkuista on maailmankuulu Pekingin ankka. Makua kiinalaisiin ruokiin ammennetaan monipuolisista, suolaisista, makeista ja happamista maustekastikkeista.
Katso täydellinen vastaus
Onko Kiinassa Instagram?
Pääseekö Kiinassa kaikille nettisivuille? – Kiina estää kansalaistensa pääsyn moniin internet-palveluihin: esimerkiksi Facebook, Instagram, Twitter, Gmail ja Google ovat blokattujen palveluiden listalla. Blokkauksen voi kiertää hankkimalla ennen matkaa VPN-palvelun (virtual private network), jonka avulla matkaaja voi määritellä kännykkänsä tai läppärinsä sijainniksi vaikka Suomen – ja tällä tavalla hämätä “Kiinan suurta palomuuria”.
Katso täydellinen vastaus