Miksi Uusiutuvien Energialähteiden Käyttöä Pitäisi Lisätä?

Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.

Uusiutuvista energialähteistä tuotetulla energialla edistetään kestävän kehityksen toteutumista kunnissa. Päästöjen vähenemisen ohella uusiutuvien energialähteiden käyttö lisää myös alueellista hyvinvointia. Esimerkiksi paikalliseen biopolttoaineiden hankintaan perustuva lämpöyrittäjyys vahvistaa kunnan elinkeinoelämää luomalla uusia työpaikkoja alueelle.

Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian valitseminen ovat keskeistä siellä, missä energiaa kuluu eniten. Kuntien energiankulutuksesta lähes 90 prosenttia koostuu kiinteistöjen lämmityksestä ja muusta energiankäytöstä.
Katso täydellinen vastaus

Miksi pitäisi suosia uusiutuvia energialähteitä?

Saattaa sisältää mainoslinkkejä. Uusiutuvat energialähteet ovat kestävyyden ja ympäristöystävällisyyden kannalta erityisen tärkeitä energiamuotoja. Ne ovat yleensä luonnolle huomattavasti parempia kuin uusiutumattomat energialähteet. Uusiutuva energia ei kuitenkaan aina ole välttämättä sitä vihreintä energiaa, sillä niidenkään hyödyntäminen ei ole täysin ongelmatonta. Artikkeli jatkuu.
Katso täydellinen vastaus

Miksi käyttää uusiutuvia energialähteitä?

Tuuliturbiineja Tanskassa. Tanska on johtava tuulivoiman tuottaja maailmassa, siellä sähköstä 20 % tuotetaan tuulella. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kulutuksesta vuonna 2019. Uusiutuva energia on energiaa, jota saadaan uusiutuvista lähteistä, Uusiutuvan energian tuotantomuodoissa hyödynnetään jatkuvia luonnollisia prosesseja kuten auringonpaistetta, tuulta, virtaavaa vettä ja ilman ja maan lämpöä – tai käytetään biologisesti syntyviä varantoja, kuten puuta,

• Uusiutuvat energianlähteet saavat energiansa auringon säteilystä geotermistä energiaa ja vuorovesivoimaa lukuun ottamatta.
• Uuteen energiajärjestelmään tulisi muun muassa Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin ja Sternin raportin mukaan siirtyä niin pian kuin mahdollista.
• EREC:in mukaan uusiutuva energia on avaintekijä tulevaisuuden energiaratkaisuissa ja sen avulla voidaan ehkäistä energiantuotannon ympäristöriskejä sekä sosiaalisia ja poliittisia riskejä.

Vuonna 2018 investoitiin enemmän uusiutuvaan energiaan kuin kivihiileen, maakaasuun ja ydinvoimaan yhteensä.
Katso täydellinen vastaus

Miksi uusiutumattoman energian käyttö voi olla huono asia ympäristön kannalta?

Fossiiliset, eli uusiutumattomat polttoaineet – Fossiilista polttoaineista aiheutuu ihmisten terveydelle, kasveille ja eläimille haitallisia hiilidioksidipäästöjä- ja rikkidioksidipäästöjä. Maailmalla on vuosien saatossa tapahtunut myös runsaasti öljyonnettomuuksia, joten ihmisten huolen uusiutumattomista polttoaineista ymmärtää varsin hyvin.
Katso täydellinen vastaus

Miksi energialähteitä pitää säästää?

Miksi energiaa kannattaa säästää? Energiansäästöstä ja energian järkevästä käytöstä hyödyt sinä itse ja yhteinen ympäristömme. Tekemällä ekotehokkaita valintoja asumisessa, ruuassa ja liikkumisessa säästät luonnonvaroja, kevennät hiilijalanjälkeäsi ja pienennät elinkustannuksiasi.

Pienetkin teot vaikuttavat positiivisesti, kun tarpeeksi monet ihmiset toimivat yhdessä.Lähes jokaisessa kodissa on mahdollista säästää tavanomaisesta sähkönkäytöstä noin 10 prosenttia pelkästään asumistottumuksia muuttamalla, silti mistään luopumatta. Sähkölämmitteisessä talossa säästöpotentiaali on vielä huomattavasti suurempi.

Siirtymällä uusiutuvilla energialähteillä tuotettuun sähköön, lämpöön ja polttoaineisiin pienennät tehokkaasti energiankulutuksesta aiheutuvia ilmastovaikutuksia. Järkevä energiankäyttö säästää rahaa ja luonnonvaroja siten, että elät omannäköistä elämää tasapainossa ympäristön kanssa.

Emme pärjää tulevaisuudessakaan ilman energiaa. Rakennukset ja laitteet muuttuvat energiatehokkaammiksi ja älykkäämmiksi. Yhä useammat myös tuottavat esimerkiksi aurinkoenergialla sähköä tai lämpöä omaan tarpeeseen tai ylikin. Muutos ulottuu myös liikkumiseen, missä uudet polttoaineet, tekniikat ja palvelut vähentävät autoilun tarvetta ja ympäristövaikutuksia.

Suomalaisen hiilijalanjäljestä noin 2/3 kertyy asumisesta, liikkumisesta ja ruoasta. Kotona energiaa kuluu etenkin lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen. Jokainen meistä voi vaikuttaa omaan osuuteensa tekemällä fiksuja päätöksiä ja välttämällä turhaa kulutusta. Kuva. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on 8 700 kg vuodessa, kun globaalisti kestävä taso on vain noin 2 000 kg CO 2 -päästöjä henkeä kohden vuodessa. Kuormitamme siis Suomessa planeettaamme ja ilmakehää jatkuvasti yli oman osuutemme. : Miksi energiaa kannattaa säästää?
Katso täydellinen vastaus

Onko aurinko uusiutuva energialähde?

Aurinko on uusiutuva energianlähde, jota riittää vielä noin 6,5 miljardiksi vuodeksi. Aurinkoenergia on kestävää, koska me emme voi ylikuluttaa sitä. Aurinkoenergian hyödyntäminen vähentää riippuvuutta uusiutumattomista energialähteistä.
Katso täydellinen vastaus

Mitä tarkoittaa uusiutumaton energialähde?

Mitä ovat uusiutumattomat energialähteet? – Uusiutumattomia energialähteitä ovat ne, jotka mahdollisesti loppuvat joskus. Uusiutumattomia ovat esimerkiksi fossiiliset polttoaineet eli kivihiili, maaöljy ja maakaasu, sekä lisäksi myös ydinvoima ja turve.
Katso täydellinen vastaus

Onko hake uusiutuvaa energiaa?

Metsähake lasketaan uusiutuvaksi, vaikka se tuottaa enemmän päästöjä kuin fossiiliset polttoaineet – Suomelle tärkeä bioenergia vaakalaudalla EU:ssa. EU:n ympäristövaliokunta linjasi viime viikolla, että metsähake ei jatkossa enää täyttäisi uusiutuvan energian kriteereitä.
Katso täydellinen vastaus

Onko siirtyminen täysin uusiutuvaan energiatalouteen mahdollista?

Kyseessä on ensimmäinen tuntikohtainen mallinnus maailmanlaajuisen energiajärjestelmän kaikista sektoreista. Aurinkoenergia on jo nykyisin monilla alueilla halvin tapa tuottaa sähköä. Kuvassa aurinkokennoja Taiwanissa. Kuva: David Chang / EPA Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja saksalaisen Energy Watch Groupin (EWG) tutkimusprojektin mukaan maailmanlaajuinen siirtyminen uusiutuvaan energiaan on paitsi mahdollista niin myös turvallista ja edullisempaa kuin fossiilisiin polttoaineisiin ja ydinvoimaan nojaava energiajärjestelmä.

• Uusiutuvien energiamuotojen ja energian varastoinnin nopea kehitys tekee tutkimuksen mukaan mahdolliseksi hiilidioksidipäästöjen nollaamisen jopa ennen vuotta 2050, siis aiemmin kuin ennen on ajateltu.
• Oko raportti on luettavissa englanniksi täältä (siirryt toiseen palveluun),
• Tutkimus on ensimmäinen, jossa tuodaan esiin kustannustehokas, kaikki sektorit kattava, maailmanlaajuinen polku kohti 1,5 asteen tavoitetta, jossa ei tarvita myöskään niin sanottua CCS-teknologiaa eli päästöjen poistamista ilmakehästä teknologian avulla.

Siirtymä voidaan uusien tutkimustulosten mukaan maksaa fossiilisista polttoaineista irtautumisesta syntyvillä säästöillä. Muutos koskee tutkimuksessa kaikkia sektoreita, niin energiantuotantoa, lämmitystä, liikennettä kuin juoma- ja kasteluveden tuotantoa merivedestä, mikä kuluttaa paljon sähköä kuivissa maissa.

1. Vuonna 2050 maailman energiasta 69 prosenttia tulisi aurinkovoimasta, 18 prosenttia tuulivoimasta, kolme prosenttia vesivoimasta ja kuusi prosenttia bioenergiasta, tutkimus linjaa.
2. Fossiilisia polttoaineita ei mallinnuksen mukaan tarvittaisi tuolloin lainkaan, eikä myöskään ydinvoimaa eikä hiilidioksidin talteenottoa.

Käytännössä aurinkovoimaa pitäisi olla asennettuna 63 400 gigawattia ja tuulivoimaa 8 000 gigawattia ympäri maailman vuoteen 2050 mennessä. Autot, lentokoneet ja laivat kulkisivat tällöin hiilineutraaleilla, synteettisillä polttoaineilla, joita valmistettaisiin tehtaissa vedystä ja hiilidioksidista.
Katso täydellinen vastaus

Miten Suomen energiantuotanto jakautuu eri energialähteiden välille?

Energianlähteet – Suomen tärkeimmät energialähteet vuoden 2021 aikana olivat puupolttoaineet (30 % kokonaiskulutuksesta), öljy (19 %), ydinenergia (18 %), hiili (6 %), maakaasu (6 %), vesivoima (4 %) ja turve (3 %). Tuulivoimalla katettiin kaksi prosenttia kulutuksesta, muilla energialähteillä yhteensä 7 prosenttia.
Katso täydellinen vastaus

Mikä on Suomen merkittävin uusiutuva energianlähde?

Suomessa puupolttoaineet ovat merkittävä bioenergian lähde – Merkittävin uusiutuvan energianlähde Suomessa on puupohjainen energia eli puupolttoaineet. Vuonna 2020 puupolttoaineiden osuus uusiutuvasta energiasta oli 74%. Suomessa puupohjainen energia pohjautuu erityisesti metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivuvirtoihin.

Puunjalostusteollisuuden sivuvirrat eli mustalipeä, puun kuori ja sahanpuru on hyödynnetty pitkään energiaksi. Vastaavasti hakkuiden ja metsänhoitotöiden yhteydessä korjattavista hakkuutähteistä ja pienpuusta eli metsähakkeesta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Myös kotitalouksissa käytetään huomattava määrä polttopuuta ja puupellettejä.

Lisäksi useat puutuotteet ja puiset rakenteet voidaan elinkaarensa lopuksi hyödyntää energiana. Viime vuosina puupolttoaineista on kasvanut etenkin mustalipeän osuus lisääntyneen sellun tuotannon myötä. Puupolttoaineiden osuutta Suomen energian tuotannossa kuvastaa myös se, että puupolttoaineet nykyään suurin yksittäinen energianlähteemme, eli puupolttoaineiden osuus on energian kokonaiskulutuksesta suurempi kuin öljyn tai hiilen.

• Vuonna 2020 puupolttoaineilla katettiin 28 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja ne olivat Suomen käytetyin energianlähde.
• Uivia, selluloosapitoisia peltobiomassoja, kuten ruokohelpeä, olkea ja viljan lajittelujätteitä voidaan polttaa joko sellaisenaan tai muuhun polttoaineeseen sekoitettuna.
• Myös kotieläintuotannon lanta voidaan hyödyntää energiaksi esimerkiksi kaasuttamalla se biokaasuksi.

Biokaasua voidaan tuottaa monenlaisista biomassoista mädättämällä hapettomissa olosuhteissa. Myös kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osa luetaan bioenergiaksi. Muun muassa kalanjalostuksen öljyjätettä tai elintarviketeollisuuden tähteitä voidaan jalostaa energiaksi.
Katso täydellinen vastaus

Miksi Suomessa käytetään paljon fossiilisia polttoaineita?

Energiantuotannon ja teollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet 2010-luvulla – Fossiilisten polttoaineiden, eli öljyn, maakaasun, turpeen ja kivihiilen, käyttö on hiilidioksidipäästöjen merkittävin lähde. Fossiiliset polttoaineet ovat edelleen Uudenmaan energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten tärkein energianlähde.

Suurin osa fossiilisista polttoaineista käytetään kuitenkin energiatehokkaissa ja korkean hyötysuhteen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Lämpöä tuotetaan lisäksi erillistuotantona kaukolämpökeskuksissa ja teollisuutta palvelevissa lämpökeskuksissa. Laitoksissa käytettyjen fossiilisten polttoaineiden aiheuttamissa hiilidioksidipäästöissä on tyypillisesti vuosittaista, mm.

energiamarkkinoiden muutoksista ja tuotantotarpeesta johtuvaa, vaihtelua. Kahden suuren pistekuormittajan toiminnan loppuminen 2010-luvulla (Koverharin terästehdas vuonna 2012 ja Inkoon voimalaitos vuonna 2014) on pienentänyt selvästi Uudenmaan energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten fossiilisia hiilidioksidipäästöjä 2010-luvulla.

• Uudenmaan energiantuotannossa on toteutettu lisäksi 2010-luvulla useita hankkeita, jotka ovat vähentäneet fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
• Vuonna 2014 tuotannon aloittaneella Vantaan jätevoimalalla korvataan Martinlaakson voimalaitoksen fossiilista energiantuotantoa.
• Suomenojan voimalaitoksella aloitti tuotannon vuonna 2015 lämpöpumppulaitos, jolla korvataan fossiilista kaukolämmöntuotantoa.

Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksilla poltetaan hiilen seassa seospolttona puupellettiä, jolla voidaan korvata hiilen käyttöä. Tällä hetkellä toteutuksessa ja suunnitteilla on useita hankkeita, kuten puupolttoaineita käyttäviä biolämpökeskuksia, jotka tulevat toteutuessaan vähentämään edelleen fossiilisten polttoaineiden käyttöä Uudellamaalla.
Katso täydellinen vastaus

Mikä on energian huononeminen?

Energian säilyminen ja huononeminen – Energian säilymislain mukaan energiaa ei synny tai häviä. Energian määrä maailmankaikkeudessa on siis vakio. Energia voi tosin muuttaa ilmenemismuotojaan ja energian sanotaan “huononevan”, kun se muuttuu kohti lämpöä, joka on “huonointa” energiaa, koska sen muuttaminen miksi tahansa muuksi energiamuodoksi vaatii ulkopuolista energiaa.
Katso täydellinen vastaus

Miksi auringon energiaa voi pitää uusiutuvana energiana?

Puhtaan energian lähde – Tuottaessamme sähköä aurinkopaneeleilla ilmakehään ei vapaudu kasvihuonekaasupäästöjä. Koska aurinko tuottaa enemmän energiaa kuin ikinä tulemme tarvitsemaan, aurinkoenergia on myös tärkeä energianlähde siirtyessämme puhtaaseen energiantuotantoon.
Katso täydellinen vastaus

Onko sähkö uusiutuva energia?

Uusiutuva energia sähkösopimuksen alkuperäksi Aurinkoenergialla, tuulivoimalla, vesivoimalla tai bioenergialla tuotettu sähkö on uusiutuvaa energiaa. Voit tilata alkuperämuutoksen uuteen tai jo voimassa olevaan Fortum-sopimukseen ja ottaa näin pienen askeleen ekologisempaan ja vihreämpään elämäntapaan. Missiomme on edistää asiakkaidemme ja yhteiskunnan kanssa muutosta kohti puhtaampaa maailmaa. Uusiutuvien energialähteiden osuus, liikennepolttoaineet mukaan luettuna, on Suomessa nyt lähes 40 %. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 prosenttiin.

Mitä on uusiutuva energia? Uusiutuvaksi energiaksi sähköntuotannossa saa kutsua vain sellaista sähköä, joka on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä, kuten vedellä, tuulella ja aurinkoenergialla. Uusiutuvaan energiaan katsotaan kuuluvaksi myös ilmalämpöenergia, geo- ja hydroterminen energia, valtamerienergia, biomassa, kaatopaikkakaasut, jätevedenpuhdistamokaasut sekä biokaasut.

Sähköntuotannon lisäksi uusiutuvaa energiaa käytetään myös lämmöntuotannossa ja liikennepolttoaineina. Silloin puhutaan myös bioenergiasta tai biopolttoaineista. Eikö kaikki sähkö sekoitu sähköverkossa? Olet oikeassa. Näin todellakin tapahtuu. Sähköverkossa kulkeva sähkö ja sen alkuperä on erotettava toisistaan, jotta käyttämäsi sähkön alkuperän aitous voidaan taata.

Sähkön tuotannosta ylläpidetään alkuperätakuujärjestelmää (Guarantee of Origin). Sähkön tuottajat saavat tuottamaansa energiaa vastaavan määrän tuotantotapansa mukaisia alkuperätakuita, jotka tuottaja voi myydä sähkönmyyjille. Sähkönmyyjänäsi varmistamme, että hankimme kulutusta vastaavan määrän alkuperätakuita sähkön tuottajilta.

Sähköä saa myydä uusiutuvana ainoastaan, jos sille on myönnetty alkuperätakuu. Miten Fortumin myymän sähkön alkuperä todennetaan? Guarantee of Origin alkuperätakuujärjestelmä varmistaa, että ympäristömerkitty sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä Direktiivin 2001/77/EC mukaisesti.

• Todentaminen suoritetaan tuotantolaitoksittain ja -ajankohdittain vuosittain ulkopuolisen tilintarkastajan toimesta.
• Sähkön alkuperä on todennettumukaisesti.
• Mitä on EKOenergia? EKOenergia on kansainvälinen, ympäristöjärjestöjen perustama ympäristömerkki uusiutuvalle energialle.
• Suomessa sitä edistää Suomen luonnonsuojeluliitto.

Kun tilaat sähkösopimukseesi tuuli-alkuperän eli EKOtuulisähkön, käytät EKOenergia-sertifioitua sähköä. Linkki EKOenergian sivulle Onko ydinvoima uusiutuvaa energiaa? Ydinvoimaa ei lasketa uusiutuvaksi energiaksi. Sen etuna fossiilisten polttoaineiden eli öljyn ja kivihiilen sekä turpeen käyttöön nähden on hiilidioksidittomuus.

• Ilmastonmuutos ja siirtyminen vähähiiliseen energiajärjestelmään tarkoittavat, että luotettava ja päästötön sähköntuotanto on entistäkin tärkeämpää.
• Hiilidioksidipäästöttömänä energiantuotantomuotona ydinvoimalla on keskeinen osa matkalla puhtaampaan energiantuotantoon.
• Mistä tiedän mikä alkuperä sähkölläni on ja mitä se maksaa? Omat sopimustietosi löydät Oma Fortum -sovelluksesta sekä -verkkopalvelusta.

Liikkuuko hissi uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä? Lämpenevätkö huoneistot bioenergialla? Ota asia keskusteluun vaikkapa seuraavassa yhtiökokouksessa. Jos taloyhtiössäsi on Fortumin sähkösopimus, sen voi päivittää 100% uusiutuvaan sähköön helposti. Taloyhtiöille ja yrityksille tarkoitettu uusiutuva sähkö on sekoitus vesi-, tuuli-, aurinko- ja bioenergiaa. Lue lisää EkoPlus on bioenergialla tuotettua kaukolämpöä. Se sopii taloyhtiöille, jotka haluavat saavuttaa asettamansa ympäristötavoitteet ja olla vauhdittamassa muutosta kohti uusiutuvan energian laajempaa käyttöä. : Uusiutuva energia sähkösopimuksen alkuperäksi
Katso täydellinen vastaus

Mitä on uusiutuva sähkö?

Uusiutuva energia – Uusiutuva energia syntyy resursseista, jotka uusiutuvat luonnossa itsestään ja ovat oikein hyödynnettyinä käytännöstä ehtymättömiä energianlähteitä. Sähköntuotannossa uusiutuvilla energianlähteillä tarkoitetaan vesivoimaa, bioenergiaa, tuulivoimaa, maalämpöä, geotermistä energiaa sekä aurinkoenergiaa.

Lähtökohtaisesti uusiutuvat energianlähteet ovat päästöiltään ja ympäristövaikutuksiltaan huomattavasti muita tuotantotapoja puhtaampia. Lisäksi sähkönmyyjien tarjoama vihersähkö on usein verrattain edullista, joten ympäristösähkön suosiminen on taloudellisesti pieni uhraus ympäristön ja kestävän kehityksen hyväksi.

Uusiutuvilla energianlähteillä tuotettu hiilidioksidivapaa vihersähkö rasittaa ympäristöä muita tuotantotapoja vähemmän, mutta näihinkin menetelmiin sisältyy ekologisten hyötyjen lisäksi toki myös erilaisia haittoja, jotka vaihtelevat tuotantotavasta toiseen.
Katso täydellinen vastaus

Miten vähentää energian käyttöä?

Vastuullisen kuluttajan vinkkilista energiansäästöön – Asuinhuoneiden lämpötilan säätö, turhien valojen sammuttaminen, viihdelaitteiden valmiustilan kytkeminen pois päältä ja kodinkoneiden järkevä käyttö ovat esimerkkejä siitä, miten pienillä teoilla voidaan säästää energiaa helposti.
Katso täydellinen vastaus

Mikä on maailman tärkein energianlähde?

Peda.net > Yhdistykset > Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry. > Hankkeet ja oppimateriaalit > eBiologia, Yhteinen ympäristö > Yhteinen ympäristö > 1. Energia > Uusiutumattomat energianlähteet Suurin osa, yli 60 %, Suomen energiasta tuotetaan uusiutumattomista energianlähteistä, Niitä ovat niin sanotut fossiiliset polttoaineet öljy, maakaasu ja kivihiili, Nimitys “fossiilinen” tulee siitä, että ne ovat syntyneet muinaisten eliöiden jäänteistä miljoonien vuosien aikana.

• Myös Suomen soilta saatava turve luetaan fossiilisiin polttoaineisiin, sillä senkin uusiutuminen kestää tuhansia vuosia.
• Uusiutumattomiin energianlähteisiin kuuluu myös ydinvoima,
• Siinä energia saadaan uraanista, joka on kallioperästä tai merivedestä eroteltu, metallinen alkuaine.
• Oska uraani ei tule eliöjäänteistä, eikä se sanan varsinaisessa merkityksessä edes pala energiantuotannon yhteydessä, ei ydinvoima kuulu fossiilisiin polttoaineisiin.

Niin Suomen kuin koko maailmankin energiantuotannon on muututtava lähitulevaisuudessa merkittävästi. Energianlähteinä käytetyt raaka-aineet hupenevat vauhdilla, osa jo muutamassa vuosikymmenessä. Sen lisäksi niihin liittyy riittävyysongelmaakin merkittävämpiä ympäristöongelmia. Öljy ja maakaasu ovat fossiilisia polttoaineita, Ne ovat syntyneet miljoonien vuosien aikana merieliöiden jäännöksistä, jotka ovat jääneet hapettomaan tilaan vedenalaisten kerrostumien alle. Nämä ovat maankuoren liikkeiden yhteydessä jääneet kallioperän sisään.

Siellä vallinneessa kovassa paineessa ja korkeassa lämpötilassa jäännökset ovat muuttuneet öljyksi ja maakaasuksi. Näitä polttoaineita saadaan käyttöön poraamalla niitä kallioperän sisässä sijaitsevista öljytaskuista. Öljyn riittävyyttä ei voi tarkkaan tietää, sillä siihen vaikuttaa paitsi se, kuinka paljon varoja on löytämättä, myös kulutuksen globaali kehitys ja öljyn hinta.

Nykyisen kulutuksen ja hintakehityksen perusteella tällä hetkellä todetut öljyvarat riittävät noin 40 vuodeksi. Öljy on maailman tärkein energianlähde, Noin kolmannes maailman energiankulutuksesta tyydytetään öljyllä. Suomessa osuus on pienempi, noin 24 %, sillä täällä puun ja ydinvoiman osuus energiantuotannosta on suurempi kuin maailmalla keskimäärin.

Öljy on ylivoimaisesti tärkein liikenteen energianlähde. Lisäksi sitä käytetään sähköntuotannossa, teollisuudessa ja lämmityksessä. Öljyn suureen merkitykseen on monta syytä. Maaöljy on monipuolinen raaka-aine, josta saadaan monenlaisia tuotteita. Siitä voidaan jalostaa mm. nestekaasua, bensiiniä, lentokoneiden kerosiinia, dieseliä ja raskasta polttoöljyä.

Polttoaineiden lisäksi siitä saadaan muoveja sekä asfalttiin tarvittavaa bitumia. Öljyä on helppo kuljettaa putkissa, tankkereissa ja säiliöautoissa. Lisäksi öljyn tuotannolla, jalostuksella ja käytöllä on pitkät perinteet. Ympäristön kannalta öljy on hyvin haitallinen energianlähde.

• Fossiilisena polttoaineena sen käyttö lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, mikä aiheuttaa ilmastonmuutosta,
• Öljyn poltosta syntyy myös rikin ja typen oksideja, jotka synnyttävät happamia sateita sekä suurkaupunkeja vaivaavaa savusumua, smogia.
• Lisäksi erilaisia öljypohjaisia polttoaineita käytettäessä muodostuu häkää, erilaisia hiilivetyjä sekä haitallisia pienhiukkasia.

Joissakin polttoaineissa voi olla mukana myrkyllisiä raskasmetalleja. Siihen, kuinka paljon öljyn palamisesta syntyy päästöjä, vaikuttaa polttoaineen laatu, palamislämpötila ja hapen saatavuus sekä savukaasujen puhdistus. Mitä täydellisempää palaminen on, sitä vähemmän syntyy haitallisia yhdisteitä.

Öljypolttoaineiden poltosta vapautuvan, ilmastonmuutosta aiheuttavan hiilidioksidin määrää ei kuitenkaan ole mahdollista vähentää muutoin kuin lisäämällä seokseen uusiutuvia polttoaineita. Öljystä koituu ympäristöongelmia jo ennen kuin sitä on poltettukaan. Sitä pääsee pumppauksen yhteydessä ympäristöön, mikä voi aiheuttaa vahinkoa esimerkiksi merieliöstölle.

Myös kuljetuksen yhteydessä öljyä voi päästä ympäristöön. Öljyputki voi rikkoutua ja tankkeri ajaa karille. Luontoon päästessään öljy on vahingollista, sillä se on eliöille myrkyllistä. Jos öljyä pääsee veteen, osa öljystä jää veden pintaan. Tällöin se estää hapen siirtymistä ilmasta veteen, jolloin vesiekosysteemi voi kärsiä hapen puutteesta.

Vesilintujen höyhenpeitteet vahingoittuvat öljystä, sillä se liuottaa höyhenpeitteen ja ihon tärkeitä, vedeltä suojaavia rasvakerroksia, jolloin linnut paleltuvat herkästi. Maakaasu on fossiilisista polttoaineista vähiten vahingollinen. Se koostuu pääasiassa kevyestä metaanikaasusta, jonka palaessa kunnolla syntyy vain vesihöyryä ja hiilidioksidia.

Näin ollen siitä ei synny happamoittavia päästöjä, smogia synnyttäviä hiilivetyjä eikä haitallisia pienhiukkasia. Maakaasu on kuitenkin osa fossiilisia, kierrosta poistuneita hiilivarastoja. Siksi myös sen käyttö polttoaineena lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, mikä aiheuttaa ilmastonmuutosta.

• Tunnetut maakaasuvarat riittävät nykykulutuksella noin 60 vuodeksi.
• Suomeen maakaasua tulee Venäjältä.
• Sitä kuljetetaan putkiverkostossa, joka ulottuu Etelä- ja Kaakkois-Suomeen.
• Maakaasua käytetään pääasiassa lämmön ja sähköntuotantoon.
• Liikenteessä on myös jonkin verran maakaasua käyttäviä autoja, mutta niiden osuus kaasun kulutuksesta on pieni.

Kivihiili on öljyn jälkeen maailman toiseksi merkittävin energianlähde. Fossiilisista polttoaineista sen riittävyys on kaikkein suurin, useita satoja vuosia. Maailman energiantuotannosta kivihiilen osuus on noin kolmannes ja sen merkitys kasvaa edelleen voimakkaasti, erityisesti Kiinan talouskasvun myötä.

Suomessa kivihiilellä tuotetaan noin 10 % kokonaisenergiasta. Tämä osuus vaihtelee vuosittain sen mukaan, kuinka muuta energiaa, erityisesti vesivoimaa, on saatavilla. Lisäksi talvien vaihteleva kylmyys tai leutous vaikuttaa kivihiilen tarpeeseen Suomessa. Kivihiiltä käytetään lähinnä sähkön ja kaukolämmön tuotantoon.

Suomessa käytettävä kivihiili on peräisin pääosin Venäjältä ja Puolasta. Noin 350 miljoonaa vuotta sitten alkaneella hiilikaudella maapallon kasvillisuus oli hyvin runsasta. Tästä kasvillisuudesta syntyi paksuja turvekerrostumia, joista osa hautautui maakerrosten alle. Vuosimiljoonien aikana nämä kerrostumat ovat muuttuneet kivihiileksi.

Uten muissakin fossiilisissa polttoaineissa, kivihiilenkin energia on siis alun perin lähtöisin auringosta. Muinoin vallinneiden saniaismetsien kasvit ovat yhteyttämisellään vanginneet tuota energiaa ja sitoneet samalla ilmassa ollutta hiilidioksidia. Kivihiilellä on monia etuja. Sen varannot maailmalla ovat runsaat, ja ne ovat jakautuneet monien maiden alueille.

Siksi sen hinta on huomattavasti edullisempi ja vakaampi kuin esimerkiksi öljyn. Kivihiiltä on kiinteänä polttoaineena helppo louhia, kuljettaa, varastoida ja käyttää, Se kestää hyvin pitkäaikaistakin varastointia, minkä vuoksi se on hyvin käyttökelpoinen voimanlähde poikkeusolojen tai kulutuspiikkien varalle. Turve on suokasvien jäännösten epätäydellisestä hajoamisesta syntyvä, eloperäinen maalaji, Sitä syntyy jatkuvasti kaikilla soilla. Suomen soilla tuvekerroksen paksuuskasvu on keskimäärin 0,5 mm/v, eli metrin turvekerroksen syntyyn on kulunut noin 2000 vuotta.

Suomessa turve on luokiteltu hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi, mutta EU:ssa se on luokiteltu samaan ryhmään fossiilisten polttoaineiden kanssa. Suoturvetta voidaan käyttää kiinteänä polttoaineena samaan tapaan kuin kivihiiltä. Sillä tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä. Kokonaisenergiantuotannosta turpeen merkitys on Suomessa noin 7 %.

Toisin kuin kivihiili, öljy ja maakaasu, turve on kotimainen energianlähde, Suomessa on soiden runsauden vuoksi suuret turvevarat. Niinpä turpeen käyttö ulkomaisten fossiilisten polttoaineiden sijaan olisi kansantalouden kannalta hyödyllistä. Turvetuotanto sijoittuu Suomessa harvaanasutuille alueille, joilla työmahdollisuudet voivat olla vähäiset.

Siksi turvetuotannolla on Suomessa myös aluepoliittista merkitystä. Turpeen käyttö polttoaineena on teknisesti yksinkertaista ja toimintavarmaa, Sitä voidaan käyttää samoissa kattiloissa esimerkiksi puuhakkeen kanssa. Turpeen käytöllä on monia ympäristöhaittoja. Turvesoiden suoluonto on kehittynyt jääkauden päättymisen jälkeisinä vuosituhansina.

Kun suo otetaan turvetuotantoalueeksi, sen suoluonto tuhoutuu perusteellisesti. Suon kuivatuksen seurauksena vesistöihin tulee valuvesiä. Nämä vedet lisäävät veden kiintoaineen määrää, raskasmetallipitoisuutta sekä happamuutta, Siihen, kuinka paljon päästöjä syntyy, voidaan vaikuttaa suolta valuvien vesien puhdistuksella.

Un turvetta poltetaan, vapautuu ympäristöä happamoittavia rikin ja typen oksideja, Savukaasuissa on lisäksi haitallisia pienhiukkasia ja raskasmetalleja. Suomen luonnossa suot ovat selkeitä hiilinieluja, joissa ekosysteemiin sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin siitä vapautuu. Tuo vuosituhansien aikana sidottu ja vapautumatta jäänyt hiili näkyy turvekerroksen paksuutena.

Turvetta poltettaessa tuo hiili pääsee taas ilmakehään. Tämän vuoksi turpeen käyttö polttoaineena on ilmastonmuutoksen kannalta haitallista, Suomessa on tällä hetkellä toiminnassa neljä ydinvoimalaa. Näistä kaksi sijaitsee Loviisan Hästholmenissa ja kaksi Eurajoen Olkiluodossa. Olkiluotoon on rakenteilla vielä kolmas ydinreaktori. Ydinvoimalla tuotetaan Suomessa noin neljäsosa kaikesta sähköstä, ja kokonaisenergiasta vajaa viidennes.

Voimaloissa käytettävä uraani on peräisin ulkomailta, esimerkiksi Kanadasta ja Australiasta, mutta uraania on Suomenkin kallioperässä. Kaikki nykyiset ydinvoimalat ovat niin sanottuja fissiovoimaloita. Niissä energiaa saadaan polttoainesauvoissa olevien raskaiden uraaniatomien ytimien halkeamisesta eli fissiosta,

Näin saadulla energialla kuumennetaan vettä. Kun vesi kuumenee, syntyy höyryä, joka paineellaan pyörittää sähkögeneraattoriin liitettyä turpiinia. Ydinenergialla on monia etuja. Uraanipolttoaineen määrää kohti laskettuna energiaa saadaan valtavasti, Yhdestä grammasta uraania voi ytimien halkeamisen myötä vapautua yhtä paljon energiaa kuin kolmesta tonnista hiiltä.

Niinpä toimiva ydinvoimala tuottaa sähköä erittäin paljon. Toinen merkittävä etu ydinvoimassa on sen sähköntuotannon tasaisuus ja tuotetun sähkön hinnan ennustettavuus. Esimerkiksi tuuli- ja vesivoimassa sähköntuotanto vaihtelee vuodenaikojen ja säiden mukaan. Ydinvoimassa tällaista ongelmaa ei ole. Ydinvoimaloissa käytetty “polttoaine” ei pala sanan varsinaisessa merkityksessä.

Siitä ei synny palamiskaasuja, kuten hiilidioksidia, Niinpä ydinvoima on ilmastonmuutoksen kannalta selvästi parempi energiantuotantomuoto kuin esimerkiksi fossiiliset polttoaineet. Suomessa on runsaasti sellaista teollisuutta, joka tarvitsee paljon sähköä.

1. Tällaista teollisuutta ovat esimerkiksi metallien valmistus ja paperin tuotanto.
2. Niiden kannalta ydinvoima on hyvä energiantuotantomuoto.
3. Ydinenergiaan liittyy myös useita huonoja puolia.
4. Uraani on kallioperässä suhteellisen yleinen alkuaine, mutta ydinpolttoaineena käytettävää uraanin isotooppia U-235 on kaikesta uraanista vain hyvin pieni osa.

Niinpä nykyisen kaltaisella ydinvoimalla ei voida ratkaista maailman energiantarvetta. Arviot uraanin riittävyydestä vaihtelevat sadan vuoden molemmin puolin. Ydinpolttoaineesta syntyy käytettäessä voimakkaasti radioaktiivista ydinjätettä, Tuo jäte on pidettävä erillään eliökunnasta satojatuhansia vuosia.

1. Suomessa tämä ongelma on ratkaistu siten, että käytetty polttoaine haudataan kupariin ja betoniin kapseloituna syvälle kallioperään.
2. Tällainen loppusijoituspaikka on rakenteilla Olkiluotoon.
3. Ydinjätteen ohella ehkä tunnetuin ydinvoiman ongelma on ydinonnettomuuden riski,
4. Jos ydinvoimalan polttoainesauvojen uraani pääsee hajoamaan hallitsemattomasti, voi seurauksena olla ydinreaktorin sulaminen tai jopa räjähtäminen.

Tällöin ympäristöön pääsee radioaktiivisia aineita, jotka aiheuttavat mutaatioita ja syöpää. Tällaisten ydinonnettomuuksien riski on pieni, mutta muutamia onnettomuuksia on tapahtunut. Näistä suurimpia ovat olleet Tšernobylin ydinvoimalan räjähtäminen Neuvostoliitossa vuonna 1986 sekä Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus vuoden 2011 tsunamin yhteydessä. Loviisan ydinvoimala.

Katso täydellinen vastaus

Onko maakaasu uusiutuva energia?

Miksi Euroopan polku puhtaaseen energiaan kulkee kaasun kautta? Kaasu näkyy ja tuntuu keskieurooppalaisten kansalaisten ja yritysten arjessa eri tasolla kuin Suomessa. Sähköä pitää aina tuottaa saman verran kuin sitä kulutetaan. Pohjoismaissa tasapainon ylläpitämisessä auttaa runsas vesivoima, mutta manner-Euroopassa tuuli- ja aurinkoenergian tuotannon heilahteluja tasoitetaan kaasuvoimaloilla.

Joustavilla kaasuvoimaloilla sähköä voidaan tuottaa nopeasti tarvittava määrä esimerkiksi poikkeuksellisen kylmällä säällä tai silloin, kun ei tuule tai paista. Kaasuvoiman myötä tasapainottavaa sähköä on riittävästi saatavilla, joten vaihtelevaa uusiutuvaa energiaa, kuten tuuli- ja aurinkovoimaa, voidaan rakentaa enemmän.

Lisäksi maakaasulla lämmitetään noin puolet eurooppalaisista kodeista ja pyöritetään suurta osaa teollisuudesta. Kaasua kulutetaan Euroopassa enemmän kuin sähköä – kokonaisuutena Euroopan kaasunkulutus on jopa 10-kertainen Pohjoismaiden sähkönkulutukseen verrattuna.

1. Aasu on siis erittäin tärkeä osa Euroopan energiajärjestelmää.
2. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä hiilen korvaaminen maakaasulla on yksi tehokkaimmista ilmastotoimista – vuodesta 2014 alkaen maakaasun käyttö Euroopan sähköntuotannossa on noussut noin 40 prosenttia ja samalla päästöt ovat laskeneet neljänneksellä.

Päästövähennysten lisäksi maakaasulla turvataan se, että heilahtelut tuuli- ja aurinkoenergian saatavuudessa eivät vaaranna sähkön saatavuutta. Pitkällä aikavälillä päästöistä on päästävä eroon myös joustavassa kaasuun perustuvassa sähköntuotannossa. Yksi lupaavimmista vaihtoehdoista on maakaasun korvaaminen vedyllä. Vetykaasun tuotanto itsessään tarvitsee paljon sähköenergiaa, mutta koska vetyjärjestelmä tulee olemaan joustavampi varastojensa ansiosta, se voi kuluttaa sähköä joustavasti silloin kun siitä ei ole pulaa.

Näin vedyntuotanto – aivan kuin maakaasu nyt – tulee helpottamaan tuuli- ja aurinkoenergian lisärakentamista. Joustavan sähköntuotannon ja -kulutuksen lisäksi vety tarjoaa hyvän keinon vähentää päästöjä niissä kohteissa, joissa sähköistäminen on vaikeaa mutta fossiilisista polttoaineista olisi päästävä eroon.

Tällaisia ovat esimerkiksi lämmitys, kemianteollisuus, raskas liikenne ja teräksen valmistus. Näillä sektoreilla vetykaasu voi korvata öljyä, hiiltä ja maakaasua. Eurooppa on lisäksi maailman johtava biokaasun tuottaja. Lämmityksessä, sähköntuotannossa sekä kasvavassa määrin myös liikennepolttoaineena käytettävä biokaasu tarjoaa ratkaisun maatalouden metaanipäästöjen leikkaamiseen sekä orgaanisen jätteen kierrätykseen.

Biokaasun tuotantopotentiaali on kuitenkin rajallinen esimerkiksi vetyyn verrattuna. Kaasun muuttaminen puhtaaksi on suuri muutos ja se tarkoittaa uudistustarpeita myös kaasun jakeluverkostoille. Samoissa putkissa voidaan kuitenkin siirtää maakaasun sijaan puhdasta kaasua. Selvitysten mukaan Euroopan olemassa olevan kaasuverkoston hyödyntäminen on järkevää ilmastotavoitteiden täyttämiseksi ja säästää lisäksi satoja miljardeja euroja.

Putkiverkoston lisäksi osa maakaasuvarastoista on helposti muunnettavissa vetykäyttöön, mikä on edellytys laajan vetytalouden syntymiselle. Saksa on toiminut Euroopassa edelläkävijänä vetytalouden käynnistäjänä. Maa on tärkeä solmukohta sekä maakaasun, uusiutuvan energian että teollisuuden osalta, joka tulee tarvitsemaan runsaasti sähköä ja vetyä päästövähennyksiinsä.
Katso täydellinen vastaus

Mikä on uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiasta?

Julkaistu: 16.12.2021 Korjattu 16.12.2021. Taulukosta shkn nettotuonnin mr 2020 ja vuosimuutos. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,28 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2020. Kulutus laski edellisest vuodesta 6 prosenttia, mihin vaikutti sek koronapandemia ett poikkeuksellisen lmmin s.

Shkn kulutus pieneni 5 prosenttia 81,6 terawattituntiin (TWh). Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus tippui yhteens 10 prosenttia. Uusiutuvan energian osuus jatkoi kasvamistaan ollen 44,6 prosenttia energian kokonaisloppukulutuksesta. Polttoaineiden kytn hiilidioksidipstt vhenivt 11 prosenttia.

Miksi energia-asioita pitäisi opettaa jo alakouluikäisille?

Energian kokonaiskulutus 1990–2020 Uusiutuvan energian kytt laski 2 prosenttia vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna. Lmmin s sek energiaintensiivisen teollisuuden tuotannon supistuminen nkyivt erityisesti puupolttoaineiden kulutuksessa, joka pieneni 6 prosentilla. Puupolttoaineet ovat silti selvsti Suomen merkittvin energialhde 28 prosentin osuudella energian kokonaiskulutuksesta.

Vesivoiman tuotanto kasvoi parantuneen vesitilanteen myt. Verrattuna edelliseen vuoteen vesivoimaa tuotettiin 28 prosenttia enemmn. Mys tuulivoiman tuotannon kannalta vuosi 2020 oli edellist suotuisampi, sill sen tuotanto lisntyi 32 prosenttia, mihin vaikutti mys uusien tuulivoimaloiden kyttnotto. Aurinkoenergian kytt kasvoi edellisikin enemmn, eli 43 prosenttia.

Viime vuosien reippaasta kasvusta huolimatta aurinkoenergian osuus energian kokonaiskulutuksesta oli promillen luokkaa. Uusiutuvilla energialhteill katettiin 39 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Suomi ylitti selvsti EU:n uusiutuvan energian direktiiviss asetetun tavoitteen uusiutuvan energian lismiseksi.

• Suomen kansallisena sitovana tavoitteena on vhintn 38 prosentin osuus uusiutuvaa energian kokonaisloppukulutuksesta vuoteen 2020 menness.
• Tll tavoin laskettuna uusiutuvan energian osuus nousi 44,6 prosenttiin vuonna 2020.
• Uusiutuvan energian direktiiviss eri jsenvaltioiden tavoitteisiin psemist ja samalla EU:n yhteisen tavoitteen saavuttamista on helpotettu mahdollisuudella tilastollisiin siirtoihin, mink avulla voidaan hydynt toisessa jsenmaassa saavutettuja uusiutuvan energian ylityksi omassa tavoitteessaan.

Suomi onkin myynyt osan uusiutuvan energian tilastollisesta ylijmstn Belgialle. Siirron jlkeen Suomen uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta on edelleen korkea, 43,9 prosenttia. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kytt vhentyi 10 prosenttia ja niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta laski 2 prosenttiyksikll 37 prosenttiin.

• Ivihiilen kytt vhentyi 34 prosenttia ja turpeen 24 prosenttia.
• Hiilen kokonaiskulutus, johon lasketaan kivihiilen lisksi teollisuuden kyttmt koksi sek masuuni- ja koksikaasut, laski 23 prosenttia.
• Fossiilisen ljyn kulutus vheni 6 prosenttia.
• Ljy on selvsti suurin fossiilinen energialhde ja sen osuus kokonaiskulutuksesta oli 21 prosenttia.

Maakaasun kytt lisntyi 2 prosenttia. Energiasektorin polttoperiset kasvihuonekaasupstt vhenivt 11 prosenttia edellisvuodesta. Ydinenergialla katettiin energian kokonaiskulutuksesta 19 prosenttia ja shkn nettotuonnilla 4 prosenttia. Energian kokonaiskulutus 2019–2020, terajoulea

Korjattu 16.12.2021. Korjatut luvut on merkitty punaisella.
	2019	2020	Muutos-%
Puupolttoaineet	380 002	355 404	-6
ljy (fossiilinen osuus)	285 626	268 085	-6
ljy (bio-osuus)	18 096	16 756	-7
Ydinenergia	249 981	243 864	-2
Hiili	91 117	70 363	-23
Maakaasu	73 220	74 586	2
Turve	56 652	43 116	-24
Shkn nettotuonti	72 151	53 917	-25
Vesivoima	44 087	56 410	28
Tuulivoima	21 689	28 577	32
Muut (fossiilinen osuus)	12 387	11 440	-8
Muut (bio-osuus)	47 129	45 329	-4
Muut	8 227	9 391	14
Yhteens	1 360 365	1 277 238	-6

Vuonna 2020 Suomessa kytettiin shk 81,6 TWh. Edelliseen vuoteen verrattuna kytt vheni 5 prosenttia. Shk tuotettiin samaan aikaan 66,6 TWh eli 0,5 TWh enemmn kuin vuotta aikaisemmin. Tst johtuen shkn nettotuonnin osuus shkn kokonaiskulutuksesta pieneni 5 prosenttiyksikk 18,4 prosenttiin.

Lhes kaikki shk tuotiin Ruotsista, josta tuonti kasvoi 17 prosenttia ollen suurempaa kuin koskaan aiemmin. Venjlt tuodun shk mr puolestaan putosi 63 prosenttia. Enntyskorkealle kohosi mys shkn vienti Viroon, mik kasvoi edellisest vuodesta perti 87 prosenttia. Shkn ja lmmn yhteistuotannolla katettiin 22 prosenttia shkn kulutuksesta ja lauhdevoimalla 3 prosenttia.

Vesivoimalla tuotettiin 19, tuulivoimalla 10 ja aurinkovoimalla 0,3 prosenttia shkn kulutuksesta. Suurin osuus oli ydinvoimalla, jonka tuotannolla katettiin 27 prosenttia shkn kokonaiskulutuksesta. Energian loppukulutus laski 6,5 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.

Teollisuuden ja liikenteen loppukulutus pieneni 7 prosenttia kumpikin. Rakennusten lmmitykseen kulutettu energia tippui viel puoli prosenttiyksikk edellisi enemmn. Muun loppukulutuksen mr pieneni yhteens 1,8 prosenttia. Eniten energiaa kului teollisuudessa, jonka osuus energian loppukulutuksesta oli 46 prosenttia.

Vuosi 2020 oli enntyksellisen lmmin. Asumisen energiakulutus laski lhes 4 TWh edellisest vuodesta ja tilojen lmmityksen osuus asumisen energian kulutuksesta oli poikkeuksellisen matala, 64 prosenttia. Kotitalouslaitteiden shkn kytt kasvoi hieman. Kaikkiaan asumiseen kului energiaa vajaa 61 TWh vuonna 2020.

1. Muiden kuin asuinrakennusten lmmitysenergian kulutuksessa kehitys oli samansuuntainen.
2. Luvuissa on tll hetkell epvarmuutta laskentamallin vuoksi.
3. Liikennesuoritteen laskun seurauksena liikenteen energian kytt pieneni 7 prosenttia vuonna 2020.
4. Otimaan liikenteen osuus oli 16 prosenttia energian loppukytst.

Bensiinin ja dieselljyn kulutukset laskivat kumpikin 6 prosenttia. Liikennepolttoaineiden kokonaismriin sisltyvt nestemisten biopolttoaineiden osuudet. Vaihtoehtoisten kyttvoimien osuus kotimaan tieliikenteen energiasta vuonna 2020 oli noin 12 prosenttia.

Tietokantataulukot ja niiden muuttujat Arkistoidut taulukot

Kuviot

Liitekuvio 1. Energian kokonaiskulutus 2020 (16.12.2021) Liitekuvio 2. Energian kokonaiskulutus 1970 – 2020 (16.12.2021) Liitekuvio 3. Energia- ja shkintensiteetti 1975 – 2020 (16.12.2021) Liitekuvio 4. Uusiutuvien energialhteiden kytt 1970 – 2020 (16.12.2021) Liitekuvio 5. Shkn hankinta 1970 – 2020 (16.12.2021) Liitekuvio 6. Shknkulutus sektoreittain 1970 – 2020 (16.12.2021)

Laatuselosteet

Laatuseloste energian hankinta ja kulutus (16.12.2021)

Katso täydellinen vastaus

Mikä on uusiutuvien energialähteiden osuus p Karjalan kokonaisenergian käytöstä?

Pohjois-Karjalan tavoitteet ovat kansallisia tavoittei- ta korkeammalla. Uusiutuvan energian osuus loppu- energiankulutuksesta on jo nyt 67 prosenttia (kansal- lisesti 41 %) ja energiaomavaraisuus 63 prosenttia.
Katso täydellinen vastaus