Miksi Viikinkejä Voidaan Pitää Erinomaisina Merenkulkijoina?

Peda.net > Orimattila > Opetuspalvelut > Peruskoulut > Jokivarren koulu > Opetus ja opetusjärjestelyt > Luokanopetus > 5B Timo > Oppiaineet > Historia > Arkisto > 6. luokka > Keskiaika Pohjolassa > Rohkeat ja pelottavat viikingit Viikingit olivat taitavia merenkulkijoita:

• viikinkien veneet taitavasti rakennettu -> pystyi kulkemaan sekä merellä että matalassa vedessä
• viikinkilaivan miehistö oli yleensä 20-50 henkeä
• osasivat suunnistaa auringon ja tähtien avulla
• väkiluku kasvoi ja viljelysmaat eivät riittäneet kaikille. Osa ihmisistä lähtivät etsimään onneaan kotiseutujen ulkopuolelta.

Talvileireistä kasvoi kyliä ja kaupunkeja

• Talvileirit olivat leirejä, jotka sijaitsivat vierailla mailla ja siellä pystyi asua myös talvella.
• Retkillä viikingit kävivät kauppaa ja ryöstelivät
• Viikinkit omaksuivat eri alueiden kieliä ja kristinuskon

Viikingit kävivät Amerikassa

• Viikingit tekivät matkoja ainoastaan kesällä.
• Matkat kestivät montaa päivää. Usein purjehtiminen oli vaarallista.
• Perustivat siirtokuntia.

Ruotsalaiset viikingit purjehtivat Bagdadiin asti

• Purjehtivat Suomenlahdella ja perustivat Venäjän alueelle kauppapaikkoja
• Jatkoivat matkaa aina Bagdadiin asti.

Viikinkiaika päättyi kristinuskon leviämiseen

• Ryöstöretket loppuivat, kun eurooppalaiset oppivat puolustamaan alueitaan
• Valtioista tuli omia valtakuntia ja kuninkaat kääntyivät kristinuskoon -> kiellettiin viikinkien jumalien palvominen
• kaupankäynti korvasi ryöstelyn

Lue kappale kuusi huolellisesti kirjastasi tai kuuntele kappale SanomaPron sivuilta. Oppilas avain on: 8rahiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin kokonaisin lausein vihkoosi.

1. Miksi viikingit lähtivät pitkille matkoilleen?
2. Miksi viikinkejä voidaan pitää erinomaisina merenkulkijoina?
3. Millaisia viikinkien laivat olivat? Kirjoita ja piirrä.
4. Miksi viikinkien ryöstöretket loppuivat?

Kirjaudu omilla tunnuksilla Bingeliin ja tee historiasta annettu kotitehtävä.
Katso täydellinen vastaus

Miksi viikingit eivät valloittaneet suomea?

Koska viikingit näin pääsääntöisesti eivät olleet valloittajia. He olivat päätoimisesti rosvoja ja sivutoimisesti kauppiaita. Suomessa ei ollut paljon mitään rosvottavaa, ja Suomen maaperä on niin köyhää ja säät niin ikävät, että mielekkäämpää oli asettua Islantiin ja Grönlantiin.
Katso täydellinen vastaus

Miksi viikingit tekivät retkiä?

Viikingit – Viikingit tappoivat perheen kunnian vuoksi, lähtivät ryöstöretkille etsimään naisia ja olivat taitavia kauppiaita.
 Skandinavian viikingit herättivät kauhua ja kunnioitusta Euroopassa ja jättivät historiaan niin vahvan jäljen, että he kiehtovat ihmisiä edelleen. Siksi olemmekin koonneet joukon artikkeleita viikingeistä tänne!
Katso täydellinen vastaus

Kuka on kuuluisin Viikinki?

3. Leif Onnekas – Leif Onnekas oli Erik Punaisen poika. Hän löysi Amerikan noin vuonna 1000. © Christian Krogh/Nasjonalgalleriet Syntyi: 970 Kuoli: 1020 Norjalainen viikinki Leif Onnekas tunnetaan parhaiten siitä, että hän oli tiettävästi ensimmäinen eurooppalainen, joka astui Pohjois-Amerikan mantereelle.
Katso täydellinen vastaus

Miksi viikingit katosivat?

1. Kirkko tuomitsi viikingit – Kristinusko alkoi levitä Skandinaviaan 900-luvulla ja teki vähitellen lopun ­viikinkien pelätyistä ryöstöretkistä. Kirkko tuomitsi raa’at ryöstöretket, ­joiden uhrit olivat yleensä toisia kristittyjä. Kasteen ­ottaneet skandinaavit ­luopuivatkin ajan mittaan ryöstelystä ja keksivät muita elin­keinoja välttääkseen helvettiin joutumisen.
Katso täydellinen vastaus

Onko suomalaisia viikinkejä?

Ryöstelivätkö suomalaisetkin? – Mutta entäpä sitten viikingit? Sana viikinki tarkoittaa vesitse ryöstöretkiä tekevää henkilöä, ja termi viittaa siis joukkioihin, jotka laivalla liikkuen ryöstelivät rannikkoalueita. On olemassa äärimmäisen vähän jälkiä siitä, että suomalaiset olisivat olleet juuri tämänkaltaisissa aktiviteeteissa mukana.

Mutta: – Jos viikinkiys määritelläänkin sotaisan kulttuurin tai sotaisuuden kautta, niin silloin siitä kyllä on Suomessa merkkejä. Esimerkiksi Suomen viikinkiaikaisista haudoista on löytynyt hirvittävän paljon aseita, enemmän kuin muualta Skandinaviasta tuona aikana keskimäärin. Tämä viittaisi siihen, että täällä on arvostettu kuolemaan liittyvien kulttien ja rituaalien yhteydessä sotureihin tai soturiuteen liittyvää symboliikkaa, Joonas Ahola sanoo.

– Suurista ryöstösaaliista tai suomalaisten sotureiden jättämistä jäljistä ulkomailla taas on merkkejä hyvin vähän.
Katso täydellinen vastaus

Onko viikinkejä ollut olemassa?

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Viikinkien asuttamat alueet sekä retket. Viikinkiaika (n.793–1066) on Pohjoismaiden esihistoriaan liittyvä ajanjakso, jota leimasivat viikinkien ryöstöretket, valloitukset ja kaupankäynti. Viikingit tekivät monia löytöretkiä käyden Grönlannissa ja he olivat ensimmäisiä eurooppalaisia Pohjois-Amerikassa,

Viikingit asuttivat Färsaaret ja Islannin sekä osia Britanniasta, Irlannista ja Normandiasta, Viikingit perustivat myös useita kuningaskuntia, kuten Jorvikin, Dublinin sekä Kiovan Rusin, Viikinkiaikana pohjoismaiset valtiot alkoivat vähitellen muodostua, ja aikakauden kuluessa kristinusko levisi pohjoismaihin heikentäen vähitellen alueen perinteisiä uskontoja,

Viikinkiajan alkuna on usein pidetty tanskalaisviikinkien tekemää ryöstöretkeä Northumbriassa sijainneelle Lindisfarnen luostarisaarelle vuonna 793. Päättymisajankohtana pidetään vuonna 1066 käytyä Stamford Bridgen taistelua, jossa Norjan kuningas Harald Ankara sai surmansa.
Katso täydellinen vastaus

Oliko Ruotsissa viikinkejä?

Vuonolaisia vai kryssaajia? – Viikingit olivat tanskalaisia, norjalaisia ja ruotsalaisia seikkailijoita, löytöretkeilijöitä, sotureita, ryöväreitä, orjakauppiaita, siirtolaisia, kaupunkien perustajia ja järjestyksen luojia, jotka elivät vuosina noin 800-1050.

1. He itse eivät kuitenkaan nimittäneet itseään viikingeiksi vaan elivät vain kuten siihen mennessä oli aina eletty.
2. Ensimmäisen kerran viikinki-sanaa on käytetty Englannissa, missä sitä käytettiin yleisnimenä Vanhan testamentin merirosvoille, jotka tulevat kostamaan niille, jotka eivät noudata jumalan tahtoa, Söderlund kertoo.

Viikinki-sanan alkuperää on jäljitetty Oslonvuonoa tarkoittavaan sanaan Viken sekä vastatuuleen purjehtimiseen eli kryssaamiseen eli viikkaamiseen. – Viikingit joutuivat kryssaamaan purjehtiessaan Skandinaviasta valloitus- ja ryöstöretkilleen Englantiin, Söderlund sanoo ja muistuttaa, että viikinkejä nimitettiin aikanaan myös varjageiksi, normanneiksi, jne.
Katso täydellinen vastaus

Minkä ikäisiä viikingit olivat?

Tämä artikkeli kertoo skandinaavisista merenkulkijoista. Sanan muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla, Viikinkejä piirroksessa 800- tai 900-luvulta. Viikingit olivat pääasiassa skandinaavista alkuperää olevia aseistautuneita merenkulkijoita 700–1000-luvuilla eli viikinkiajalla, Näitä sotureita ja kaukopurjehtijoita lähti Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta etsimään kultaa, hopeaa ja uutta maata.

He ryöstelivät ympäri Eurooppaa, ottivat itselleen orjia ja matkasivat Bagdadiin ja Amerikkaan asti. Heillä oli tarunomainen maine nopeista ja rohkeista hyökkäyksistään, joista munkit kirjoittivat muistiin kauhukertomuksia luostarien ja kaupunkien ryöstöistä. Pelkkiä raakoja barbaareja viikingit eivät kuitenkaan olleet, vaan he kävivät taitavasti kauppaa, olivat erinomaisia purjehtijoita ja monitaitoisia käsityöläisiä sekä laivanrakentajia.

Lisäksi viikingeillä oli rikas tarinaperinne,
Katso täydellinen vastaus

Mikä on Viikinki nimesi?

Testi: Mikä on viikinkinimesi? – Koululainen.fi Viikingit olivat 700­–100-luvuilla eläneitä merenkulkijoita, jotka lähtivät Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta etsimään rikkauksia. Viikinkien nimet olivat kaksiosaisia, koska kaksiosaisen nimen uskottiin tuovan onnea varsinkin, jos nimessä oli jumalan nimi. Suosituin jumala oli Thor. Sukunimeä ei käytetty, vaan niiden sijaan toinen nimi muodostettiin lisäämällä isän nimen perään “poika” (“son”) tai “tytär” (“dóttir”). Holger-nimisellä miehellä saattoi siis poika, jonka nimi on Holgersson, tai tytär, jonka nimi on Holgersdóttir. Myös kuvaavat ja toiveikkaat lisänimet kuten “Viisas”, “Uljas” ja “Punaparta”, olivat paljon käytössä. Näin nimi saattoi olla vaikkapa Erik Uljas. Mikä on sinun viikinkinimesi? Voit selvittää sen tällä leikkimielisellä, täysin ei-tieteellisellä testillä. Valitse nimen etuosa syntymäpäiväsi perusteella. Ensimmäinen nimi on tytön- ja toinen pojannimi. Voit vaikkapa valita sen, joka kuulostaa omaan korvaasi paremmalta. Lisänimesi määräytyy syntymäkuukautesi mukaan. Esimerkki: Syntymäpäivä 4.4. > Ingrid Karhunvoima.

Syntymäpäivä – Tytön nimi / Pojan nimi 1 Nanna/Njal 2 Heidrun/Holger 3 Alfhild/Ansgar 4 Ingrid/Ingolf 5 Signy/Sigurd 6 Thora/Thorvald 7 Ylva/Ulf 8 Gunvor/Gunnar 9 Dagmar/Dag 10 Kolfinna/Koll 11 Birgitta/Björn 12 Anna/Ansgar 13 Freija/Fritjof 14 Finna/ Finnbog 15 Saaga/Sigurd 16 Norna/Knut 17 Lofn/Leif 18 Snotra/Sindri 19 Bertta/Birger 20 Idun/Ivar 21 Eske/Erik 22 Frigg/Fritjof 23 Auduna/Ansgar 24 Valda/Waldemar 25 Gunhilde/Gunlaug 26 Skade/Steen 27 Haralda/Harald 28 Helga/Helge 29 Maria/Magnus 30 Torhild/Trygve 31 Dyrfinna/Draki Kuukausi tammi Onnekas helmi Haaveellinen maalis Voittoisa huhti Karhunvoima touko Liehutukka kesä Valoisa heinä Nokkela elo Mertenkauhu syys Vanha loka Uhkarohkea marras Mietteliäs joulu Hirmuisa

Katso täydellinen vastaus

Onko suomalaiset sukua viikingeille?

Seuraa geenien tietä viikinkiajalta nykyaikaan: – Skandinaviassa geenit siirtyivät pääasiassa pohjoiseen muuttaneiden tanskalaisviikinkien mukana Ruotsiin ja Norjaan. Lounais-Ruotsin viikingeillä oli esimerkiksi enemmän yhteisiä geenejä tanskalaisviikinkien kuin Itä-Ruotsista kotoisin olevien viikinkien kanssa.

Viikinkien muuttoliikkeen jäljet näkyvät yhä nykyväestössä koko Skandinaviassa. Gotlantiin ja Öölantiin saapui eniten geenejä muualta, sillä siellä asukkailla oli runsaasti kontakteja muun muassa Baltiaan. Gotlannin viikingeillä oli enemmän yhteisiä geenejä viikinkiajalla nykyisen Englannin, Tanskan ja Suomen alueella eläneiden kanssa kuin muiden ruotsalaisten viikinkien kanssa.

Jopa 64 prosentilla Norjan nykyväestöstä – ja lähes yhtä usealla tanskalaisella – on perimässään norjalaisten viikinkien geenejä. Yleisesti ottaen geenit sekottuivat eniten rannikkoalueilla. Keski-Norjassa, Jyllannissa ja Atlantin saarilla kontaktit muun maailman kanssa olivat varsin vähäisiä.

Viikinkien geenejä esiintyy nykyisin varsin vähän Skandinavian ulkopuolella, mutta tanskalaiset viikingit levittivät geenejään tehokkaammin kuin ruotsalaiset ja norjalaiset. Italiassa 2–5 prosenttia geeneistä on peräisin tanskalaisviikingeiltä. Puolassa vastaava prosenttiluku on 2, ja Isossa-Britanniassa, jonne saapui paljon viikinkejä, viikinkigeenien osuus on on 16–37 prosenttia.

Runsaat neljä vuotta kestänyt tutkimushanke tuotti tähän mennessä laajimman viikinkiajan dna-tutkimuksen. Se antoi uuden kuvan viikinkien muuttoliikkeestä ja yhteyksistä muuhun maailmaan. Tutkimuksen valossa nämä viisi asiaa tiedetään varmasti:

1. Viikingeillä oli geneettisiä yhteyksiä muihinkin väestöryhmiin kuin vain Skandinavian asukkaisiin. 2. Kunkin Skandinavian maan asukkailla oli oma geeniperimänsä jo noin tuhat vuotta sitten. 3. Ruotsalaisviikingit suuntasivat itään, norjalaisviikingit lähtivät luoteeseen, Grönlantiin, ja tanskalaiset valtasivat Englannin, aivan kuten tähän asti on oletettu. Tutkimus antoi kuitenkin hieman vivahteikkaamman kuvan ruotsalaisviikinkien perimän leviämisestä, sillä heidän geenejään havaittiin myös Länsi-Euroopassa. Vastaavasti tanskalaisviikinkien geenejä löytyi myös idästä. 4. Tanskaan ja Ruotsin itäosiin saapui vieraita geenejä ennen viikinkiajan alkua. Geenit levisivät muualle Skandinaviaan. 5. Viikinkiajalla suomalaiset ja balttilaiset geenit levisivät Gotlantiin, brittigeenit Länsi-Skandinaviaan, ja eteläeurooppalaiset geenit löysivät tiensä Tanskaan ja Lounais-Ruotsiin.

Viikingit eivät siis olleet homogeeninen ryhmä, jolla oli yhteinen geenipooli, vaan pikemminkin sateenvarjokäsite monille geneettisesti erilaisille ihmisryhmille. Muuttoliikettä oli viikinkiajalla kumpaankin suuntaan, ja sen jäljet ovat yhä näkyvissä. Geenien leviämistä viikinkiajalla selvitettiin myös tutkimalla eri puolilta Eurooppaa löydettyjä pronssikautisia ja keskiaikaisia luurankoja. © Margaryan et al. eristivät dna:ta 442:sta viikinkiajalta peräisin olevasta luurangosta. Tuloksia verrattiin lähes 4 000 nykyisin elävän henkilön dna:han.

Ihmisen koko dna:ssa eli genomissa on miljoonia kohtia, joissa yksilöiden välillä voi olla eroja. Samaan etniseen ryhmään kuuluvilla niissä esiintyy usein yhtäläisyyksiä eli samoja geenivariantteja. Vertailu osoitti, että Skandinavian viikinkiajan väestöllä oli omanlaisensa geneettinen koostumus ja että alueelle tuli uusia geenejä yhtä aikaa etelästä ja idästä.

Lisäksi tutkimus osoitti, minne Skandinavian eri alueiden väestö levitti omaa perimäänsä. : Dna paljasti: He ovat Pohjolan oikeita viikinkejä
Katso täydellinen vastaus

Mitä kieltä viikingit puhuivat?

Mitä kieltä viikingit puhuivat? 1100-luvun islantilaisessa Grágás-lakikokoelmassa mainitaan, että kaikki pohjoiset kansat puhuivat samaa kieltä, jota kutsuttiin nimellä donsk tunga. Historioitsijoiden käsityksen mukaan kieli kuitenkin vaihteli maittain.

Esimerkiksi tanskalaiset ja ruotsalaiset puhuivat itäistä muinaisnorjaa, ja Norjan viikingit käyttivät läntistä muinaisnorjaa. Vuoden 1000 tienoilla muinaisnorja oli levinnein eurooppalainen kieli, jota puhuttiin Amerikan Vinlandista Venäjän Volgalle asti. Vähitellen sen merkitys kuitenkin väheni skandinaavien vaikutusvallan heiketessä.

Etelästä tulleet kielet vaikuttivat skandinaavisiin kieliin, ja niistä kehittyneillä nykykielillä ei ole paljonkaan tekemistä viikinkikielten kanssa.
Katso täydellinen vastaus

Milloin oli niin sanottu Viikinkiaika?

Viikinkiaika on historiallinen ajanjakso (800-1050 j.Kr), joka Suomen historiassa on osaksi yhtenäinen rauta-ajan kanssa.
Katso täydellinen vastaus

Miksi viikinkien kypärään kuvataan sarvet?

TOTTA VAI TARUA: “Viikinkien kypärissä oli sarvet” Renessanssiaikaan Rooman valtakunnan periviholliset, germaanit, esitettiin usein sotureina, joilla oli päässään sarvikypärät. Sarvet korostivat mielikuvaa germaaneista niin sanottuina jaloina villeinä – millä tarkoitettiin alkukantaisia mutta “sivistyksen turmelemattomia” kansoja ja ihmisiä.

Skandinaviassa historioitsijat, arkeologit ja taiteilijat omaksuivat käsityksen jalosta villistä 1800-luvulla. Tuolloin pohjoismaat olivat asemansa Euroopan valtapolitiikassa menettäneitä pikkuvaltioita, ja ajan kansallisromanttisen virtausten myötä ne alkoivat etsiä menneisyydestään jotain ylpeilyn aihetta.

Se löytyi ajalta 793–1066, jota alettiin kutsua “viikinkiajaksi”. Viikinkiajalla Skandinavian valtioilla oli vielä valtaa, joten sieltä saatiin aineksia kansallistunnon kohottamiseen. Viikinkien hurjuuden korostamiseksi heidät alettiin kuvata germaanityyliin sarvekkaissa kypärissä.

Varhaisilta ajoilta tunnetaan joitakin sarvellisia kypäriä – esimerkiksi kaksi Sjællandista Tanskasta löydettyä ns. Veksøn kypärää (n.900 eaa.). Etelä-Jyllannista löydetyissä Gallehusin kultasarvissa (n.400 jaa.) on sarvipäisten hahmojen kuvia. Norjasta varhaiselta viikinkiajalta olevasta Osebergin haudasta löytyi seinävaate, johon on kuvattu sarvikypäriä. Niitä on arveltu seremoniallisiksi päähineiksi. Arkeologit ovat löytäneet Skandinaviasta pieniä viikinkiaikaisia figuureja, joilla on päässään sarvipäähineet. Ne saattavat kuitenkin liittyä johonkin tutkijoille tuntemattomaan kulttiin.

Arkeologit ovat löytäneet viikinkiajalta vain kaksi lähes kokonaan säilynyttä kypärää, eikä kummassakaan ole sarvia. Kypärät ovat suojanneet kalloa ja silmien ja nenän seutua. Edda-teksteissä ja saagoissa ei mainita kypäriä, joissa on sarvet. Kristittyjen ylös kirjaamissa tarinoissa viikingit kuvattiin usein barbaarisina ja sivistymättöminä, ja siksi olisi kumma, jolleivät kirjoittajat olisi maininneet sarvia, jos kypärissä olisi sellaiset ollut. Sarvellinen kypärä olisi epäkäytännöllinen taistelussa, sillä vihollinen voisi helposti tarttua sojottaviin sarviin ja kiskoa kypärän soturin päästä.

: TOTTA VAI TARUA: “Viikinkien kypärissä oli sarvet”
Katso täydellinen vastaus

Mitä viikingit myivät ja ostivat?

Kauppiaat tekivät Pohjolasta vauraan | Historianet.fi. Ruotsin viikingit ostivat idästä hopeaa ja silkkikankaita, joita he sitten myivät kotimaansa kasvavilla markkinoilla.
Katso täydellinen vastaus

Montako kautta viikinkejä on tehty?

Kuudennen ja samalla viimeisen kauden ensiesitys oli 4. joulukuuta 2019.
Katso täydellinen vastaus

Mihin viikinkien aika loppui?

Viikinkiaika Viikinkiajan alkuna pidetään kesäkuun 8. päivää vuonna 793, jolloin viikingit ryöstivät Lindisfarnen luostarin Englannin rannikolla. Viikinkiajan loppuna pidetään puolestaan lokakuun 14. päivää vuonna 1066, jolloin Normandian herttua Vilhelm Valloittaja voitti englantilaiset Hastingsin taistelussa, minkä jälkeen kruunautti itsensä Englannin kuninkaaksi.

Tämä viikinkiajan määritelmä on epäilemättä brittien keksimä, sillä se ei ota huomioon tapahtumia Iso-Britannian ulkopuolella. Itämeren alueella harjoitettiin epäilemättä viikinkiretkiä jo ennen vuotta 793. Viikinkiajan loppuna voidaan pitää myös 1100-lukua, jolloin normanniruhtinaat valtasivat Sisilian ja osia Italiasta.

Yhtä hyvin viikinkiajan loppuna voidaan pitää vuotta 1204, jolloin ristiretkeläiset löivät varangikaartin.
Katso täydellinen vastaus

Miksi Viikinkilaivat olivat aikansa parhaita aluksia?

Laivanrakennustekniikka – Viikinkiretket tulivat mahdollisiksi laivanrakennustekniikan kehittyessä. Maston ja airojen yhdistelmä oli viikinkialusten salaisuus. Viikinkiveneiden masto voitiin helposti laskea alas tuulen vastuksen vähentämiseksi sekä vakauden lisäämiseksi, kun alusta soudettiin tai kun oli tarpeen pitää matalaa profiilia yllätyshyökkäykseen ryhdyttäessä.

• Viikinkien pitkät veneet kehittyivät viikinkiaikaa edeltävinä vuosisatoina.
• Hjortspring-veneestä ennen ajanlaskun alkua varsinaiseen pitkäveneeseen noin vuonna 800 on nähtävissä selkeä linja.
• Viikinkiveneiden selkäranka oli pitkä köli, joka leikattiin yhdestä suorasta puunrungosta.
• Ölin avulla vene pystyi nousemaan tuuleen.

Laivojen kevyt rakenne ja matala syväys tukivat niiden käyttöä maihinnousuun ja hyökkäyssotaan. Viikingit saattoivat nousta maihin loiville rannoille, ja laivoista päästiin nopeasti rantautumaan. Tilanteen mukaan laivaa voitiin soutaa myös taaksepäin. Kevyinä aluksia voitiin siirtää maakannasten yli.

Veneiden kaaret muotoiltiin oksista, jotka olivat valmiiksi halutun muotoisia. Tavoitteena oli notkeus ja taipuisuus. Kylkilaudat veistettiin ohuiksi suurinta mahdollista joustavuutta silmällä pitäen, koska alusten runkojen tuli purjehtia kevyesti aalloilla eikä taistella niitä vastaan. Reilunkokoisen sota-aluksen rakennukseen käytettiin noin tusina tammea,

Pohjoisemmassa, missä tammea ei kasvanut, käytettiin mäntyä, Limisaumainen laidoitus oli helppo tiivistää. Airojen aukot voitiin peittää kovassa merenkäynnissä estämään veden tulo sisään. Penkkien puuttumisen vuoksi soutajat ovat ilmeisesti istuneet merimieskirstuillaan.
Katso täydellinen vastaus

Olivatko Viikinkikuninkaat suomalaisia?

Niin, saagojen ja muunkin germaanisen kirjallisuuden mukaan, kuten Widsith 600-luvulla ja Saxo Grammaticus 1190-luvulla, Suomi ei ollutkaan järjestäytymätön barbaarimaa, vaan suunnilleen samantasoinen ‘valtakunta’ kuninkaineen, kuin skandinaavienkin vastaavat.
Katso täydellinen vastaus

Millä luvulla viikingit elivät?

Viikinkiaika – Viikinkien asuttamat alueet ja viikinkien retket. Viikinkiaika kesti 700-luvun lopulta noin 1000-luvun puoliväliin saakka. Ajan symbolisena aloituksena pidetään joskus Lindisfarnen luostarin ryöstöä vuonna 793 ja päätöksenä Stamford Bridgen taistelua vuonna 1066.

Skandinaavit tekivät sekä kauppa-, ryöstö- että valloitusretkiä. On esitetty useita, joskus ristiriitaisiakin, teorioita siitä, mikä ajoi viikingit retkilleen. Syyksi on arveltu muun muassa ilmastonmuutosta, ruoan ali- tai liikatuotantoa, kelvottomia hallitsijoita, merikaupan kasvun suomia ryöstelymahdollisuuksia, merikaupan laman aiheuttamaa ryöstelytarvetta, liikaväestöä ja viikinkien perusravinnon sillin kantojen romahdusta lähde?,

On spekuloitu, että tyypillinen viikinkiretkille lähtijä oli hyvin ravittu perheen nuorempi poika, joka oli jäänyt osattomaksi perinnöstä vanhimman pojan periessä perhetilan ja joka lähti etsimään itselleen maata ja omaisuutta. lähde? Länsi-Euroopassa viikinkien ryöstelyt ja valloitukset olivat kiihkeimmillään noin vuosien 830–900 välisenä aikana.900-luvun lopulla hyökkäykset Pohjanmeren alueella alkoivat uudestaan ja huipentuivat lopulta Knuut Suuren valloituksiin.

1. Viikinkiajan päättymiseen oli monia syitä, joista tärkein oli ehkä Euroopan poliittinen kehitys.
2. Puolustuksen tehostuessa ryöstelylle ei enää ollut samanlaisia entisenlaisia mahdollisuuksia.
3. Venäjän jokireiteillä ja Mustallamerellä viikinkien liikehdintä ilmeisesti väheni dramaattisesti 900-luvun lopulla.

Skandinaaviset rusit tai varjagit kävivät kauppaa Venäjän jokien varsilla ja perustivat siirtokuntia itään. Viikinki-nimitystä heistä ei käytetty aikalaislähteissä. Viikingit toimivat kauttaaltaan Irlannin ja Skotlannin rannikkoseuduilla ja valloittivat sekä asuttivat laajoja alueita Englannista.

He matkasivat myös ylös Ranskan ja Espanjan jokia ja saivat hallintaansa laajoja alueita Venäjältä sekä Baltian rannikolta. Lähteet kertovat myös ryöstöretkistä Välimerellä ja Kaspianmerellä saakka. Viikingit vaikuttivat suoraan tai välillisesti monen valtakunnan muotoutumiseen (esimerkiksi Englanti, Irlanti, Venäjä).

Viikingit perustivat siirtokuntia, mutta sulautuivat monessa paikassa kantaväestöön. Viikingit asuttivat myös Färsaaret, Shetlandsaaret, Orkneysaaret, Hebridit, Islannin sekä Etelä- Grönlantia, josta skandinaavinen asutus kuitenkin katosi 1400-luvulla ilmaston kylmetessä.

Nykyään viikinkiaikaan palautuvaa skandinaavista kieltä puhutaan vain Färsaarilla ja Islannissa. Erik Punaisen poika Leif Erikinpoika (noin 975–1020) saattoi olla ensimmäinen viikinki ja eurooppalainen Amerikan mantereella. Hän kävi sotureineen vuoden 1000 tienoilla Pohjois-Amerikassa alueilla, joita he nimittivät Marklandiksi (nykyinen Nova Scotia ) ja Vinlandiksi (nykyinen Newfoundland ).

Viinimaa oli todennäköisesti nykyisen Newfoundlandin pohjoisosa, ja se on voinut tarkoittaa muinaisnorjaksi “laidunmaata”. Viinirypäleitä Newfoundlandissa tuskin kasvoi. Aiemmin rannikon oli saagojen mukaan nähnyt Bjarni Herjolfsson, mutta hän ei ollut pystynyt tutkimaan maata.
Katso täydellinen vastaus

Mitä kieltä viikingit puhuivat?

Mitä kieltä viikingit puhuivat? 1100-luvun islantilaisessa Grágás-lakikokoelmassa mainitaan, että kaikki pohjoiset kansat puhuivat samaa kieltä, jota kutsuttiin nimellä donsk tunga. Historioitsijoiden käsityksen mukaan kieli kuitenkin vaihteli maittain.

• Esimerkiksi tanskalaiset ja ruotsalaiset puhuivat itäistä muinaisnorjaa, ja Norjan viikingit käyttivät läntistä muinaisnorjaa.
• Vuoden 1000 tienoilla muinaisnorja oli levinnein eurooppalainen kieli, jota puhuttiin Amerikan Vinlandista Venäjän Volgalle asti.
• Vähitellen sen merkitys kuitenkin väheni skandinaavien vaikutusvallan heiketessä.

Etelästä tulleet kielet vaikuttivat skandinaavisiin kieliin, ja niistä kehittyneillä nykykielillä ei ole paljonkaan tekemistä viikinkikielten kanssa.
Katso täydellinen vastaus

Ketkä olivat Normannit?

Peda.net > Oulun steinerkoulu > Luokat > 8. luokka > Arkisto > 6. luokka 2020-2021 > Keskiaika > Viikingit – Merenkävijät ja kauppiaat Milloin oli viikinkiaika? Viikinkiajaksi lasketaan yleensä vuodet 700-1100, Viikingit ottivat kuitenkin paikkansa historiassa jo joitakin vuosisatoja ennen varsinaisen viikinkiajan alkua. Nimittäin, erään ruotsalaisen arkeologin mukaan Rooman valtakunnan romahtaessa, ruotsalaiset Rooman legioonissa sotineet palkkasotilaat olivat palanneet kotiin palkkiokultaa taskuissaan. Keitä viikingit olivat? Viikingit eli normannit olivat ennenkaikkea ruotsalaisia, norjalaisia ja tanskalaisia merenkävijöitä, kauppiaita ja tutkimusmatkailijoita. Lohikäärmelaivoilla purjehtineita viikinkejä pelättiin kaikkialla ja viikingeistä kertovista tarinoista ovat eläneet pisimpään ne, joiden mukaan viikingit olisivat olleet pelkästään merirosvoja. Minne viikinkien matkat suuntautuivat? Aikakautensa parhaimpina merenkävijöinä he osasivat liikkua kaikenlaisissa olosuhteissa. He purjehtivat niin Itämerellä, Atlantilla kuin Välimerelläkin sekä Euroopan suurilla joilla. Osa norjalaisista viikingeistä purjehti Irlantiin ja Skotlantiin.

• He tekivät retkiä myös kauemmas Atlantille.
• Osa noista viikingeistä jäi asumaan ja viljelemään hyville paikoille, kuten Islantiin, Grönlantiin ja “Viinimaahan”, joka myöhemmin nimettiin Pohjois-Amerikaksi.
• Tanskalaiset viikingit puolestaan hävittivät Englantia.
• He yhdessä norjalaisten viikinkien kanssa hyökkäsivät Ranskaan, Espanjaan ja jopa Välimerelle asti.

Viikingit ryöstelivät ja polttivat kyliä erityisesti Euroopan rannikoilla, mutta hurjan maineensa ansiosta heitä pelättiin myös sisämaassa. Ruotsalaiset viikingit tekivät retkiä itään. He perustivat Novgorodin kaupungin, josta tuli myöhemmin Venäjänä tunnetun valtakunnan alkukoti. Tiesitkö? * Viikingeillä oli oma kirjoituksensa. Kirjoitusta kutsuttiin riimuiksi. *Viikingit eivät käyttäneet sarvikypärää.

Katso täydellinen vastaus