Mitä Tapahtuu Sydämen Sykkeelle Kun Liikumme?

4. Millä teholla liikutaan, jos haluaa parantaa arjessa jaksamista? – Kun kävely muuttuu hivenen reippaammaksi, ja syke kohoaa noin 60–70 prosenttiin omasta maksimista, puhutaan peruskestävyys- eli peruskuntoharjoittelusta. Pitkässä juoksussa se aikaan pysyviä rakenteellisia muutoksia elimistössä: sydämen koko ja pumppausvoima sekä hiussuonten määrä lisääntyvät.
Katso täydellinen vastaus

Mikä on vaarallisen korkea syke?

5. Onko korkea syke terveysriski? – Normaali leposyke liikkuu välillä 40-85 välillä, ja joskus jopa sen yli. Tutkimuksissa on havaittu, että sydänsairauksissa nopea yli 100 kertaa minuutissa lyövä syke on yhteydessä kohonneeseen sydänsairaus- ja kuolemanriskiin.

• Monet sairaudet nostavat sykettä.
• Näistä sydämen vajaatoiminta on merkittävin, muita sairauksia ovat muun muassa anemia ja kilpirauhasen liikatoiminta.
• Sydämen vajaatoiminnassa elimistö voi yrittää ylläpitää riittävää verenkiertoa nopeuttamalla sykettä.
• Jos sydämessä on eteisvärinä eli flimmeri, syke voi olla hyvinkin nopea.

Sydäntä voi rasittaa ja sydämen pumpputoimintaa vaikeuttaa, jos eteisvärinä on jatkunut hoitamattomana pitkään, jopa kuukausia, ja syke on ollut samaan aikaan merkittävän nopea. Pumppaustehoon saattaa vähitellen vaikuttaa myös, jos sydämessä esiintyy pitkiä aikoja runsaasti kammioperäisiä lisälyöntejä.
Katso täydellinen vastaus

Voiko syke nousta yli 200?

Tiheälyöntiset rytmihäiriöt (takykardiat)

• Kohtauksena ilmenevä sydämen tykytys (syke yli 100/min) kannattaa aina tutkia. Helpoimmin oikeille jäljille päästään, jos kohtauksen aikana päästään ottamaan sydänfilmi (EKG).
• Nuorilla muutoin itsensä terveiksi tuntevilla ihmisillä kysymyksessä on tavallisimmin hyvänlaatuinen (ei vaarallinen) supraventrikulaarinen takykardia (SVT). Yli 50-vuotiailla tykytyksen aiheuttaa useimmiten eteisvärinä, mutta joskus vaarallinen kammiotakykardia.
• Anemia, kilpirauhasen liikatoiminta ja alkava sydänsairaus voivat nostaa leposykettäkin yli 100:aan lyöntiin minuutissa.

Ihmisen normaali leposyke on 50–90 kertaa minuutissa, mutta terveenkin sydämen syke vaihtelee eri tilanteissa. Pelkästään mielialan muutokset voivat nostaa sykkeen yli 100:aan/min. Nuorilla terveillä henkilöillä syke voi nousta kovassa rasituksessa jopa yli 200:aan lyöntiin minuutissa.

• Vanhusten yleisimpiä tiheälyöntisiä rytmihäiriöitä on, josta on erillinen artikkeli.
• Nuorilla tavallisimpia sykettä nostavia rytmihäiriöitä ovat supraventrikulaarinen takykardia sekä vielä tavallisempi sinustakykardia.
• Mikään näistä rytmihäiriöistä ei ole välittömästi hengenvaarallinen.
• Vain harvinaisempi kammioperäinen takykardia on usein välittömästi vaarallinen ja siten perusteellisia tutkimuksia ja hoitoa vaativa rytmihäiriö.

Eteisperäisiä tiheälyöntisiä rytmihäiriöitä kutsutaan lääketieteessä supraventrikulaarisiksi takykardioiksi (SVT); suora suomennos on “kammioiden yläpuoliset tiheälyöntisyydet”. Tavallisin supraventrikulaarinen tykytys eli takykardia esiintyy kohtauksina (paroksysmaalinen takykardia, SVT), jolle ominaista on ajoittain ilmaantuva hyvin tiheä syke, tavallisesti 140–220 kertaa minuutissa.

Useimmiten rytmihäiriö ilmaantuu kohtauksina muutaman kerran vuodessa, mutta joskus se vaivaa lähes päivittäin. Varsinkin nuorten ja keski-ikäisten SVT-potilaiden sydän on yleensä muuten terve, mutta vain sykettä ohjaavassa sähköisessä toiminnassa on häiriö. Tykytys voi syntyä eri tavoilla. Joskus sydämen eteisen jokin kohta alkaa tuottaa sähköimpulsseja tiheään tahtiin.

Tavallisempi mekanismi on ns. kiertoaktivaatio, jossa sähköimpulssi kiertää kehää. Useimmiten näin tapahtuu sydämen johtoratajärjestelmään kuuluvassa eteiskammiosolmukkeessa, mutta tykytyskohtauksen aiheuttava kierto voi syntyä myös eteisen ja kammion välisen ylimääräisen oikoradan kautta.

• Normaalisti eteisen ja kammion välillä on sähkön kulkua hidastavaa kudosta (eteiskammiosolmuke), jonka ansiosta impulssi siirtyy vasta pienen viiveen jälkeen eteisestä kammioon.
• Oikoratana on ylimääräinen sydänlihassäie, jota pitkin sähköimpulssi pääsee ilman viivettä kammion puolelle tai joskus “takaperin” kammiosta eteiseen.

Oikorata voi näkyä ns. delta-aaltona. Tällöin siihen liittyvää tykytystaipumusta nimitetään Wolff–Parkinson–Whiten eli WPW-oireyhtymäksi. Oikorataa esiintyy 1–3 henkilöllä tuhannesta, mutta aina se ei aiheuta rytmihäiriöitä. Varsinkin tavallisimmassa eli kiertoaktivaatio-SVT:ssä tiheälyöntisyyskohtaus alkaa äkisti, mutta myös päättyy eripituisen ajan kestettyään äkisti.

Oireina voi tykytyksen tunteen lisäksi olla ahdistusta sydänalassa, huimauksen tunnetta ja huonoa oloa. Hyvin tiheä syke häiritsee sydämen pumppaustoimintaa, mutta ei aiheuta hengenvaaraa, jos sydän on muutoin terve. Jos SVT:hen liittyvä tykytys ei kotikonsteilla lakkaa, on syytä mennä päivystysvastaanotolle.

Jos tiheään rytmiin liittyy tajunnan häiriötä, rintakipua tai hengenahdistusta, hoitoon on syytä hakeutua välittömästi. Normaali rytmi voidaan yleensä tehokkaasti palauttaa suoneen annettavilla lääkkeillä. Myös lääkärin suorittama kaulavaltimon eli karotispoukaman hieronta voi pysäyttää tykytyksen.

Tarvittaessa tehdään sähköinen rytminsiirto, eli kevyessä nukutuksessa sydämeen annetaan sähköisku. Elämää häiritsevien tykytyskohtausten hoitomahdollisuuksien selvittämiseksi on tärkeää saada kohtauksista sydänfilmi- eli EKG-rekisteröinti. Sellainen onnistuu useimmiten EKG:n vuorokausirekisteröinnillä (Holter-tutkimuksella) tai oire-EKG-tutkimuksella, joskus vasta ihon alle asennetun ns.

rytmivalvurin avulla. Monet potilaat oppivat omatoimisesti pysäyttämään tykytyskohtauksen stimuloimalla vagushermon toimintaa esimerkiksi hengitystä pidättämällä, kämmeneen tai pulloon puhaltamalla, yskimällä, juomalla kylmää vettä tai ponnistelemalla (ns.

Valsalvan menetelmä). Tykytysten uusiutumista voidaan vähentää beetasalpaajilla tai muilla rytmihäiriölääkkeillä, mutta ne eivät aina estä niitä kokonaan. Ne voivat kuitenkin hidastaa tykytystä ja siten helpottaa oireita kohtauksen aikana. Jotkut potilaat tunnistavat tykytyskohtauksia laukaiseviksi tekijöiksi mm.

väsymyksen, stressin, tupakoinnin tai kahvin tai alkoholin nauttimisen. Anemia sekä kilpirauhasen liikatoiminta ja kilpirauhashormonin liika-annostelu provosoivat tykytyskohtauksia sellaisiin taipuvaisilla. Myös jotkut astma- ja mielialalääkkeet voivat aiheuttaa niitä.

1. Monissa tapauksissa kohtaustaipumus voidaan tarvittaessa poistaa katetriablaatiotoimenpiteellä.
2. Siinä nivus- tai kaulasuonten kautta sydämeen viedyn johtimen (katetrin) avulla katkaistaan rytmihäiriön aiheuttava kierto- tai oikorata.
3. Ammioperäinen tykytys eli kammiotakykardia voi joskus alkaa terveessä sydämessä, mutta useimmiten sen syynä on sepelvaltimotauti tai jokin sydänlihaksen sairaus, joskus perinnöllinen alttius.

Sydämen rytmi on kohtauksen yhteydessä yleensä välillä 100–200 minuutissa. Pelkkien oireiden perusteella ei voida erottaa kammioperäistä tykytystä edellä kuvatusta eteisperäisestä tykytyksestä. Tajunnan menetys on kuitenkin kammiotakykardiassa tavallisempi ja tyypillinen oire.

Sydänfilmi paljastaa usein, mutta ei aina, kummasta rytmihäiriöstä on kysymys. Rytmihäiriön tunnistaminen on tärkeää, sillä kammioperäinen tiheälyöntisyys voi muuttua hengenvaaralliseksi kammiovärinäksi (ks.). Siksi tämä rytmihäiriö pyritään välittömästi palauttamaan normaaliksi, yleensä sähköisellä rytminsiirrolla.

Kammioperäinen takykardia edellyttää aina välittömiä sairaalatutkimuksia ja hoitoa. Jos syyksi todetaan sydäninfarkti ja sepelvaltimotukos, se hoidetaan pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella. Varsinkin nuorilla henkilöillä todetun kammiotakykardian syynä voi olla tai sydämen sähköinen johtumishäiriö, esimerkiksi ns.

• Pitkä QT -oireyhtymä (LQTS) tai ns.
• Brugadan oireyhtymä.
• Usein tarvitaan sydämen elektrofysiologista tutkimusta eli toimenpidettä, jossa rytmihäiriön luonne selvitetään sydämeen verisuonia pitkin vietyjen johtimien (katetrien) avulla.
• Ammiotakykardiataipumus voidaan joskus poistaa elektrofysiologisen tutkimuksen yhteydessä katetriablaatiotoimenpiteellä.

Tietyissä tapauksissa riittää lääkehoito, mutta hyvin usein tarvitaan ns. rytmihäiriötahdistin. Jos kammiotakykardian syyksi todetaan perinnöllinen johtumishäiriö (ionikanavasairaus) sydämessä, tarvitaan geenitutkimuksia ja ainakin jatkuvaa lääkehoitoa.

1. Rytmihäiriöt. Kirjassa: Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, Huikuri H, Laine M, Lommi J, Raatikainen P, Saraste A (toim.). Kardiologia. Kustannus Oy Duodecim 2016, s.401-442.
2. Raatikainen P. Supraventrikulaarinen takykardia (SVT). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 12.12.2018.
3. Raatikainen P. Kammiotakykardia. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 12.12.2018.

Artikkelin tunnus: dlk00087 (002.017) © 2022 Kustannus Oy Duodecim : Tiheälyöntiset rytmihäiriöt (takykardiat)
Katso täydellinen vastaus

Miksi sydän sykkii liikkuessa enemmän kuin levossa?

1. Mitä syke kertoo terveydestä? – Sydän sykkii normaalisti ihmisen aktiivisuuden mukaan: levossa sydän lyö hitaasti, liikkuessa syke tihenee, jotta lihakset saavat riittävästi happea. Sykettä voivat nostaa myös esimerkiksi stressi, kahvi, tupakointi tai alkoholi.
Katso täydellinen vastaus

Mistä tietää millaisella sykkeellä kannattaa liikkua?

Liiku oikealla sykkeellä Perinteisesti kuntoilijat ovat laskeneet harjoitteluun sopivan sykkeen laskukaavalla, jossa nainen vähentää ikänsä luvusta 226 ja mies luvusta 220, ja laskee saadusta luvusta 70 prosenttia. Saatu luku on keskimääräinen arvio kuntoa kohottavalle liikunnalle ja toimii väestötasolla.
Katso täydellinen vastaus

Mitä jos syke menee yli 200?

Vastaus – Kohtaukset, joissa syke nousee tasolle 200/min tai ylikin, viittaavat rytmihäiriöön. Terveellä nuorehkolla henkilöllä todennäköisin selitys on supraventrikulaarinen takykardia (SVT). On syytä hakeutua tutkimuksiin.03/10/2016 Mikko Syvänne
Katso täydellinen vastaus

Miten rauhoittaa sydämen tykytys?

Sydämentykytys: Näin tykyttävää sydäntä hoidetaan – Hyvänlaatuiseksi todettua sydämen tykytystä ja muljahtelua voi yrittää ehkäistä välttämällä liiallista valvomista tai runsaita kofeiinimääriä. “Jos runsas kahvinjuonti on aiheuttanut tykyttelyä, kannattaa välttää liiallista kahvin juomista tai energiajuomien käyttöä”, Paavonen sanoo.

Jos sydämen lisälyönnit kiusaavat kovasti, niiden hillitsemiseksi voidaan kokeilla beetasalpaajalääkitystä. Se ei kuitenkaan sovi kaikille, kuten liikunnallisille ihmisille tai sellaisille, joilla syke on jo valmiiksi hidas. Lue myös: Alle 50-vuotiaan sydänkohtaus on yllätys – näin se oireilee “Beetasalpaajaa voidaan käyttää turvallisesti pienenä annoksena niin sanottuna oireenmukaisena hoitona hyvänlaatuisten lisälyöntien hoitoon.

On myös olemassa varsinaisia rytmihäiriölääkkeitä, mutta niitä harvemmin määrätään hyvänlaatuiseen lisälyöntisyyteen.” Tarvittaessa erittäin runsasta kammiolisälyöntisyyttä tai muita rytmihäiriöitä, esimerkiksi supraventrikulaarista takykardiaa tai eteisvärinää, voidaan hoitaa katetriablaatiohoidolla,
Katso täydellinen vastaus

Mikä on max syke?

Maksimisykkeen taajuutta on laskettu yleisimmin kaavalla 220–ikä. Siten terveen 50-vuotiaan enimmäissyke olisi 170/min. Laskentatapa perustuu kuitenkin niukkoihin tietoihin. Silti se on usein käytössä esimerkiksi tutkittaessa sydämen kuntoa rasitustestillä.
Katso täydellinen vastaus

Onko epäsäännöllinen syke vaarallinen?

Tervekin sydän kadottaa välillä rytminsä. Useimmat muljahtelut ja lisälyönnit ovat harmittomia. Epäsäännöllinen syke voi kuitenkin johtua myös eteisvärinästä, joka on yleisin sydämen pitkäkestoinen rytmihäiriö. Sen vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinässä sydämen eteiset eivät supistele tehokkaasti, vaan ikään kuin värisevät.
Katso täydellinen vastaus

Mikä on hyvä syke nukkuessa?

Mikä on normaali syke? – “Sydämen syketaajuus on yksilöllinen: muun muassa ikä, fyysinen kunto, perinnölliset tekijät ja sukupuoli vaikuttavat kaikki siihen, miten taajaan sydän lyö. Esimerkiksi naisilla leposyke on pääsääntöisesti miehiä korkeampi ja ikäihmisillä nuoria matalampi.
Katso täydellinen vastaus

Mikä on normaali syke istuessa?

Mikä on normaali syke? – “Sydämen syketaajuus on yksilöllinen: muun muassa ikä, fyysinen kunto, perinnölliset tekijät ja sukupuoli vaikuttavat kaikki siihen, miten taajaan sydän lyö. Esimerkiksi naisilla leposyke on pääsääntöisesti miehiä korkeampi ja ikäihmisillä nuoria matalampi.
Katso täydellinen vastaus

Miksi syke on korkea yöllä?

Olen 39-vuotias nainen. Öisin herään siihen, että sydän hakkaa tosi lujaa. Sitä ei kestä kauan mutta se on epämiellyttävää. Mistä voisi olla kyse? Luin, että se voi olla myös vaihdevuosioire mutta voiko se olla sitä tämän ikäisellä? Kuukautiseni ovat edelleen säännölliset.

• Elämän­tilanteeni on tällä hetkellä hankala, on sydänsurua ja muutakin murhetta.
• Uvattu oire vaivaa monia.
• Yölliset sydämen hakkaamisen tuntemukset ovat kyllä usein vaihdevuosien ensi oire.
• Vaihdevuodet ajoittuvat keskimäärin 50 ikävuoteen, joten kysyjä on nuori tähän ryhmään.
• Vaihdevuodet voivat toki joskus alkaa näin aikaisin, mutta kun kuukautisetkin ovat säännölliset, tämä tuntuu epätodennäköiseltä syyltä.

Joskus oirekuvan taustalla voi olla ruokatorveen hulvahtava hapan mahaneste – refluksi. Pahimmillaan se voi ulottua kurkunpäähän asti aiheuttaen tukehtumisen tunteen, mihin ihminen herää. Voimakkain tuntemus voi olla sydämen hakkaaminen. Varsinaiset rytmihäiriötkin toki herättävät yöllä.

1. Lääkärin myöhempää arviota helpottaa, jos on edes joku käsitys sykkeestä tuntemuksen aikana.
2. Pulssin tunnustelulla tai verenpainemittauksen sykelukemalla on paljon arvoa, kun oiretta selvitellään.
3. Ysyjän tarjoama yhteys sydänsuruihin ja murheisiin vaikuttaa todennäköisimmältä syyltä.
4. Un pahin väsymys on alkuyöstä nukuttu pois, alkaa mieli helposti askarrella sitä kuormittavien asioiden parissa.

Verenkierto reagoi kuten stressiin ainakin – sydämen syke nopeutuu. Herättyä ei enää kuitenkaan muista unessa koettua. Oireen nopea loppuminen heräämisen jälkeen sopii juuri tällaiseen reaktiiviseen sykenousuun.
Katso täydellinen vastaus

Millä sykkeellä laihtuu?

Vaakakapina: Kysymyksiä ja vastauksia liikuntamääristä – Kysymys 1. Mitä tarkoittaa peruskunto? Mistä tietää, että on hyvä peruskunto? Vastaus: Peruskunto on hyvin hämärä määritelmä, mutta lähimmäs selitystä päästään, kun puhutaan valmennusopin termistä peruskestävyys,

• Se kuvaa elimistön kykyä tuottaa lihaksille energiaa aerobisesti, hapen avulla ja tehokkaasti rasvaa hyödyntäen matalatehoisessa liikunnassa.
• Tämä ominaisuus on usein ihmisillä melko heikko, vaikka liikuntaa tulisikin.
• Se johtuu siitä, että intuitiivisesti kuntoliikunta tehdään usein “liian kovaa” (huom.

siis yksipuolisesti liian kovaa, sillä kovaakin treeniä tarvitaan välillä). Silloin tällä peruskestävyysalueella ei tule käytännössä mitään treeniä. Peruskestävyyttä voi harjoittaa lenkeillä, joissa syke on noin 60–70 % maksimisykkeestä. Helpoin tapa arvioida maksimisyke on seuraava: 220-ikä, eli esim.40-vuotiaalla 220-40=180.

Kun sen kertoo 0,7:llä saadaan luku 126. Treeni saisi pyöriä siis noin 115–126:n sykkeissä, “pitää-pystyä-puhumaan-puuskuttamatta” -tuntumalla. Tällaisia harjoituksia olisi hyvä olla käytännössä jokaisen ohjelmassa 1–2 kertaa viikossa. Kysymys 2: Onko pakko harrastaa HIITiä ja muita “tehokkaammaksi” kehuttuja urheilumuotoja, jos ei halua, mutta haluaisi kuitenkin tuloksia?! Riittääkö hyvinvoinnille, kunnolle ja terveydelle, että ylipäänsä yrittää saada liikunnan elämäntavaksi, vai onko “pakko” rääkätä itseään muodikkaissa lajeissa? Itse kun pidän enempi pitkistä aerobisista harjoituksista matalammalla sykkeellä ja välillä mietin onko se väärin! Vastaus: Ei ole väärin.

HIIT on ihan tavallista intervallityyppistä työtä, jota jo Hannes Kolehmainen ja Paavo Nurmi tekivät 100 vuotta sitten. Kyse ei ole mistään maagisesta uudesta ihmeestä, siis muualla kuin HIIT-mainoksissa. 🙂 Painonpudotukseen tai rasvanpolttoon et saa HIITistä mitään erityisiä etuja.

1. Riittisesti tarkasteltuna se toimii siinä oikeastaan yhtä huonosti kuin mikä tahansa muu liikunta.
2. Silti suosittelen sinulle tehonnostoa liikuntaan silloin tällöin, seuraavasta syystä: Kunnon kannalta suosittelen, että teet oman HIIT-treenisi vaikkapa kerran viikossa.
3. Nosta sykettä tavalla tai toisella 4–6 x 1–2 minuutin ajaksi ja palauttele välissä noin kaksi minuuttia.

Sykkeennoston voit tehdä ylämäkeen nousemalla, reippaasti pyörää polkemalla tai oikeastaan millä aerobisella lajilla tahansa. Kestävyyskunnon kohoaminen nimittäin pysähtyy, ellet kohota sykettä reilummin silloin tällöin. Kerran viikossa tällaista treeniä riittää.

• Näin toimimalla parannat samalla terveysmuuttujia (esim.
• Verenpaine ja kolesteroli), sillä korkeampi kestävyyskunto ja hapenottokyky ovat yhteydessä parempaan terveyteen.
• Ysymys 3: Mikä on ylipäätään riittävästi liikuntaa? Ja millaista liikuntaa tarvitaan? Vastaus: Tätä pohditaan usein.
• Onneksi liikuntatieteilijät ovat tehneet hyvää työtä ja määrittäneet, mikä on riittävä määrä liikuntaa yleisesti ottaen esimerkiksi terveysvaikutusten saamiseen.

Tämä riittävä määrä löytyy suoraan niin kutsutusta liikuntapiirakasta, kansallisista liikuntasuosituksista. Tässä suora lainaus suosituksista: “Aikuisille (18–64-vuotialle) suunnatun liikuntapiirakan mukaan kestävyyskuntoa voi parantaa liikkumalla viikoittain vähintään 2 tuntia 30 minuuttia reippaalla tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavalla tasolla.

Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Terveyttä edistää liikunta, joka vastaa teholtaan reipasta kävelyä ja kestää vähintään 10 minuuttia kerrallaan. Suositellun liikunnan vähimmäismäärän voi siis koota useista vähintään 10 minuutin yhtäjaksoisista liikuntakerroista.” Tämä suositus ja visuaalinen “liikuntapiirakka” löytyvät UKK-instituutin sivuilta,

Tämä määrä liikuntaa tulisi siis kerätä terveysvaikutusten saamiseksi. Kysymys 4: Minkälainen määrä ja mitä liikuntaa olisi sopiva, kun painoa pitäisi saada pudotettua muutama kilo. Tällä hetkellä mitat 162 cm/70 kg. Koiran kanssa tulee lenkkeiltyä päivittäin useampi kilometri ja salilla käyn kaksi kertaa viikossa.

Miten painonpudotusta voisi vielä tehostaa? Vastaus: Edellinen liikuntasuositusvastaukseni hahmottaa jo asiaa, mutta tarkastellaan tilannettasi ja lisäkysymyksiäsi: – Liikuntamääräsi on jo runsas – hienoa! Muista ensimmäisenä, että painonpudotuksen tuloksista aivan ehdottoman valtaosan tuo ruokavalio,

Liikunta on itse asiassa surkea painonpudottaja. Mutta painonpudotuksen yhteydessä kannattaa treenata, sillä treeni auttaa säilyttämään lihasmassaa, piristämään aineenvaihduntaa ja se vaikuttaa positiivisesti fyysisiin ja psyykkisiin terveysmuuttujiin.

Lue ehdottomasti tämä Jenny ja Läskimyytinmurtajat -sivulla julkaistu artikkelini Aiotko laihduttaa pelkällä liikunnalla? Lue ensin tämä!, se kuvaa tätä kuviota hyvin. – Tehostaisin siis ensimmäisenä ruokavaliopuolta. Muuten painon putoamisesta ei ole takeita, vaikka lisäisit tai muuttaisit liikuntaa.

En siis lisäisi liikunnan määrää. – Salin ja aerobisen treenin yhdistelmä on hyvä. Silloin kropastasi palaa nimenomaan rasvaa, ei lihaksia. Kaksi koko kehon kuntosalitreeniä viikossa riittää loistavasti, jotta saat siitä erinomaiset hyödyt lihasmassan säästämiseen painonpudotuksen aikana.

Näin kaikki pudotettu paino on rasvaa. Suosittelen 8–12 toiston aluetta. Siis melko isoja painoja, mutta tietenkin hyvällä tekniikalla. – Jos jotain haluat viilata, voisit lisätä koiralenkkeihin jonkin sykkeennosto-osion noin kerran viikossa, vaikkapa nousemalla jyrkän mäen 4–6 kertaa ylös reippaalla tahdilla niin, että hengästyt voimakkaasti.

Palautuksena toimii hidas kävely takaisin mäen alle. Näin aerobinen kuntosi nousee korkeammalle. Kysymys 5: Lenkillä käydessä kävelen noin nopeudella 5–6 km/h, lenkkejä on noin 5–8 kertaa viikossa, eli toisinaan kahdesti päivässä, johtuen koirista. Matka vaihtelee 1–7 kilometriä kerralla.

Riittääkö tällainen liikunta kohottamaan kuntoa pikkuhiljaa? Kävely on yksinkertaisesti minun laji. Vastaus: Onneksi olkoon, sinulla on oikein hyvä määrä fyysistä aktiivisuutta viikossasi! Sitten kysymykseesi: Kunnon kohoamisesi kestävyyspuolella pysähtyy oletettavasti pian, ellet lisää johonkin treeniin tehoa.

Voit edelleen kävellä, mutta kävele yhdessä treenissä viikon aikana esim.6 x 1 minuutti erittäin reippaasti jyrkkään ylämäkeen, jolloin hengästyt voimakkaasti. Palaa alas hitaasti kävellen, jolloin palautukseksi tulee noin kaksi minuuttia ja toista tämä siis kuusi kertaa, yhteensä kuusi nousua.

Näin kunnon kohoaminen jatkuu. Loput lenkeistäsi voivat jatkua kuten ennenkin. Kysymys 6: Millä sykkeillä palaa rasva parhaiten? Vaikuttaako painoindeksi tai vastaavat asiat rasvanpolttosykkeen selvittämiseen vai onko jokin “vakiohaitari”? Vastaus: Rasvaa palaa eniten silloin, kun sykkeesi on noin 60–70 % maksimisykkeestäsi.

Useimmat ihmiset pystyvät silloin polttamaan rasvaa noin 0,6–0,7 grammaa minuutissa. Sitä nopeammin rasvanpolttokoneistomme ei pysty rasvaa polttamaan. Painoindeksi ei juuri vaikuta tähän, olkoonkin, että silloin, jos painoa on paljon ja kuntotaso heikko, rasvaa voi palaa absoluuttisena määränä hieman vähemmän, toisin sanoen hieman vähemmän siis kuin tuo 0,6–0,7g/min).

• Enemmän vaikuttaa esimerkiksi kuntotaso ja liikuntatausta.
• Älä silti valitse treenitehojasi tämän mukaan vaan treenaa monipuolisesti.
• Rasvanpolttosyke ei pitkällä aikavälillä vaikuta paljoa siihen, kuinka paljon rasvaa kehosta lähtee.
• Uskomattoman fiksu kroppamme nimittäin kompensoi nopeasti, jos treenissä poltetaan paljon rasvaa.

Silloin se vähentää rasvanpolttoa levossa useaksi tunniksi treenin jälkeen. Jos taas poltat paljon hiilareita (korkea syke), rasvanpoltto lisääntyy treenin jälkeen. Kehoa ei voi huijata sykekikkailulla. Lisää aiheesta voi lukea esimerkiksi tästä artikkelista,

Painonpudotusta tukeva liikuntakokonaisuus kannattaa aina laatia niin, että a) se kohottaa erittäin hyvin kuntomuuttujia ja b) niin, että siitä palautuu hyvin. Ei siis niin, että yrittää maksimoida poltetun rasvamäärä treenin aikana. Kuulostaa hassulta, mutta näin se vaan on. Esimerkiksi henkilökohtaisessa personal trainerin työssäni olen ohjannut satoja ihmisiä rasvagrammojen ja kaloreiden jahtaamisesta tehokkaaseen ja monipuoliseen kunnon kohotukseen, hyvään palautumiseen ja terveelliseen syömiseen ja tulokset ovat olleet joskus jopa mullistavia.

Tähän löytyy vinkkejä useista Vaakakapinan ja Jenny ja Läskimyytinmurtajat -teksteistä. Kysymys 7: Mikä on parasta liikuntaa viskeraalisen rasvan karkottamiseen – ja millainen ruokavalio auttaa? Vastaus: Viskeraalirasvaa kannattaa polttaa monipuolisella liikunnalla ja varmistamalla, että rasvaa oikeasti katoaa kehosta.

• Ja koska rasvaa on vaikea kadottaa merkittävästi pelkällä liikunnalla, tarvitset avuksesi myös ruokailua.
• Viskeraalirasvaan vaikuttaa monenlainen kuntoilu: matalatehoinen treeni, kovatehoiset intervallitreenit ja kuntosaliharjoittelu – kaikki siis toimivat.
• Laadi treenikokonaisuus monipuolisuusajattelun kautta – ei pelkkä viskeraalisen rasvan poltto mielessä: Vaikkapa 2–3 reipasta kävelyä, 1 kovatehoisempi kestävyystreeni ja 1–2 kuntosalia viikossa on hyvä lähtökohta niille pienille eduille, jotka saat liikunnasta.

Sen jälkeen katse kannattaa kääntää lautaselle, jos havittelet merkittäviä tuloksia viskeraalirasvan vähentämisessä. Ruokavaliossa tärkeintä on varmistaa energiavaje, Muuten rasvaa ei häviä kehostasi. Viskeraalirasvan väheneminen on pitkälti yhteydessä rasvan kokonaismäärän vähenemiseen kehossa.

Alussa voit saada lyhyen hyötypätkän ilman painonpudotustakin, mutta lopulta tarvitset painonpudotusta. Tutkimusten mukaan liikkuvalla painonpudottajalla viskeraalirasvaa katoaa noin 6,9 neliösenttiä per pudotettu painokilo. Nämä neliösentit ovat usein 150:n yläpuolella, jos viskeraalirasvaa on paljon.

Rasvaa olisi siis hyvä polttaa vähintään 5–10 kg, jotta viskeraalirasvaan tulisi merkittävä muutos (oletettavasti noin 35–70 neliösentin pudotus). Vasta energiavaje pudottaa painosi. Mutta tarvitset myös laatua. Sen suhteen kannattaa katsoa Vaakakapinan ravitsemusosiota, mutta suosittelen runsasta kasvisten saantia (yli 500 g/vrk), hieman runsaammin proteiinia sisältäviä ruokia, hyvien rasvojen suosimista ja maltilla kuitupitoisia hiilihydraatteja.

Tiukoilla karppauksilla tai muilla sellaisilla ei kannata alkaa kikkailla, ellet ole valmis karppaamaan koko loppuelämääsi. Eikä niistä välttämättä saa mitään etua muutenkaan. Kysymys 8: Mistä johtuu, että rasva ei halua lähteä millään? Treenaan kovalla sykkeellä kahdesti viikkoon rugbya, käyn kuntosalilla 2–3 krt/vko ja 2–3 krt/vko käyn pitkiä kävelylenkkejä.

Syön terveellisesti. Rasvaprosentti ei ole silti parissa vuodessa tippunut kun pari hassua yksikköä, lihasmassaa on kyllä tullut lisää, joten paino on kökkinyt aikalailla samoissa lukemissa. Vastaus: Lopullinen syy on se, että et ole energiavajeessa. Se on aina taustalla, jos treenaavalla ihmisellä ei vähene kehosta rasvaa.

Mistä tämä sitten voi johtua? Rasva palaa yleisesti ottaen huonosti liikunnalla ja erityisesti alkuvaiheen parin kilon jälkeen eteneminen voi olla todella vaikeaa. Usein myös terveellisesti syövillä energiaa tulee yksinkertaisesti liikaa: Joko niin, että annoskoot ovat liian suuria tai yksittäisistä “herkkulisistä”, “vapaasyöntipäivistä” tai vastaavista tulee sen verran lisäenergiaa, että pitkän aikavälin energiavajetta ei synny ja rasva ei vähene kehosta.

Tästä Jenny ja Läskimyytinmurtajat -sivulla julkaistusta artikkelistani Personal trainer Timo Haikarainen ohjeistaa laihduttajia: fysiologiaa ei voi huijata! voit lukea lisää tästä energiavajeen periaatteesta. Suosittelen siis ensin vakioimaan hieman ruokailua ja tarkentamaan sen toteutusta.

Voit esimerkiksi seurata syömisiäsi ruokapäiväkirja-ohjelmalla, jotta tiedät kuinka paljon oikeasti saat energiaa. Sitten vielä toinen näkökohta: joskus syömistä on tullut nurinkurisesti liian vähän. Silloin kroppa on lievällä säästöliekillä. Energian lisääminen 1–2 kuukauden ajaksi ja uusi vähentäminen sen jälkeen on usein hyvä keino herätellä kehoa.

Tsemppiä treeniin! Kysymys 9: Olen miettinyt mikä aktiivisuusindeksi pitäisi valita, kun arvioin päivittäistä energiankulutusta. Teen istumatyötä, mutta vapaa-ajan vietän mieluiten jalkojen päällä: tallilla ratsastuksen parissa ja hevosta hoitaessa kuluu aikaa vakiosti kolme tuntia.

Normaalisti arkipäivisinkin tulee 10 000 askelta täyteen askelmittarisovellukseen, jos se on ratsastaessakin taskussa. Nyt olen arvioinut indeksiksi 1,3 – onko se sopiva? Vastaus: Ottaen huomioon aktiivisuutesi, lähtisin liikkeelle vähintään 1,5–1,6:n kertoimesta. Kun kerrot lepoaineenvaihduntasi sillä, saat päivittäisen kulutuksesi.

Sen jälkeen voit siitä tavoitteesi mukaan säätää kaloreita. Jos haluat pudottaa painoa, suosittelen noin 500 kcal/vrk vajetta. Vähennä siis silloin saamastasi luvusta 500 kcal. Sen tulisi laskennallisesti johtaa noin 0,5 kg/viikko painonpudotukseen, huom.

• Siis laskennallisesti.
• Et tule näkemään vaa’allasi täsmälleen tuota lukemaa viikoittain.
• Jos taas haluat pysyä nykyisessä painossa, pyri kertoimen antamaan lukuun.
• Ysymys 10: Seuraan sykkeitäni niin treenatessa kuin salillakin ja ne ovat ihan pilvissä (perus punttitreenin keskisyke 145–155:n välillä).

Ratkaisuksi minulle hoetaan peruskestävyyslenkkejä ja peruskunnon kasvatusta, MUTTA olen viimeiset yhdeksän vuotta lenkkeillyt koirien kanssa 3–5 kertaa viikossa juurikin sitä nimenomaista pk-lenkkiä. Kaikella logiikalla peruskuntoni pitäisi olla ihan ok? Vastaus: Tässä pari “ongelmanratkaisua” ja kommenttia kysymykseesi: 1) Selvitä, mikä maksimisykkeesi on (voit tehdä sen esimerkiksi tekemällä kaksi maksimaalista kahden minuutin nousua ylämäkeen, jos terveydentilasi sallii sen).

Tämä ei välttämättä ole laskennallinen maksimisyke. Olen esimerkiksi itse mitannut kuntotestauksessa täysin normaalilla sykefilmillä 206:n maksimisykkeen 74-vuotiaalta. Laskennallisesti hänen maksimisykkeensä on 146. Jos maksimisykkeesi on keskimääräistä korkeampi, tuo saattaa olla peruskestävyysalueesi! 2) En tiedä millaista punttitreenisi on, mutta jos se on kiertoharjoittelua, syke saattaa nousta sinne joka tapauksessa.

Punttitreenissä sykkeeseen vaikuttavat muutkin tekijät kuin työteho ja hapenkulutus, joten sen perusteella ei kannata arvioida paljoakaan peruskestävyyden tasosta.3) Koiralenkkien ongelma saattaa olla se, että sykkeesi liikkuu niissä esim. noin 50 % maksimisykkeestä.

1. Silloin harjoitusvaikutusta ei tule.
2. Siksi sinun voi olla hyödyllistä tehdä yhteensä 2–3 tuntia varsinaista peruskestävyysharjoittelua varmistaen, että sykkeesi on noin 65 % maksimistasi (siis riittävän korkea, mutta varmasti pk-ylärajan alle).
3. Voit jakaa tämän esim.1–2:een 45–60 minuutin treeniin ja yhteen 75–90 minuutin treeniin.

Tällainen jakso yleensä korjaa “pk-puutteen” 4–8 viikossa.4) Jos haluat poistaa kaiken arvelun siitä, millä tasolla peruskestävyytesi oikeasti on, suosittelen niin kutsuttua suoraa maksimaalisen hapenottokyvyn testiä. Siinä pk-tasosi MITATAAN muun muassa veren maitohappotasoa tarkkailemalla ja hengitysmuuttujiasi seuraamalla.
Katso täydellinen vastaus

Paljonko Leposykkeen pitäisi olla?

Olen 30-vuotias normaalipainoinen ja liikuntaa harrastava nainen. Vielä vuosi sitten lepopulssini oli 70, nyt se on 80–85. Mistä pulssin nousu voi johtua ja onko se vaarallista? Voiko vuosi sitten aloitettu Aerius-niminen antihistamiinilääke olla syynä? Leposyke mitataan kymmenen minuutin levon jälkeen.

Normaalia leposykkeen aluetta on vaikea määritellä. Yleisohjeena on, että normaalialue on 60–80 sykettä minuutissa, mutta syke voi täysin terveillä henkilöillä olla matalampi tai korkeampi. Kestävyyslajeja harrastavilla ja joillakin ihmisillä myös luonnostaan leposyke on alle 60, jopa alle 50. Sydämen syke nousee herkästi.

Sykettä säätelee ihmisen tahdosta riippumaton eli autonominen hermosto. Se jakautuu kahteen osaan: sympaattiseen. joka nostaa sykettä, ja parasympaattiseen, joka alentaa sykettä. Lääkärin vastaanotolla syke on usein koholla, kun jännitetään valkotakkisen lääkärin touhuja.

Jännitystilassa elimistön sympaattinen hermosto aktivoituu, mikä nostaa sykettä. Sympaattinen hermosto voi aktivoitua monesta syytä. Esimerkiksi kovan liikunnan jälkeen lepopulssi voi olla pitkään koholla, kun sympaattinen hermosto on aktivoituneena. Jos on treenannut pitkään ja rankasti, voi syntyä ylikuntotila ja lepopulssi on jatkuvasti koholla.

Myös henkisen stressin, esimerkiksi työpaineiden tai jatkuvien perheongelmien, seurauksena sympaattinen hermosto voi olla pitempiaikaisessa kiihtymystilassa, mikä nostaa sykettä. En osaa sanoa, miksi leposyke vuoden aikana on noussut. Antihistamiinin ei pitäisi sitä aiheuttaa.

On hyvä tarkistaa, onko syke mitattu riittävän levon jälkeen ja onko ennen mitatusta ollut kovaa liikuntaa. Jos nämä eivät selitä sykkeen nousua, ei kannata olla huolissaan, sillä 80–85 kertaa minuutissa on vielä normaalia. Edellä oleva koskee terveitä ihmisiä. On eräs sairaus, anemia eli verenvähyys, jossa leposyke nousee.

Anemiassa veren hemoglobiinimäärä on alentunut, minkä seurauksena veren kyky kuljettaa happea heikkenee. Elimistö reagoi tähän nostamalla sydämen sykettä. Silloin veren vauhti suonissa kiihtyy, minkä ansiosta kudokset saavat riittävästi happea. Jos tuntee itsensä väsyneeksi, liikunnan aikana suorituskyky on alentunut ja syke on kiihtynyt, on aiheellista epäillä anemiaa.
Katso täydellinen vastaus

Mikä on pulssin ja sykkeen ero?

Sykkeen mittaus – Sykettä voi arvioida helposti mittaamalla pulssia asettamalla sormenpään jonkin ison verisuonen päälle, jolloin pulssi tuntuu sormen päässä. Lääketieteessä ja urheilussa käytettävät sykemittarit mittaavat sykettä sydänsähkökäyrästä (EKG). EKG:llä voidaan mitata myös sykevälivaihtelua,
Katso täydellinen vastaus

Mitä jos syke menee yli 200?

Vastaus – Kohtaukset, joissa syke nousee tasolle 200/min tai ylikin, viittaavat rytmihäiriöön. Terveellä nuorehkolla henkilöllä todennäköisin selitys on supraventrikulaarinen takykardia (SVT). On syytä hakeutua tutkimuksiin.03/10/2016 Mikko Syvänne
Katso täydellinen vastaus

Mikä on max syke?

Maksimisykkeen taajuutta on laskettu yleisimmin kaavalla 220–ikä. Siten terveen 50-vuotiaan enimmäissyke olisi 170/min. Laskentatapa perustuu kuitenkin niukkoihin tietoihin. Silti se on usein käytössä esimerkiksi tutkittaessa sydämen kuntoa rasitustestillä.
Katso täydellinen vastaus

Mikä on urheilijan syke?

Aikuisten normaali leposyke on 60–80 lyöntiä minuutissa. Yleisesti ottaen sanomme, että ne, joilla on alhainen leposyke, ovat paremmassa kunnossa kuin ne, joilla on korkea leposyke. Matala syke tarkoittaa, että sinulla on tehokas sydämen toiminta. Runsaasti treenaavan huippu-urheilijan leposyke voi olla jopa vain 35 lyöntiä minuutissa.
Katso täydellinen vastaus