10 kysymystä sairauslomasta: Mitä pomolle pitää kertoa? 1. Milloin saan jäädä sairauslomalle? – Lainsäädännön mukaan silloin, jos työntekijällä on sellainen vika, vamma tai sairaus, joka estää työn teon.2. Onko olemassa jokin kuumeraja, jolloin saa jäädä kotiin? – Ei ole.
- Flunssassakin yleiskunto on paras mittari sairauslomatarpeelle.3.
- Saako työnantaja patistaa työntekijän töihin, jos kuumetta on vain vähän? – Oikeastaan ei saa.
- Mutta lain mukaan työnantajalla on oikeus saada palkan maksun perusteeksi luotettava todistus sairauslomasta.
- Lääkäri siis päättää, tarvitaanko sairauslomaa.
Monilla työpaikoilla on omailmoituskäytäntö, jolloin oma ilmoitus sairaudesta tietyn ajan sisällä riittää. Tämä käytäntö vaihtelee työpaikasta toiseen. Esimerkiksi Työterveyslaitoksella se on seitsemän päivää.4. Millä tavalla sairastumisesta pitää kertoa työnantajalle? Riittääkö tekstiviesti? – Riippuu aivan siitä, mitä työpaikalla on sovittu.
Lähes aina suositellaan, että työntekijä ilmoittaa sairastumisestaan esimiehelle välittömästi. Puhelinsoitto voi olla tekstiviestiä parempi vaihtoehto, koska esimiehellä voi olla kysymyksiä työntekijän töiden järjestelemisen suhteen.5. Jos on paljon kuumetta, pitääkö silloinkin mennä lääkäriin hankkimaan lääkärintodistus? – Juuri tällaisissa tilanteissa Työterveyslaitos on suositellut, että oma ilmoitus riittäisi.
Flunssan alkuvaiheessa kuume voi olla korkea ja silloin on kohtuutonta, että potilaan pitäisi mennä pelkän todistuksen vuoksi käymään terveydenhuoltopaikassa. Toisenlaisesta järjestelystä voidaan sopia, ja näin tehdäänkin monilla työpaikoilla. – Lääkärintodistus on välttämätön työnantajan kannalta silloin, kun sairausloma jatkuu pitkään.
- Todistus tarvitaan, jotta työnantaja saa korvauksensa Kelalta.6.
- Pitääkö esimiehelle kertoa sairausloman syy? – Lääkärintodistukseen kirjoitetaan sairaudesta kansainvälisen tautiluokituksen mukainen koodi ja latinankielinen nimi.
- Nämä esimies voi tietysti googlettaa, mutta sitä ei suositella, koska maallikolta harvoin onnistuu näidenkään perusteella oikean sairauden nimeäminen.
– Jos työntekijä ei missään tapauksessa halua lääkärintodistukseensa sairautensa nimeä, hän voi saada todistuksen ilman diagnoosia, mutta silloin hän ei saa sairauslomaltaan palkkaa.7. Saako esimies kertoa työpaikalla työntekijän sairauslomasta muille työkavereille? – Esimies saa kertoa, että työntekijä on pois, mutta syytä ei saisi kertoa.
- Tästä on tosin erilaisia tulkintoja.
- Pelkkä poissaoloilmoitus tavallisena flunssakautena voi sekin herättää ihmetystä.8.
- Jos esimiehellä on tapana kertoa työntekijöiden sairausloman syy myös muille, mitä voi tehdä? – Jos esimies on vastoin työntekijän tahtoa kertonut muille sairausloman syyn, työntekijän kannattaa ottaa asia puheeksi työnantajan, työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen kanssa.9.
Kuka päättää sen, jääkö kotiin äiti vai isä, jos perheen lapset sairastuvat? – Äiti ja isä päättävät, ei kummankaan työnantaja. On kohtuutonta olettaa, että lapsen sairastuessa kotiin jäisi aina äiti. Olisi hyvä, että äiti ja isä vuorottelisivat, jos toinen ei ole työnsä vuoksi aivan estynyt tällaiseen järjestelyyn.10.
- Voivatko usein toistuvat flunssat olla irtisanomisperuste? – Yksiselitteisesti eivät voi olla.
- Flunssa ei tee ketään työkyvyttömäksi Jos usein toistuvan flunssan takaa löytyy esimerkiksi jokin tavalla vai toisella työhön liittyvä allergia, tähän on syytä yrittää löytää ratkaisu.
- Se voi olla työnkuvan muutos ja jopa työpaikan vaihtaminen.
Jos työntekijä joutuu tällaisessa tilanteessa etsimään uuden työn, hänellä on oikeus erilaisiin etuisuuksiin, jotka helpottavat työpaikan vaihtamista. Vastaajana teemajohtaja Kari-Pekka Martimo Työterveyslaitokselta : 10 kysymystä sairauslomasta: Mitä pomolle pitää kertoa?
Katso täydellinen vastaus
Contents
- 1 Miten soittaa Saikkua?
- 2 Pitääkö työnantajalle kertoa lääkärikäynnin syy?
- 3 Milloin liian kipeä töihin?
- 4 Voiko pomo pakottaa töihin?
- 5 Onko työnantajalle pakko kertoa sairaudesta?
- 6 Saako työnantaja kysyä sairausloman syytä?
- 7 Onko ripuli syy olla pois töistä?
- 8 Saako sairaslomalla lähteä kotoa?
- 9 Montako päivää sairaslomaa flunssasta?
- 10 Saako flunssasta Saikkua?
- 11 Mitä sanoa kun soittaa?
Mihin soittaa jos on kipeä?
Käytä hätänumeroa oikein – Hätänumeron väärästä tai ilkivaltaisesta käytöstä voidaan rangaista. Turha soitto saattaa viivästyttää hädässä olevan henkilön avunsaantia kohtalokkain seurauksin. Hätäkeskuslaitoksen sähköpostiosoitteisiin ei voi tehdä hätäilmoitusta.
Katso täydellinen vastaus
Miten soittaa Saikkua?
Työelämä 9.10.2015 | 9:27 Kuvateksti Työpaikalla on sovittava kenelle ja miten sairaustapauksesta ilmoitetaan. Kuva: iStock Sairastuin yllättäen ja ilmoitin asiasta ohjeen mukaisesti osastonhoitajalle. Hänellä oli puhelinvastaaja päällä, ja jätin siihen viestin.
Esimies ei soittanut takaisin, ja myöhemmin selvisi, että hän oli lähtenyt työpaikalta kesken päivän. Sairauslomani menee palkattomaksi, koska toimin kuulemma väärin. Onko työntekijä vastuussa, jos esimies ei virka-aikana vastaa puhelimeen? Työsopimuslaki ei sisällä ilmoittamisvelvollisuutta koskevaa säännöstä.
Useimpien työehtosopimusten mukaan sairauden takia työkyvyttömäksi tulleen työntekijän on viipymättä ilmoitettava sairaudestaan työnantajalle sekä annettava arvio siitä, milloin työkyvyttömyys päättyy. Työpaikalla on sovittava kenelle ja miten sairaustapauksesta ilmoitetaan.
Yleensä ilmoitus tehdään lähimmälle esimiehelle tai työnantajan ilmoittamalle yhteyshenkilölle. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijät tietävät, miten toimia sairaustapauksissa. Työpaikan yleiseen käytäntöön voi kuulua, että poissaolosta on ilmoitettava esimiehelle puhelimitse. Olet yrittänyt tavoittaa esimiestäsi ja jättänyt hänelle puhelinvastaajaan viestin.
Jos olet noudattanyt työpaikallasi sovittua käytäntöä, eikä työntekijöitä ole ohjeistettu esimiehen poissaolon varalta, tulisi sinulla olla oikeus sairausajan palkkaan. Ota yhteys työpaikkasi luottamusmieheen, joka auttaa sinua asian selvittämisessä. Katariina Tirri, lakimies Julkaistu Tehy-lehdessä 13/2010
Katso täydellinen vastaus
Mihin aikaan esimiehelle voi soittaa?
Markus Lehtiniitty | Julkaistu 8.5.2014, klo 13:13 Suomen suurin mobiilioperaattori Elisa on tutkinut, mihin aikaan on sopivaa soittaa, lähettää tekstiviesti tai sähköposti ystävälle tai työhön liittyen osana Näin Suomi kommunikoi -tutkimusta, Tutkimukseen vastanneiden mukaan ensimmäiset työhön liittyvät sähköpostit sopii lähettää heti aamusta, mutta työpuheluiden soittaminen on hyväksyttävää vasta hieman ennen aamuyhdeksää. MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA) Ei niinkään yllättävästi viestittelyyn nuoret suhtautuvat huomattavasti suopeammin mihin tahansa aikaan. Neljännes 15-25-vuotiaista voisi lähettää ystävälle tekstiviestin jo ennen aamukuutta, kun 41–65-vuotiaista viestin lähettäisi vain noin joka kymmenes.
Samoin nuorien mukaan soittaa sopii vaikka myöhäänkin: 41–50-vuotiaista 49 prosenttia ja 51–65-vuotiaista 54 prosenttia ei hyväksy puheluita iltayhdeksän jälkeen, kun taas kolmannes 15–25-vuotiaista pitää puheluita vielä iltakymmenenkin jälkeen soveliaina. Uudessa tutkimuksessa on tutkittu myös suomalaisten eri palveluiden käyttöä älypuhelimella.
Viime aikoina suosiotaan ovat kasvattaneet nopeasti pikaviestit. Lisäksi nettiselailusta, sosiaalisen median käytöstä sekä videoiden katselusta älypuhelimella on tullut jo arkipäivää. MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA) Lisäksi viime vuoden vuoden aikana naiset ohittivat miehet sosiaalisen median ja pikaviestien käyttäjinä. Ennusteen mukaan he menevät miesten ohi juna-, bussi- ja lentolippujen ostamisessa kuluvan vuoden aikana. Todennäköisesti seuraavan vuoden aikana vastaajat arvioivat ostavansa joukkoliikenteen lippuja, maksavan verkkopankissa sekä ostavan verkkokaupoista älypuhelimellaan uusina asioina.
Katso täydellinen vastaus
Pitääkö työnantajalle kertoa lääkärikäynnin syy?
Terveydentilatietojen käsittely työterveyshuollon kolmikantaneuvottelussa – Työnantajalla on oikeus lähettää työntekijä työterveyshuoltoon työkyvyn arvioon, jos työnantajalla on perustellusti syy olettaa, että terveydentilan aleneminen haittaa työntekijän työkykyä.
Yhteistyöstä varhaisen tuen antamiseksi voidaan sopia työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa tai työpaikalle laaditussa varhaisen tuen mallissa. Käytännöt työkyvyn tukemiseksi sovitaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Varhaisen tuen kolmikantaneuvotteluun osallistuu yleensä sairastunut työntekijä, työnantajan edustaja (esim.
esimies) ja työterveyslääkäri tai -hoitaja. Työterveyshuolto ei saa kertoa työntekijän sairaudesta neuvotteluun osallistuvalle esimiehelle eikä muutoinkaan työnantajalle ilman työntekijän suostumusta. Työterveyshuolto voi kertoa esimerkiksi yleisellä lääketieteellisellä tasolla sairauden vaikutuksesta työkykyyn.
Kaikki työterveysneuvotteluun osallistuvat ovat salassapitovelvollisia neuvotteluissa käsiteltävien työntekijän terveydentilaa koskevien tietojen suhteen. Jos sairauslomatodistuksessa edellytetään diagnoosia, työnantajalla on jo tieto siitä, mikä sairaus alentaa työkykyä. Halutessaan työntekijä voi itse kertoa lisää sairaudestaan.
Usein työntekijä sopii etukäteen työterveyshuollon kanssa, mitä sairaudesta kerrotaan neuvottelun aikana työnantajalle. Kolmikantakeskustelussa tavoite on sopia työntekijän senhetkiseen työkykyyn sopivasta työtehtävästä. Työterveyshuolto voi asiantuntemuksellaan arvioida työtehtävien mukauttamisen keston ja määrittää seurantapalaverin ajankohdan. Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi?
Katso täydellinen vastaus
Voiko Sairaslomasta ilmoittaa tekstiviestillä?
Sairauspoissaolosta ilmoittaminen Ilmoittamisessa pitää noudattaa työpaikan käytäntöjä ja ohjeistuksia. Jos työnantaja edellyttää, että sairaustapauksissa soitetaan esihenkilölle, työntekijän pitää noudattaa tätä ohjetta eli esimerkiksi tekstiviesti tai sähköposti ei riitä ilmoitukseksi.
Katso täydellinen vastaus
Saako mennä töihin jos on kurkku kipeä?
Miten kauan pitäisi olla pois töistä? – Flunssa Flunssassa henkilö voi tartuttaa virusta eteenpäin ainakin päivää ennen kuin oireet alkavat. Yleisimpiä oireita ovat yskä, vuotava nenä, päänsärky ja kurkkukipu. Yskästä ja flunssasta kärsivien ei kannata palata töihin ennen kuin oireet ovat loppuneet ja he voivat yleisestikin paremmin.
- Jos oireina on enää nuha ja lievä yskä, töihin voi palata.
- Influessa Influenssassakin henkilö voi tartuttaa virusta eteenpäin ainakin jo päivää ennen kuin oireet alkavat.
- Influenssassa on samanlaiset oireet kuin flunssassa, mutta korkeampi kuume, lihassärky, sekaisin oleva vatsa ja uupumus.
- Henkilö on yleensä liian heikko töihin siihen asti, kunnes kuume hellittää.
Pitää muistaa, että tauti voi tarttua vielä viikonkin sen jälkeen, kun oireet ovat hävinneet. Norovirus Noroviruksen kohdalla henkilö voi tartuttaa virusta eteenpäin vielä muutaman oireettoman päivänkin jälkeen, jos ei kauemminkin. Norovirus on yleensä sitkeämpi kuin flunssa tai influenssa, joten sen tarttuminenkin voi käydä helpommin.
- Lääkärit kehottavat, ettei töihin kannata mennä, jos on oskennus- tai ripulioireita vatsapöpön vuoksi.
- Jos henkilön työssä käsitellään ruokaa millään tavalla, työntekijän kannattaa olla poissa töistä ainakin 48 tuntia oireiden häviämisen jälkeen.
- Yleisesti töistä kannattaa olla pois kaksi päivää oireiden päättymisen jälkeen.
Kurkun tulehdus Töihin voi mennä, mutta kannattaa käydä lääkärissä selvittämässä, mistä tulehdus johtuu. Jotkut tulehdukset ovat tarttuvaa laatua. Ruokamyrkytys Ruokamyrkytysoireiden tullessa henkilö ei yleensä halua lähteä minnekään ennen kuin oireet loppuvat.
Katso täydellinen vastaus
Miten ilmoittaa sairastumisesta töihin?
Sairauspoissaolot | Työterveyslaitos Sisällysluettelo Sairauspoissaoloja ei voi aina ennakoida, mutta niihin voi työpaikalla vaikuttaa. Sairauspoissaolon tarpeen arvioi ensisijaisesti työntekijä yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. Muutaman päivän sairauspoissaolosta voi riittää työntekijän oma ilmoitus esimiehelle.
- Työpaikalla on hyvä ottaa käyttöön varhaisen tuen ja sairauspoissaolojen seurannan malli, jolloin kaikki tietävät, kuinka sairaustapauksissa toimitaan ja miten esimies ja työntekijä yhdessä voivat kartoittaa työkykyä tukevia tekijöitä sekä tukea työhön paluuta.
- Lyhyet sairauspoissaolot liittyvät joko äkillisiin sairauksiin tai pitkäaikaisiin sairauksiin liittyvien oireiden pahenemiseen.
Sairauspoissaolo on välttämätön, jos työssäolo hidastaa työntekijän toipumista tai vaarantaa muiden terveyttä ja työturvallisuutta. Erityisesti lyhyiden sairauspoissaolojen kohdalla korvaava työ voi olla poissaololle vaihtoehto. Korvaava työ on lyhytaikaista, mutta lainsäädännössä ei ole määritelty korvaavan työn käsitettä eikä siitä ole sovittu useimmissa virka- ja työehtosopimuksissa.
Korvaava työ tarkoittaa sellaisia tehtäviä, joita työntekijä kykenee tekemään terveyttään vaarantamatta tilanteissa, joissa työntekijä ei vamman tai sairauden vuoksi voi tehdä vakiintuneita töitään. Korvaava työ voi olla myös koulutusta tai omaa työtä muokattuna. Päätöksen korvaavan työn osoittamisesta tekee työnantaja.
Päätöksen pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon eli korvaavaa työtä ei saa tehdä ilman lääkärin suostumusta. Sairauspoissaolosta on aina ilmoitettava esimiehelle ja tarvittaessa toimitettava työnantajan pyytämä luotettava selvitys, jossa on myös poissaolon syy.
- Sairauspoissaolot on aina syytä kirjata henkilöstöhallinnon rekisteriin, jotta niitä voidaan työpaikalla seurata.
- Varhaisen tuen mallissa sovitaan, milloin esimiehen on otettava puheeksi toistuvat lyhytaikaiset sairauspoissaolot.
- Nämä voivat olla merkki työkyvyn alentumisesta tai työhön liittyvistä muista ongelmista.
Omailmoituskäytäntö, eli sairauspoissaolo omalla ilmoituksella ilman lääkärintodistusta, voi vähentää turhia lääkärissä käyntejä ja säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Sairauspoissaolojen omailmoituskäytäntöä on tutkittu melko vähän, eikä sen vaikutuksista ole riittävästi tietoa.
Kunta-alalla, jossa omailmoituskäytäntö on suhteellisen yleinen, on havaittu, ettei omailmoitusjakson pidentäminen kolmesta päivästä viiteen päivään vaikuta vuotuisiin sairauspoissaolopäiviin tai sairauspoissaolojaksojen määrään niitä pidentävästi eikä lyhentävästi. Sairauspoissaolojen omailmoituksen käyttöönotossa tärkeää on hyvä suunnittelu, tehokas tiedottaminen ja selkeät pelisäännöt.
Esimiehet tarvitsevat koulutusta ja tukea henkilöstöasiantuntijoilta ja työterveyshuollosta. Sairauspoissaolon pitkittyessä on syytä selvittää mahdollisuudet tukea toipumista ja työkyvyn palautumista yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon asiantuntemus on usein tarpeen myös pitkän sairauspoissaolon jälkeen, kun suunnitellaan työhön paluuta.
- Tätä varten työpaikalla on hyvä sopia työhön paluun tuki -mallista, jossa työntekijä, esimies ja työterveyshuolto yhteistyössä suunnittelevat järjestelyt työhön palatessa.
- Osasairauspäiväraha, työkokeilu tai tilapäiset työjärjestelyt (korvaava työ ja muu työn muokkaus) voivat myös helpottaa työhön paluuta, kun sairauspoissaolo uhkaa pitkittyä.
Pitkän sairauspoissaolon jälkeen työhön palaavan työntekijän ja esimiehen tukena on työterveyshuolto. Kun työkyky palaa joko kokonaan tai osittain, työntekijä voi palata joko omaan työhönsä tai esimiehen osoittamaan muuhun työhön. Toimintatapa on sovittava etukäteen työnantajan, työntekijöiden edustajien ja työterveyshuollon kesken.
Työn muokkaus on toimintaa, jossa henkilön työkyky sovitetaan työn vaatimuksiin. Sen vaikuttavuudesta työhön paluun tukena on näyttöä muun muassa tuki- ja liikuntaelinsairauksien, mielenterveyden häiriöiden ja syövän jälkeisessä työhön paluussa. Hyviä kokemuksia on saatu myös työhön paluun tukihenkilöistä työpaikalla ja työterveyshuollossa.
Jos työpaikalla on työkykykoordinaattori, hänen tehtäviinsä usein kuuluu toimia työhön palaavan henkilön ja hänen esimiehensä tukena sekä näin edistää työhön paluuta.
osasairauspäivärahalla, joka mahdollistaa osa-aikaisen työskentelyn omassa työssä työkokeilulla omassa työssä, tilapäisillä työjärjestelyillä ja korvaavalla työllä toisissa työtehtävissä tai koulutuksessa.
Pitkittyvät tai toistuvat sairauslomat lisäävät pysyvän työkyvyttömyyden riskiä ja edellyttävät työkyvyn arviointia. Lähtökohtana on työkyvyn arviointi omaan työhön palaamista ajatellen. Mikäli tämä ei onnistu kohtuullisessa ajassa, arvioidaan työkykyä muihin töihin.
työkokeilulla ammatillisella kuntoutuksella osatyökyvyttömyyseläkkeellä.
: Sairauspoissaolot | Työterveyslaitos
Katso täydellinen vastaus
Milloin liian kipeä töihin?
1. Alat tuntea olosi kipeäksi – Saattaa tuntua liioittelulta jäädä kotiin ensimmäisten oireiden ilmetessä, mutta jos kyse on flunssasta, tässä vaiheessa se tarttuu muihin kaikkein todennäköisimmin. Asiantuntijoiden mukaan kotiin kannattaa jäädä tai lähteä heti, kun flunssan ensioireet iskevät, eli silloin, kun kurkku alkaa kipeytyä, joka paikkaa särkee ja päässä tykyttää.
Katso täydellinen vastaus
Saako esimies soittaa sairaslomalla?
Työelämä 16.8.2018 | 6:01 Kuvateksti Esimiehen soittopyyntöön tai tekstiviestiin on hyvä vastata kohtuullisessa ajassa. Kuva: iStock Olen sairauslomalla, ja esimies soittaa. Pitääkö minun vastata? Sairauslomalla olevan työntekijän tervehtymistä ja työkyvyn palautumista ei saa vaarantaa.
- Työnantaja ei voi pakottaa työntekijää työtapaamiseen, eikä työntekijän tarvitse vastata työpuhelimeen.
- Esimiehen soittopyyntöön tai tekstiviestiin on kuitenkin hyvä vastata kohtuullisessa ajassa.
- Pitkän sairausloman jälkeen yhteydenotto voi liittyä esimerkiksi työhön paluun tukeen ja sen valmistelemiseen.
Työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisen tuen menettelyohjeista sovitaan työpaikalla yhteistoiminnassa. Ohjeissa voidaan ottaa kantaa myös sairauslomalla olevan työntekijän velvollisuuksiin työnantajaa kohtaan. Esimerkiksi varhaisen tuen ohjeessa sovitaan esimiehen ja työntekijän roolit ja vastuut työkykyisyyden tukemisessa ja selvittämisessä.
- Ohjeessa voidaan sopia myös yhteydenpidosta sairauspoissaolon aikana.
- Työntekijä on velvollinen antamaan tarvittaessa selvityksen sairauspoissaolostaan.
- Tällainen on esimerkiksi lääkärin kirjoittama työkyvyttömyystodistus.
- Joissain työehtosopimuksissa ja työpaikoilla on sovittu, että lääkärintodistuksen sijasta riittää muu terveydenhuoltoalan ammattihenkilön antama todistus tai muu selvitys.
Laki edellyttää seuraamaan sairauspoissaoloja esimerkiksi sairauspäiväraha- ja työterveyshuollon korvausten maksamista varten (niin sanottu 30-60-90-sääntö). Työnantajan pitää ilmoittaa työterveyshuoltoon viimeistään, kun työntekijä on ollut vuoden aikana yhteensä 30 päivää sairauslomalla.
Katso täydellinen vastaus
Voiko pomo pakottaa töihin?
Vapaa-ajalla töitä? Ei käy! – Teknologia kehittyy salamavauhtia ja työelämän vaatimukset kovenevat alati. Tämä yhdistelmä pakottaa pystyttämään entistä selkeämmät raja-aidat työn ja vapaa-ajan välille. Työnantaja ei voi pakottaa työsopimuksen tai tessin mukaisen työajan ylittämiseen.
- Ylityön tekemiseenkin tarvitaan mukaisesti aina työntekijän suostumus.
- Ylityöhön tarvitaan aina työntekijän suostumus – Se aika, jonka työntekijän edellytetään olevan vapaa-ajallakin jatkuvasti tavoitettavissa, on tulkittavissa enemmän työajaksi kuin lepojaksi, Hyvärinen toteaa.
- Eri asia ovat tilanteet, joissa työsopimuksessa sovitaan varallaolosta tai työhön kuuluu päivystämistä.
Silloin se on velvollisuus. – Työpaikoilla on tärkeää tajuta, ettei työn valuminen vapaa-ajalle ole suinkaan samantekevää. velvoittaa työnantajan huolehtimaan, että työntekijä ei kuormitu ylen määrin.
Katso täydellinen vastaus
Onko työnantajalle pakko kertoa sairaudesta?
Lisäksi työntekijän terveydentilatietoja saa kerätä ja käsitellä, jos se on tarpeen: –
• sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi• sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy• työntekijän nimenomaisen pyynnön vuoksi, kun hän haluaa selvitettävän työkykyään terveydentilaa koskevien tietojen perusteella.
Työntekijän ei siis tarvitse kertoa diagnoosia, mutta sairausajan palkan maksu kuitenkin yleensä edellyttää sitä (ainakin koodi). Työnantaja voi kieltäytyä maksamasta sairausajan palkkaa, mikäli todistusta, josta ilmenee työkyvyttömyyden syy, ei toimiteta. Päivi Salin työmarkkina-asiamies : Onko esihenkilölle pakko kertoa sairauspoissaolon syy?
Katso täydellinen vastaus
Saako omalla ilmoituksella olla pois töistä?
Työntekijä voi olla esimerkiksi enintään kolme peräkkäistä päivää pois omalla ilmoituksella eli ilman lääkärintodistusta. Monien ohjeistusten mukaan lyhyissä poissaoloissa todistukseksi kelpaa terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan todistus eli jokaisesta poissaolosta ei tarvitse lääkärintodistusta.
Katso täydellinen vastaus
Saako työnantaja kysyä sairausloman syytä?
2. Saako esimies tietää sairausloman syyn? – “Tästä liikkuu monenlaisia, osin virheellisiäkin käsityksiä”, muotoilee Halmesmäki. “Lääkäri ei saa rikkoa vaitiolovelvollisuuttaan ja kertoa sairauden syytä työnantajalle tai tämän edustajalle. Sairauslomatodistus annetaan siis aina työntekijälle, joka vie sen itse työnantajalle”, Halmesmäki muistuttaa ja jatkaa: “Työntekijän on kuitenkin toimitettava hyväksyttävä syy poissaololleen, jos hän mielii saada sairausajalta palkkaa.
- Äytännössä tämä tarkoittaa, että esimies saa tietää poissaolon syyn perusteeksi palkanmaksulle.” “Työterveyshuolto ei saa potilaan sairauspoissaoloasioissa ottaa yhteyttä työnantajaan.
- Aloitteen on tultava työntekijältä tai työnantajalta.
- Äytännössä ainoa paikka, jossa voimme olla viestinnässä aloitteellisia, on sairauslomatodistus ja siinä ‘lisätietoja’-kohta.
Siellä voidaan pyytää työnantajaa olemaan yhteydessä työterveyshuoltoon”, Halmesmäki toteaa.
Katso täydellinen vastaus
Onko ripuli syy olla pois töistä?
Flunssa, vatsatauti, päänsärky ja selkäkipu ovat tavallisia syitä olla pois töistä. Aina nämä eivät ole todellisia syitä tai ainakaan koko totuus. Lyhyiden poissaolojen takaa voi paljastua monta asiaa. Saitko työterveyshuollosta tai esimieheltäsi kutsun mennä keskustelemaan sairauspoissaoloistasi? Jos sait, olet töissä laajenevaan joukkoon kuuluvassa yrityksessä, jossa seurataan poissaoloja yhä tarkemmin.
- Äytännöt vaihtelevat, mutta alkaa olla tavallista, että jos työntekijä on vuodessa pois vaikkapa viisi kertaa tai yhteensä 20 tai 30 päivää, hänet kutsutaan neuvotteluun esimiehen kanssa tai terveystarkastukseen.
- Myös kesäkuun alussa voimaan tulevat sairaus- ja työterveyslakien muutokset tukevat tällaisia käytäntöjä.
SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring huomauttaa, että keskivertoaikuinen sairastaa Suomessa vuodessa 3–4 flunssaa tai nuhakuumetta. Etenkin palveluammateissa ihmiset ovat alttiita näille. Rakennusalalla puolestaan tapaturmat aiheuttavat poissaoloja. Sairauspoissaolojen puuttumisraja voi hyvin täyttyä näistä syistä.
- Vatsatauti ei silti aina todellisuudessa ole ripulia tai oksentelua ja selkäkipu ankaraa kolotusta.
- Professori, tutkimusjohtaja Marja-Liisa Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta kertoo, että lyhyisiin sairauspoissaoloihin liittyy usein motivaation puutetta etenkin nuorilla.
- Hänen mukaansa sairastaminen kertoo työhyvinvoinnin heikkoudesta.
– Jos on terve, tykkää työstään, menestyy siinä ja elämä järjestyksessä, miksi olisi pois töistä? Vanhempi asiantuntija Torsten Michelsen Työterveyslaitokselta huomauttaa. Töihin meno voi pelottaa Päivät ovat erilaisia. Kenestäkään ei aina ole kivaa, ja aina työ ei maistu.
- Epämääräinen kyllästymisen, voimattomuuden ja uupumuksen tunne voi kuitenkin olla niin ahdistava, että töihin lähtö tuntuu ylivoimaiselta.
- Michelsen kertoo, että tällaiset tuntemukset voivat kertoa ylikuormittuneisuudesta.
- Työn määrä voi olla niin suuri, että siitä ei voi selvitä normaalina työaikana.
Aina työntekijöitä ei ole perehdytetty tehtäviinsä kunnolla, Haring huomauttaa. Michelsenin mukaan työpaikan huono ilmapiiri, huono johtaminen tai seksuaalinen häirintä voivat myös saada työntekijät jopa pelkäämään töihin menoa. Manka muistuttaa, että psykologiset tekijät vaikuttavat paljon.
Ihminen pyrkii jollain tavalla hallitsemaan elämäänsä. Jollei hänellä oikeasti ole vaikuttamisen mahdollisuuksia, tilanne voi ilmetä sairastamisena, hän sanoo. Työpaikoilla on myös monia muita tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa poissaoloja. Haringin mukaan jatkuva kiire, fyysinen kuormitus tai kemikaalit voivat rajoittaa työstä selviytymistä.
Esimerkiksi monissa palvelu- ja hoitoalan ammateissa myös väkivallan uhka voi haitata työntekijää merkittävästi. Alkoholi on ongelma, jos viikonloput venyvät Osa vaivoista liittyy elämäntapoihin. Jos valvotaan pitkään, töihin lähtö tuntua takkuiselta. Toistuvat maanantaiden ja juhlapyhien jälkeiset poissaolot voivat viitata alkoholiongelmiin.
- Haring sanoo, että Suomessa on puoli miljoonaa alkoholin suurkuluttajaa ja heistä suuri osa käy normaalisti töissä.
- Haringin mielestä työkykyyn liittyvät keskustelut vaativat osaamista niin esimiehiltä kuin työterveyshuolloltakin.
- Jos työntekijät pelkäävät, että heitä aletaan syyllistää juomisesta, syömisestä tai liikkumattomuudesta, he voivat alkaa karttaa työterveyshuoltoa.
Työterveyshuollon pitäisi kuitenkin pelkästään työhön liittyvien ongelmien selvittämisen lisäksi pystyä tukemaan työtekijää myös elämäntapojen muuttamisessa. Heikkouden tulisi olla sallittua Michelsen muistuttaa, että vaivoja tulee kaikille. Hänen mielestään se, että työntekijä arastelee ottaa niitä puheeksi, kertoo lähinnä yleisestä asenteista työpaikalla.
- Aikki ongelmat eivät johdu töistä.
- Poissaolojen takaa voi löytyä aviokriisi, yksinäisyyttä, perheväkivaltaa tai taloudellisia vaikeuksia.
- Jotta työntekijä voisi puhua ongelmistaan, ilmapiirin pitää olla luottavainen.
- Manka toivoo, että työpaikoilla otettaisiin ihmiset ihmisinä ja sallittaisiin heikkous ja ajoittainen tehokkuuden notkahdus.
Jos ihminen tuntee, että ei täytä kaikkia normeja ja mittoja eikä häntä hyväksytä, syntyy paine, joka saattaa purkautua radikaalilla tavalla kuten jopa ampumisena. – Puhuminen on keino, ei äkkinäinen toiminta, hän huomauttaa. Sairauslomat ovat mittari Vaikka työhyvinvoinnista on puhuttu pitkään, monella työnantajalla on edelleen taipumus tulkita poissaolot lintsaamiseksi ja esimerkiksi migreeni “pelkäksi päänsäryksi”, joka ei vaadi kotiin jäämistä.
Michelsen sanoo, että aina on toki niitä, jotka käyttävät tilaisuutta hyväkseen. – Paljon enemmän on sitä, että ihmisillä on oikeasti ongelmia ja sairautta, mutta he eivät hakeudu hoitoon, hän lisää. Moni vakava sairaus alkaa epämääräisin oirein. – Sairauslomat ovat mittari, joka kertoo taustalla olevasta työkyvyttömyydestä.
On tärkeää, että sitä seurataan, mutta oleellista on puuttua takana olevaan ongelmaan eli työkyvyttömyyden syihin, Haring sanoo. Michelsenin mukaan seurannalla pyritään varmistamaan, että henkilöllä ei ole ongelmaa, joka voi pahentua ja johtaa pitkään sairauslomaan ja jopa työkyvyn menettämiseen.
- Poissaoloseuranta on huolenpitoa Manka korostaa, että poissaoloseuranta tulisi mieltää huolenpidoksi, ei kyttäämiseksi.
- Hän huomauttaa, että ei ole kenenkään etu, että ihminen nääntyy työnsä alle ja sairastaa.
- Päinvastoin työhyvinvointi on hänen mukaansa kaikkien etu; niin työntekijän, työnantajan kuin yhteiskunnankin.
Työterveyshuolto tähtää yhä enemmän työkyvyn hallintaan. Päämäärä on pitää väki mahdollisimman työkykyisenä mahdollisimman pitkään. Perjantaina astuu voimaan sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos, joka tiivistää työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon sekä muun terveydenhuollon yhteistyötä.
Katso täydellinen vastaus
Saako väsymyksestä sairaslomaa?
Työuupumus ja sairausloma – Työuupumus ei ole lääketieteellinen diagnoosi, mutta se voidaan kirjata diagnoosin liitteeksi terveysongelmaan liittyvänä tekijänä. Työuupumus lisää riskiä sairastua masennukseen ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin.
- Työuupunut voi kärsiä myös unihäiriöistä ja yrittää rentoutua päihteillä.
- Vaikea työuupumus on hyvin vakava tila.
- Siitä toipuminen voi viedä kuukausia ja se voi muuttaa aivotoimintaa pysyvästi.
- Siksi alkava uupumus on tärkeää havaita ajoissa.
- Lääkärin määräämä sairausloma voi olla tarpeen, jos ihminen ei ehdi palautua vapaa-ajallaan.
Työntekijän oman palautumisen ja toipumisen lisäksi olennaista on muuttaa olosuhteita työpaikalla. Työterveyshuolto voikin järjestää työterveysneuvottelun, johon osallistuu myös esihenkilö. Neuvottelussa osapuolet voivat sopia esimerkiksi, että työntekijän työkuormaa vähennetään väliaikaisesti.
Sairausloma ja sen hakeminen Sairauslomalta paluu ja työterveysneuvottelu Työkyvyttömyyseläke ja sen hakeminen Työkyvyttömyyseläke masennuksen takia
Saako sairaslomalla lähteä kotoa?
Saako mennä kauppaan tai teatteriin? – Vuosien varrella sairauksien hoitaminen on monella tavalla muuttunut. Sairauspoissaolon aikana tärkein sääntö on, ettei omaa terveyttään, paranemistaan tai sairauden hoitoa pidä vaarantaa. Ruokakauppaan saa silti mennä – siinäkin tapauksessa, että joku muu voisi periaatteessa hoitaa kauppakäynnin sairastajan puolesta. 3:20 Pitääkö töihin mennä, jos kuume ei nouse? Samalla tavalla sairauslomalainen voi mennä esimerkiksi teatteriesitykseen tai elokuviin. Tärkeintä on, ettei terveydentila, toipuminen tai kuntoutus vaarannu. – Teatteri voi olla jopa kuntouttava asia, jos on vaikkapa mielenterveyden häiriön vuoksi pois töistä.
Katso täydellinen vastaus
Voiko sairaslomien takia saada potkut?
Voidaanko minut irtisanoa sairausloman vuoksi? – Sairausloma on tilanne, jonka jokainen meistä joutuu työurallaan kohtaamaan. Mikäli sairausloma jatkuu pitkään, saattaa herätä huoli siitä, onko irtisanominen mahdollisesti edessä. Tässä artikkelissa käsittelemme irtisanomissuojaa ja sairauslomaa sekä sitä, onko sairausloman vuoksi mahdollista tulla irtisanotuksi työpaikastaan.
Työsopimuslaissa säädetty yleinen irtisanomisperuste edellyttää, että työnantaja saa irtisanoa vakituisen työntekijän, eli toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen ainoastaan asiallisesta ja painavasta syystä. Lisäksi laki sääntelee henkilöön liittyvistä irtisanomisperusteista niin, että asiallisena ja painavana perusteena ei voida pitää työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi olennaisesti vähentynyt niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.
Vaikka lain mukaan sairaus ei ole irtisanomisperuste, on mahdollista, että työntekijä voidaan irtisanoa myös sairausloman aikana. Laki ei siis lähtökohtaisesti estä työntekijän irtisanomista sairausloman aikana. Tulee myös ottaa huomioon, ettei sairausloma ole este myöskään sille, että työntekijä irtisanoisi itse itsensä.
Katso täydellinen vastaus
Montako päivää sairaslomaa flunssasta?
Suuri osa työntekijöistä tulee sairaana töihin. Töiden kasautuessa ei malta tai uskalla sairastaa rauhassa. Asiantuntijoiden mukaan urheus ei kannata, puolikuntoinen voi työskennellä puoliteholla entistä pidempään jos ei lepää. Edes työnantaja ei halua sinua sairaana töihin.
Syksyn viilentyessä käynnistynyt flunssakausi näkyy yhä useammalla työpaikalla tyhjinä työpöytinä ja köhivinä työtovereina. Kurjan olon lisäksi vuosittainen flunssa-aalto on myös taloudellinen riesa. Flunssa eli nuhakuume on ihmiskunnan yleisin sairaus, jonka taloudelliset kustannukset ovat huomattavat.
Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkärin Jan Schugkin mukaan hengitystiesairaudet yhteensä aiheuttavat noin viidenneksen kaikista sairauspoissaoloista. – EK:n jäsenyrityksissä sairauspoissaoloja on keskimäärin 11 päivää vuodessa, näistä pari päivää johtuu flunssasta ja muista hengityselinsairauksista, Schugk laskee.
- Todennäköisesti poissaolojen määrä on todellisuudessa suurempikin, sillä vain osittaista työkyvyttömyyttä aiheuttavat flunssapoissaolot jäävät osin tilastoitumatta.
- Ihmiset tekevät flunssaisena usein kotoa käsin sen minkä pystyvät, jolloin päivää ei yleensä kirjata poissaolopäiväksi.
- Tarkkoihin kustannuksiin on siksi vaikeaa päästä kiinni.
Lisäksi flunssaisuus saattaa heikentää työntekijöiden työtehoa useiden päivien ajan. – On aika tavallista, että ihmiset ovat töissä pikkuisen flunssaisina tai toipilaina. Lieväkin flunssa vaikuttaa työtehoon aiheuttaen presenteismin nimellä tunnettua ilmiötä eli ollaan paikalla, mutta ei täydessä iskussa.
- Merkitys on oletettavasti suurempi kuin poissaolojen aiheuttamat kustannukset, Schugk arvioi.
- Siitä, palautuuko ihminen nopeammin täysin työkykyiseksi, jos malttaa levätä, ei ole tiettävästi tutkimustietoa.
- Schugkin kokemusperäinen arvio on, että näin olisi.
- Enemmän on pohdittu sitä, miten tehokkaasti tauti tarttuu, jos toipilas tulee töihin pärskimään.
Tässäkin hankala puoli on se, että flunssa on tartuttavimmillaan silloin, kun oireet ovat vielä vähäisiä tai niitä ei ole ollenkaan, Schugk sanoo. Oireet ovat merkki siitä, että elimistön puolustusreaktio on alkanut, jolloin virusten määrä alkaa vähentyä.
- Näin ollen karanteenia ei pidetä kovin tehokkaana keinona flunssan hallintaan.
- Paremmin tehoaa hyvä käsihygienia.
- Schugkin mukaan paras tapa välttyä flunssalta on huolehtia hyvästä yleiskunnosta ja torjua virusten pääsyä elimistöön.
- Äytännössä suurin osa viruksista tulee muuten kuin pisaratartuntana, ei hengitysilman kautta vaan käsien välityksellä, perinteinen ovenkahvailmiö siis.
Poissaolojen ja työtehovaikutusten lisäksi kustannuksia aiheutuu myös lääkkeistä, sekä tarpeellisista että tarpeettomista. Töiden kasautuminen pelottaa sairastajaa Myös tuore tutkimus vahvistaa, että töihin tullaan usein sairaanakin. Suuri osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamaan Stopflunssa-tutkimukseen vastanneista työntekijöistä kertoi menevänsä töihin flunssaisena ja vatsaoireisena “jos vain pystyy”.
Yksi tutkimukseen osallistuneista yrityksistä on teräsyhtiö Outokumpu. Outokummun ylilääkäri Markku Huvinen näkee, että poissaolohaluttomuuden taustalla vaikuttaa työpaikkojen asenneilmapiiri. – Nykyisin aika monella on sellainen työ, että sen edestään löytää, kun töihin palaa. Silloin kynnys jäädä sairaslomalle on välillä vähän turhankin korkea, Huvinen sanoo.
On välillä vaikea arvioida, milloin on niin sairas, että ei saisi tulla töihin. – Jos pitäisi jäädä kotiin aina, kun nenä tippuu, ei täällä olisi montakaan ihmistä töissä, hän huomauttaa. EK:n Schugkin mukaan ihmiset ajattelevat myös työtovereille aiheutuvaa vaivaa.
- Vaikuttaa varmasti harkintaan, jos tietää, että muut joutuvat tekemään poissaolijan työt ja tai että siitä aiheutuu asiakkaalle suurta haittaa.
- Tällöin houkutus mennä töihin vähäiseksi koetusta flunssasta huolimatta on suuri.
- Hoitaja määrää kunnon sairasloman Flunssan vaatiman sairauspoissaolon pituudesta ei voi EK:n Schugkin mukaan antaa mitään yleispätevää ohjetta, sillä oireet vaihtelevat paljon tapauskohtaisesti.
– Töihin voi mennä, jos oireet ovat lievät ja kokee jaksavansa. Vastaavasti, jos olo on kovin nuutunut, silloin voi rohkeasti olla pois. Se ei ole asia, jolla tarvitsee kilvoitella, että kuka on töissä räkäisimpänä tai nuutuneimpana, Schugk sanoo. Hän kuitenkin muistuttaa, että töihin palaavan on syytä huolehtia korostetusti omasta käsihygieniastaan.
Sillä suojelee muita tartunnalta. Monilla työpaikoilla on siirrytty siihen, että työntekijät voivat olla omalla ilmoituksella pois lievissä vaivoissa. Tämä on yllättäen johtanut sairausjaksojen lyhenemiseen. – Siinä missä lääkäri tyypillisesti kirjoittaa 2–3 päivää sairauslomaa flunssan takia, niin silloin, kun ihmiset itse arvioivat poissaolotarvetta, se näyttäisi jäävän keskimäärin alle kahden päivän, Schugk sanoo.
Hän katsoo, että ihmiset itse arvioivat poissaolon tarvettaan kriittisemmin. – Toisaalta lääkäreillä saattaa olla tietty varmuusmarginaali, kun ei haluta, että ihminen joutuu ramppaamaan päivittäin, koska varsinaista lääketieteellistä hoitoa ei kuitenkaan ole tarjolla tavalliseen flunssaan.
- Outokummussa muutaman päivän poissaolo järjestyy työterveyshoitajan luvalla.
- Tavanomaisissa nuhakuumeissa ei vaadita lääkärintodistusta, mutta Huvisen mukaan ammattihenkilön tulee arvioida tarvitaanko lääkärin hoitoa.
- Tämä hoituu usein puhelimitse.
- Yhteydenotolla omaan työterveyshoitajaan voidaan ehkä minimoida töihin tulo sairaana, Huvinen pohtii.
Hän katsoo, että ammattihenkilön arvioinnin merkitys on muuttunut ajan mittaan. – Alun alkaen kyse on ehkä ollut enemmän kontrollista, mutta näen, että siitä ei ole nyt kyse vaan hoitajan tehtävä on arvioida hoidon tarve. Koska on tarve mennä lääkäriin ja koska on viisaampi olla kotona.
Vain harva ottaa rokotteen Työnantajan mahdollisuudet minimoida flunssakustannukset ovat melko vähäiset. Käsienpesumahdollisuuksien parantaminen erityisesti työpaikkaruokalan lähellä ja työntekijöiden hygieniatietoisuuden vahvistaminen ovat helpoimpia apukeinoja. Monilla työpaikoilla tarjotaan nuhakuumetta ärhäkämpään influenssaan ilmaista rokotetta.
Schugkin mukaan rokottaminen on todettu kannattavaksi. – On laskettu, että se kannattaa taloudellisesti suhteessa rokotteen ja sen antamisen kustannuksiin. Haasteena on vain se, että aika harva on halukas sen ottamaan. Isoillakin työnantajilla influenssarokotteen ottaa yleensä alle 20 prosenttia työntekijöistä, vaikka rokotus olisi työntekijälle maksuton.
Schugkin mukaan rokotus koetaan helposti tarpeettomaksi toimenpiteeksi torjuttuun riskiin nähden. Outokumpu tarjoaa omalla työterveysasemallaan influenssarokotukset riskiryhmiin kuuluville. Rokotuksen voi saada myös, jos on jokin muu pätevä syy kuten tulossa oleva perhejuhla, ylioppilaskirjoitukset tai työn puolesta matkustaminen.
Huvisen mukaan rokotuksen saavat suunnilleen kaikki, jotka sen haluavat. – Siitä kuitenkin lähdetään, että ei ole perusteltua lähteä painostamaan kaikkia rokotettavaksi. Käsidesi ei voita kunnon saippuapesua THL:n loppuvuonna julkaistavassa Stopflunssa-tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko sairauspoissaoloja vähentää käsidesinfiointiaineita käyttämällä.
Työsuojelurahaston rahoittamaan tutkimukseen osallistui kuusi suurta suomalaista yritystä, muun muassa Kesko, Nordea, Outokumpu ja Outotec. – Halusimme tietää, onko viisasta asentaa käsidesiautomaatteja joka paikkaan, onko se perusteltua vai meneekö överiksi. Maailmalta ei löydy kovin paljoa tutkittua tietoa siitä, voidaanko alkoholipohjaisilla käsihuuhteilla tehostaa suojautumista tarttuvia virustauteja kuten influenssaa vastaan, Outokummun ylilääkäri Markku Huvinen kertoo tutkimuksen taustoista.
Hän oli toinen tutkimushankkeen kummisedistä. Tutkimuksessa mukana olevat työntekijät jaettiin kolmeen ryhmään, joista yhdelle ei tehty mitään, toiselle opetettiin tehostetusti käsienpesua ja kolmannet saivat vielä lisäksi käsidesin käyttöön. Kaikki osallistujat raportoivat viikoittain, ovatko olleet sairaana ja miten perheessä on ollut tauteja.
- Tutkimus osoitti, että käsien vesi-saippuapesu on tehokkaampaa kuin alkoholihuuhteiden käyttö.
- Työsuojelurahaston julkaisemien tietojen mukaan ahkera käsienpesu vähensi infektiojaksojen määrää noin kuudesosalla.
- Sen sijaan alkoholihuuhdetta käyttävien ja verrokkien välillä ei havaittu eroja.
- Tämä tulos ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että jos jossain tilanteessa ei voi pestä käsiä, desinfiointiaineiden käyttö on parempi kuin ei mitään, Huvinen sanoo.
Hänen mukaansa tulokset näkyvät jo Outokummulla käytännön ohjeistuksissa. Käsidesipumppuja ei rakenneta joka paikkaan vaan huolehditaan siitä, että joka vessassa on asianmukaiset saippua-annostelijat ja paperipyyhkeet.
Katso täydellinen vastaus
Saako flunssasta Saikkua?
Kuumeessa tai oksennustaudissa ei ole syytä mennä töihin – Kuume ja vatsatauti ovat yleisiä ja perusteltuja syitä myös lääkärin mukaan sille, että jäädään kotiin sairastamaan. Kun on kyse nuhasta, yskästä tai kurkkukivusta, on omaa työkykyä arvioitava tilanteen mukaan.
– Infektiotauteihin liittyen kuume on yleinen syy pysytellä kotona, samoin erilaiset vatsataudit. Muutoin flunssan oireiden suhteen on käytettävä harkintaa, Riipinen muistuttaa. Tärkeintä oman työkyvyn arvioimisessa on oma olo. Toisaalta on hyvä pitää mielessä myös se, että kun malttaa levätä hyvin heti sairastuttuaan, voivat sairaudetkin talttua nopeammin.
– Maalaisjärjen käyttäminen työkykyisyyttä arvioitaessa on suotavaa. Riittävä lepo todennäköisesti lyhentää sairastamispäivien määrää. Infektioiden leviämisen estämisessä on huolehdittava hyvästä käsihygieniasta, Riipinen muistuttaa. Lääkärin vastaanotolle flunssan vuoksi suomalaiset ajaa sairauslomatodistuksen hakemisen lisäksi halu selvittää, ettei kyse ole mistään vakavammasta sairaudesta.
Flunssan yhteydessä vastaanotolle potilaat hakeutuvat yleensä selvittämään, ettei kyse ole erityistä hoitoa vaativasta sairaudesta, saamaan lääkitystä oireisiinsa ja/tai tarvitessaan sairauslomaa, Riipinen tarkentaa. Kaikilla työpaikoilla sairauslomatodistusta ei kuitenkaan vaadita. – Useissa yrityksissä on mahdollisuus olla sairauslomalla omalla ilmoituksella tai esimiehen luvalla kolme päivää.
Keskimäärin näissä yrityksissä sairausloma jää lyhyemmäksi flunssan yhteydessä kuin yrityksissä, joissa ensimmäisestä sairauslomapäivästä tarvitaan sairauslomatodistus, Riipinen kertoo. Lue myös: Kuvat : Shutterstock
Katso täydellinen vastaus
Voiko työnantaja pakottaa kipeänä töihin?
Lähtökohtaisesti työntekijällä ei ole velvollisuutta tehdä työtä työnantajalle sairausloman aikana. Työnantaja ei voi normaalisti velvoittaa työntekijää saapumaan työpaikalle sairausloman aikana.
Katso täydellinen vastaus
Mitä sanoa kun soittaa?
2. Harjoittele puhelun aloitus – Jos soittaminen tuntuu vaikealta, harjoittele etukäteen, mitä aiot sanoa puhelun aluksi. Kohtelias tapa aloittaa puhelu on tervehtiä, esitellä itsesi ja kertoa, mistä tai millä asialla soitat. Kiinnitä huomiota myös äänenpainoihin ja muista hymyillä – se kuuluu myös puhelussa.
Katso täydellinen vastaus
Voiko flunssa olla Kuumeeton?
Flunssa on monen riesa etenkin talvella ja syksyllä. Flunssa voi tosin iskeä muinakin vuodenaikoina. Flunssa tai nuhakuume on ylempien hengitysteiden virustulehdus. Flunssa ei siis johdu vilustumisesta tai kylmettymisestä, vaan sen aiheuttaja on virus. Flunssa iskee aikuisiin yleensä yhdestä viiteen kertaa vuodessa ja lapsiin jopa kymmenen kertaa vuodessa.
- Flunssa voi olla myös kuumeeton.
- Flunssan oireet, kuten nuha, kurkkukipu, yskä, lihassärky ja tukkoisuus, laskevat vireystilaa.
- Flunssan oireet kestävät usein sitä pidempään mitä vanhempi ihminen on.
- Lapsilla flunssan oireet voivat mennä ohi viikossa, nelikymppisellä flunssan oireet saattavat kestää kolme viikkoa.
Flunssan kesto liittyy myös siihen, minkälaista flunssan hoito on. Flunssan kesto pitenee, jos ihminen ei lepää riittävästi eikä ota tautia vakavasti. Tällöin flunssan oireet voivat jatkua hyvinkin pitkään. Esimerkiksi yskä saattaa olla riesana vielä viikkojen päästä.
Tehokkain flunssan hoito on ei-lääkkeellistä. Flunssan hoito esimerkiksi levolla, höyryhengityksellä ja runsaalla juomisella on yleensä paras vaihtoehto. Flunssan hoito särkylääkkeillä ei ole tutkimusten mukaan tehokasta. Särkylääkkeiden ansiosta flunssan oireet voivat kuitenkin lieventyä. Esimerkiksi kuume laskee ja lihaskipu vähenee.
Se ei kuitenkaan vaikuta suoraan siihen, mikä flunssan kesto on. Astmaatikolla flunssan kesto voi lyhentyä, jos käyttää keuhkoja avaavaa inhalaattoria. Pitkittynyt flunssa on syy mennä lääkäriin. Lääkäri määrittelee, mikä on sopiva flunssan hoito. Pitkittynyt flunssa voi kieliä myös jostakin muusta sairaudesta. Jos pitkittynyt flunssa oireilee kovana kipuna, hengitysvaikeuksina ja yleistilan heikentymisenä, kannattaa mennä päivystykseen.
Pitkittynyt flunssa voi olla riskialtista etenkin niille, joilla on sydämen vajaatoiminta, astma tai keuhkoahtaumatauti, Pitkittynyt flunssa voi toisaalta olla vain merkki siitä, ettei ihminen vain ole levännyt tarpeeksi. Influenssa on eri sairaus kuin tavallinen flunssa. Influenssa oireilee usein korkeana kuumeena, lihaskipuna, päänsärkynä, väsymyksenä, kovana yskänä ja huonovointisuutena.
Influenssa tekee yleistilan joskus niin heikoksi, että on jopa vaikea istua ja pitää silmiä auki. Influenssa aiheuttaa myös ruokahaluttomuutta. Influenssa on oireiltaan raju sairaus, joka edellyttää sairauslomaa. Ikävä tosiasia on, että influenssa on virusperäinen tauti eikä siihen ole täsmälääkettä.
- Uumetta ja kipua voi kuitenkin koittaa hoitaa kipulääkkeillä ja yskää yskänlääkkellä.
- Asetyylisalisyylihappoa sisältävää lääkkettä ei saa käyttää, sillä se voi lisätä Reyen oireyhtymän riskiä.
- Tärkein hoito on vuodelepo.
- Flunssa ja influenssa tarttuvat joko pisaratartuntana yskiessä tai käsien kautta.
Tärkeää onkin pestä ahkerasti käsiä. Se on tehokkaimpia keinoja ennaltaehkäistä flunssa. Toinen keino ehkäistä influenssa on influenssarokotus.
Katso täydellinen vastaus
Miten saada flunssa pois nopeasti?
Siitepölyallergiasta johtuvan nuhan hoito? –
Jos oireena on lähinnä nuha, antihistamiinia sisältävää nenäsumute lievittää oireita. Jos paikallishoito ei tunnut tehoavat, saattaa antihistamiinitabletti auttaa. Antihistamiini niin suun kuin nenän kautta tehoaa nopeasti, jopa tunneissa. Kortisonisuihke auttaa, kun sitä käyttää säännöllisesti ohjeen mukaan. Käyttö kannattaa yleensä aloittaa muutama päivä ennen kuin oireita aiheuttava siitepölykausi alkaa – etenkin, jos oireesi ovat aikaisemmin olleet voimakkaat. Pyydä apteekista neuvoja siitepölyallergian hoitoon ja sopivan lääkkeen valintaan. Kortisonisuihkeita ei esimerkiksi ole tarkoitettu lapsille ilman lääkärin arviota. Tutustu aina huolellisesti myös pakkauksen ohjeeseen. Puhdista siitepölyhiukkaset nenän limakalvoilta nenänhuuhtelukannulla tai suolasuihkeella. Nenäsumutteetkin tehoavat silloin paremmin.