Miten Oma Pääoma Voi Olla Negatiivinen?

Oman pääoman menettäminen – negatiivinen oma pääoma? – Jos yhtiön taseessa velat ovat suuremmat kuin varat, yhtiön oma pääoma on negatiivinen. Negatiivisen pääoman taustalla on yleensä tappiollinen tilikausi tai tilikaudet, tai muut yllättävät vastoinkäymiset tai liika varojenjako omistajille.
Katso täydellinen vastaus

Mitä tehdä jos oma pääoma on negatiivinen?

Mitä jos osakeyhtiön oma pääoma menee pakkaselle? Osakeyhtiön oma pääoma on yritystoiminnan kuumemittari. Kun syntyy tulosta, syntyy voittoa. Tämä tulos voidaan jättää yrityksen omaan pääomaan, jolloin yrityksen oma pääoma kasvaa. Yrityksen tilikauden tulos voidaan myös jakaa seuraavana vuonna osinkoina osakkaille, mikäli omaa pääomaa ei tarvitse vahvistaa.

1. Yritystoiminnasta voi muodostua myös tappiota.
2. Tällöin yrityksen tekemä tappio pienentää omaa pääomaa ja voi pahimmassa tilanteessa painaa sen pakkaselle.
3. Yrityksen hallituksen täytyy tilikauden aikana tai tilikauden jälkeen seurata oman pääoman määrää ja ilmoittaa viipymättä kaupparekisteriin, mikäli huomaa oman pääoman olevan negatiivinen.

Mikäli ilmoitus laiminlyödään saattavat hallituksen jäsenet joutua henkilökohtaiseen vastuuseen yrityksen veloista.
Katso täydellinen vastaus

Miten lasketaan Oikaistu negatiivinen oma pääoma?

Yrityksen negatiivinen oma pääoma tuloverotuksessa – Tilisanomat.fi Näissä tilanteissa verotuksessa on tarkasteltu kysymystä siitä, mikä osa yksityisestä kulutuksesta on mahdollisesti rahoitettu vieraalla pääomalla. Kysymys on liittynyt samalla korkomenojen vähennyskelpoisuuteen.

1. Negatiivinen oma pääoma on herättänyt kysymyksiä myös yritysmuodon muutostilanteissa ja henkilöyhtiön yhtiöosuuden myynnin sekä purkautumisen yhteydessä.
2. Yksittäisiä ongelmakohtia ja kiistakysymyksiä on saatu ratkaistua vuosien mittaan, mutta aina on näyttänyt löytyvän myös uusia vero-ongelmia.
3. Viimeisin negatiivisen oman pääoman verovaikutuksista annettu korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu on viime syksyltä (KHO 2007:63).

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan kysymystä siitä, mikä merkitys negatiivisella omalla pääomalla on yrittäjän ja yrityksen tuloverotukseen tällä hetkellä. Kysymykset liittyvät yksityisyrittäjien ja henkilöyhtiöiden sekä näiden yhtiömiesten verotukseen.

Tässä kirjoituksessa negatiivisella omalla pääomalla tarkoitetaan lähtökohtaisesti tilanteita, joissa negatiivisuus on siis aiheutunut yrittäjän tai yhtiömiehen yksityisotoista. Negatiivisen oman pääoman korko Ennen vuotta 1993 negatiivisen oman pääomaan kohdistuvien vieraan pääoman korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen perustui verotus- ja oikeuskäytäntöön.

Laskentaperiaatteet muotoutuivat vuosien mittaan niin, että muun muassa poistoja ja varauksia vastaava osa tulorahoituksesta hyväksyttiin rahan lähteeksi ja negatiivista omaa pääomaa pienentäväksi eräksi. Vuoden 1993 alusta elinkeinoverolakiin (EVL) otettiin nimenomainen säännös (18 § 2 mom.), jonka mukaisesti verotuksessa vähennyskelvottomien korkomenojen määrä lasketaan tälläkin hetkellä.

Kaavamainen laskenta Aiemmasta poiketen negatiiviseen omaan pääomaan kohdistuvien vähennyskelvottomien korkomenojen laskenta on vuodesta 1993 lähtien tapahtunut kaavamaisesti. Hallituksen esityksen nimenomaisen maininnan ja lain sanamuodonkin mukaan tämä on tarkoittanut, että esimerkiksi poistot ja varaukset eivät tässä laskennassa enää pienennä negatiivisen oman pääoman määrää.

Mitä jos osakeyhtiön oma pääoma menee pakkaselle? | Yrittäjän taloustärppi | Accountor

Lain esitöissä (HE 203/1992 vp) kaavamaista laskentatapaa on perusteltu sillä, että käytännössä on yleensä mahdotonta osoittaa, mikä osa veloista ja niistä maksetuista koroista kohdistuu yksityistalouden rahoittamiseen ja mikä ei. Negatiivisen oman pääoman jäännös lasketaan siten, että taseen osoittamasta negatiivisesta omasta pääomasta vähennetään tappiot, joiden kattamiseen ei ole kertynyt voittovaroja.

Jos esimerkiksi vuoden 2005 voitto on ollut 500 000 euroa ja vuoden 2006 tappio 50 000 euroa, tappion vähentäminen negatiivisesta omasta pääomasta riippuu vuotta 2006 myöhempien vuosien voitoista. Negatiiviseen omaan pääomaan lisätään tehdyt arvonkorotukset ja kommandiittiyhtiön äänettömien yhtiömiesten pääomapanokset.

Jäännöksen laskentaa varten korkein hallinto-oikeus on ottanut kantaa tilanteeseen, jossa yhtiön oma pääoma ilman äänettömien yhtiömiesten pääomapanoksia oli negatiivinen, mutta positiivinen niiden kanssa. KHO:n ratkaisun 1998:44 mukaan omaa pääomaa ei voitu pitää negatiivisena, eikä myöskään korkojen vähennysoikeutta voitu rajoittaa EVL 18 § 2 mom.

• Nojalla. Verohallitus on 2.6.2003 antamassaan ohjekirjeessä (Dnro 1531/345/2003) katsonut, että yrityksen tekemä arvonkorotus tulisi kuitenkin ottaa huomioon tarkasteltaessa onko yhtiön oma pääoma negatiivinen vai ei.
• Äytännössä tämä tarkoittaisi, että oman pääoman negatiivisuus tulisi veroilmoituksen laatimisen yhteydessä testata vähentämällä omasta pääomasta arvonkorotus.

Ohjekirjeessä on esitetty, että toisin kuin äänettömän yhtiömiehen pääomapanos arvonkorotus ei voi olla rahan käytön lähteenä. Negatiivisen oman pääoman jäännös kerrotaan korkoprosentilla, jonka suuruus on Suomen pankin peruskorko lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä.

Nykyään valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron ja se on 4,75 prosenttia ajalla 1.1.–30.6.2008. Tällä hetkellä lainkohdassa tarkoitettu korko on siten 5,75 prosenttia. Negatiivisen oman pääoman jäännöksen ja korkokannan avulla laskennan lopputulokseksi saadaan elinkeinotoiminnassa vähennyskelvottomia korkokuluja vastaava määrä.

Tästä määrästä yrityksen tuloon voidaan lisätä enintään tuloslaskelmaan kuluksi todellisuudessa kirjattujen korkomenojen verran. Henkilöyhtiöiden yhtiömiesten verotuksessa negatiivisen oman pääoman vuoksi tehtävä tulolisäys jaetaan verotettavaksi henkilöyhtiön yhtiömiesten tulona yhtiösopimuksen voitonjakosäännösten perusteella ja siten riippumatta suoranaisesti siitä, kenen yksityisotoista on ollut kysymys.

1. Negatiivisesta omasta pääomasta aiheutuva verorasitus jakautuu siten kaikkien vastuunalaisten yhtiömiesten kesken.
2. Yhtiöosuuden luovutus ei katkaise negatiivisen oman pääoman koron laskentaa, ja siten korkomenojen vähennysoikeus on omistajanvaihdoksen jälkeenkin rajoitettu riippumatta siitä, että oma pääoma on muodostunut negatiiviseksi jo edellisen yhtiömiehen aikana (näin KHO 1999:18).

Velan käyttötarkoituksella ei merkitystä Negatiivisen oman pääoman koron kaavamainen laskentatapa on herättänyt kysymyksiä vuosien varrella. Näin syystä, että EVL:n pääsäännön (18 § 1 mom.2 kohta) mukaan kaikki elinkeinotoimintaan kohdistuvat korkokulut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, kun taas negatiivisen oman pääoman koron laskemiseksi otettu säännös lähtökohtaisesti rajoittaa korkomenojen vähennysoikeutta.

Umpaa säännöstä sovelletaan, jos voidaan osoittaa, että korkomenot ovat aiheutuneet nimenomaan elinkeinotoiminnan tarpeisiin otetuista veloista? Yleinen laintulkintaperiaate on, että pääsäännön soveltamisalaa rajoittavaa poikkeussääntöä tulkitaan suppeasti. Tämä periaate puoltaa sitä, että negatiivisen oman pääoman vuoksi korkomenojen vähennyskelpoisuutta ei voitaisi rajoittaa, jos korot ovat todellisuudessa aiheutuneet elinkeinotoimintaan kohdistuvasta velasta.

Vähennysoikeuden rajoittamista puoltaa taas se näkökohta, että negatiivisen oman pääoman koron laskenta on tarkoitettu nimenomaan kaavamaiseksi laskutoimitukseksi. Korkein hallinto-oikeus on linjannut ratkaisussaan KHO 2005 t 2062 tätä kysymystä. Valituksenalaisessa asiassa hallinto-oikeus oli antanut ratkaisun, jonka mukaan yhtiö oli luotettavasti selvittänyt, että elinkeinotoiminnan oman pääoman negatiivisuus oli aiheutunut yritystoiminnan lainoista ja, että vieras pääoma oli syntynyt kalustohankinnoista.

1. Hallinto-oikeuden mukaan yhtiön veronalaiseen tuloon ei voitu siten lisätä osaakaan yhtiön kuluksi merkitsemistä korkomenoista EVL 18 § 2 momentin nojalla.
2. Orkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi hallinto-oikeuden ratkaisun ja katsoi, että tapauksessa on sovellettava 18 § 2 momentin mukaista laskentasääntöä negatiivisen oman pääoman korosta (siis kaavamaista laskentatapaa).

Tapauksen kanssa on mielenkiintoista nostaa esille KHO:n ratkaisu KHO 1996 t 3160, jossa kommandiittiyhtiö oli nostanut pankista noin 100 000 euron suuruisen lainan ja samana päivänä yhtiön ainoa vastuunalainen yhtiömies oli nostanut yhtiöstä yksityisottona lähes vastaavan suuruisen summan.

Lainan määrä alitti tilinpäätöksen mukaan käytettävissä olleiden voittovarojen määrän, joten KHO katsoi lainan liittyneen yhtiön harjoittamaan liiketoimintaan, vaikka lainalla oli rahoitettu yhtiömiehen yksityisotto. Ratkaisu koski verovuosia 1987–1988 ja 1990, jolloin nykyinen EVL 18 § 2 momentti ei ollut vielä voimassa.

KHO:n ratkaisun jälkeen Verohallitus antoi ohjeen (Tiedote 2/1997), jonka mukaan henkilöyhtiön ottaman lainan korkokulut saadaan vähentää elinkeinotuloista, jos yksityistalouteen siirretyn lainan määrä ei ylitä tilinpäätöksen voittovarojen määrää. Ohje ei kylläkään suoraan kerro, onko asiaa tarkasteltava yhtiömieskohtaisesti eli onko tilinpäätöksen voittovarojen määrällä ymmärrettävä kullekin yhtiömiehelle kuuluvaa osuutta yhtiön voittovaroista.

1. Yhtiömieskohtainen tarkastelu tuntuisi luontevalta, jos ns.
2. Läpilainaus liittyy esim.
3. Vain yhden yhtiömiehen yksityisottoihin.
4. Ohjeen taustalla olevassa KHO:n ratkaisussa kommandiittiyhtiöllä oli vain yksi vastuunalainen yhtiömies.
5. HO:n ratkaisun 2005 t 2002 jälkeen voidaan kysyä, edellyttävätkö niin sanotut läpilainaustilanteet vielä nykyään erityistä tarkastelua.

Lainan käyttötarkoitukselle ei siis annettu merkitystä ja siten sivuutettiin EVL 18 § 1 mom.2 kohdasta ilmenevä pääsääntö siitä, että kaikki nimenomaisesti elinkeinotoimintaan kohdistuvat velkojen korot ovat vähennyskelpoisia verotuksessa. Näin voisi ajatella, että myös niin sanotuissa läpilainaustilanteissa olisi kyse vain ja ainoastaan siitä, muodostuuko yhtiön oma pääoma näissä tilanteissa negatiiviseksi vai ei.

• Ja jos muodostuu, tällöin vähennyskelvottomien korkokulujen määrä laskettaisiin EVL 18 § 2 momentin mukaisesti.
• Yritysmuodon muutos ja negatiivinen oma pääoma Negatiivinen oma pääoma on herättänyt kysymyksiä siitä, mikä sen merkitys on yritysmuodon muutostilanteissa.
• Ysymys liittyy erityisesti niihin tilanteisiin, joissa tulevaksi yhtiömuodoksi on valittu osakeyhtiö.

Yksityisotothan ovat sallittuja siihen saakka, kun yritysmuodon muutosta osakeyhtiöksi ei ole vielä merkitty kaupparekisteriin. Seuraavassa on selostettu oikeuskäytännön kehittymistä tässä asiassa. Muutostilikausi ja yksityisotot Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 2000:50 oli kyse avoimen yhtiön muuttamisesta osakeyhtiöksi.

1. Muutostilikautta edeltävän tilikauden oma pääoma oli ollut positiivinen, mutta muutostilikauden yksityisottojen vuoksi oma pääoma oli kääntynyt negatiiviseksi.
2. HO katsoi, että oman pääoman ylittävät yksityisotot kohdistuivat realisoitumattomaan voittoon.
3. Tältä osin yksityisotot katsottiin peitellyksi osingoksi, kun asiaa arvosteltiin myös yleisen veronkiertosäännöksen perusteella.

On huomattava, että peitellyn osingon säännöstä voidaan siis soveltaa verotuksessa yksinään vain niissä tilanteissa, joissa osakeyhtiö on jo olemassa. Ratkaisun jälkeen Verohallitus antoi 29.11.2000 ohjeen (Dnro 3194/345/2000), jonka mukaan KHO:n ratkaisun mukaista linjaa on noudatettava yritysmuodon muutostilanteissa.

1. Lisäksi ohjeessa lausuttiin KHO 1998 t 1978 ratkaisuun viitaten, että jo syntyneet mutta vielä nostamattomat voittovarat on muutostilanteissa sallittua kirjata yhtiön velaksi yhtiömiehelle.
2. Muutama vuosi myöhemmin saatiin ratkaisu KHO 2004:19, jossa kommandiittiyhtiön oma pääoma oli ollut negatiivinen muutostilikautta edeltävän tilikauden päättyessä.

Muutostilikauden voitto ylitti yhtiömiesten yksityisotot ja lisäksi negatiivinen oma pääoma oli pienempi kuin edeltävän vuoden päättyessä. Näissä olosuhteissa KHO katsoi, että yksityisotoissa ei ollut kysymys peitellystä osingosta, kun oman pääoman negatiivisuus oli aiheutunut aikaisempien vuosien yksityisotoista.

Viime syksynä KHO:lta saatiin jälleen uusi ratkaisu (KHO 2007:63). Tapauksessa ensimmäisen toimintavuoden eli vuoden 1999 oma pääoma oli ollut negatiivinen noin 8 300 euroa, seuraavana vuonna negatiivinen oma pääoma oli ollut noin 11 500 euroa ja noin 4 400 euroa vuonna 2001. Oma pääoman negatiivisuus oli aiheutunut yhtiön tuottamia voittoja suurempien yksityisottojen vuoksi.

Viimeisen tilikauden yksityisotot olivat noin 18 500 euroa suuremmat kuin tilikauden voitto. KHO totesi ratkaisussa muun muassa, ettei yksityisottojen määrä olennaisesti ylittänyt aikaisempien vuosien yksityisottojen määrää tai, että yksityisotot olisivat tapahtuneet juuri ennen yritysmuodon muutosta tai muutoin poikkeuksellisina erinä.

Näin KHO kumosi hallinto-oikeuden antaman päätöksen ja katsoi, ettei viimeisen tilikauden voiton ylittäviä yksityisottoja ollut pidettävä peiteltynä osinkona. KHO toteaa ratkaisun perusteluissa, että yrittäjällä on oikeus nostaa yrityksestään vapaasti varoja. KHO:n mukaan yksityisottoja ei voida rajoittaa yritysmuodon muutostilanteissakaan kuin niissä tapauksissa, joissa negatiivista omaa pääomaa on kasvatettu keinotekoisesti ennen muutosta.

Muissa kuin ilmeisissä veronkiertotilanteissa yksityisottojen rajoittaminen yritysmuodon muutoksen yhteydessä edellyttäisi lainsäädännön muuttamista, kuten KHO:n perusteluista voi lukea. KHO näyttäisi siis sanoneen viimeisen sanan tässä kysymyksessä ja “syöttäneen pallon” lainsäätäjälle.

• Yritysmuodon muutoksen jälkeinen aika Muutostilikauden lisäksi negatiivinen oma on herättänyt kysymyksiä sen merkityksestä toimintaa jatkavan osakeyhtiön verotuksessa.
• HO:n vuonna 1991 B 508 antaman ratkaisun mukaan yrityksen negatiivista omaa pääomaa ei voida pitää lainasaamisena osakkaalta, kun yhtiön varat riittävät osakepääoman ja velkojen katteeksi.

KHO oli tehnyt samansisältöisen ratkaisun jo vuonna 1988 t 838, mutta sitä ei tuolloin kelpuutettu niin sanotuksi vuosikirjaratkaisuksi. Negatiivinen oma pääoma ei siis verotuksessa siirry osakeyhtiölle. Näin ei voida myöskään edellyttää, että osakeyhtiön verotettava tulo sisältäisi vähintään Suomen pankin peruskorkoa vastaavan korkotulon laskettuna yhtiömuodon muutoshetken negatiivisesta omasta pääomasta.

• Tällaista korkoa voidaan edellyttää vain niissä tilanteissa, joissa osakeyhtiön toiminta-aikana nostettua osakaslainaa ei veroteta osakkaan pääomatulona.
• Un negatiivinen oma pääoma ei siis siirry osakeyhtiölle, tämä saattaa motivoida muuttamaan henkilöyhtiö osakeyhtiöksi ennen kuin yrittäjä luopuu yrityksestään tai osuudestaan siihen.

Kun luovutuksen kohteena yhtiöosuuden sijaan ovat osakeyhtiön osakkeet, ei luovutusvoittoon tehdä tämän kirjoituksen seuraavan otsikon alla käsiteltävää lisäystä negatiivisen oman pääoman vuoksi. Se voidaanko näissä tilanteissa soveltaa yleistä veronkiertosäännöstä ja minkä ajan kuluessa luovutuksesta, lienee vielä tälläkin hetkellä vailla KHO:n nimenomaista ratkaisua.

• Negatiivinen oma pääoma ja yhtiöosuuden luovutus Tuloverolain (TVL) 46 § 4 momentin mukaan yhtiöosuuden luovutuksesta saatuun voittoon lisätään määrä, jolla yhtiömiehen yksityisotot ovat yhteensä ylittäneet hänen vuotuisten voitto-osuuksiensa ja yhtiöön tekemiensä sijoitusten yhteismäärän.
• Säännös tuli voimaan vuoden 1993 alusta ja muutti aiemman verotus- ja oikeuskäytännön, jonka mukaan negatiivinen oma pääoma lisättiin yhtiöosuuden luovutushintaan.

Nykyään negatiivinen oma pääoma lisätään luovutusvoittoon ja säännöksen sanamuodosta huolimatta Verohallitus on katsonut yhtenäistämisohjeissaan (kts. VH 14.12.2006 Dnro 1834/32/2006), että lisäys tehdään myös luovutustappioon. Tällöin siis negatiivinen oma pääoma pienentää muutoin yhtiömiehen verotuksessa vähennyskelpoisen tappion määrää.

• Aiemmin kun negatiivinen oma pääoma lisättiin luovutushintaan, verotuksessa käytettävä niin sanottu hankintameno-olettama (nyk.
• TVL 46 § 1 mom.) pienensi negatiivisen oman pääoman vuoksi tehtävää tulonlisäystä.
• Nyt näin ei enää tapahdu, vaan negatiivien oma pääoma lisätään laskettuun luovutusvoittoon ja siten esim.

yksityishenkilöllä negatiivisen oman pääoman lisäys on suoraan pääomatulona verotettavaa tuloa. Laskenta tehdään yhtiömieskohtaisesti ja yhtiön oman pääoman positiivisuus tai negatiivisuus ei suoraan kerro, onko yksittäisen yhtiömiehen yksityisotot ylittäneet hänen voitto-osuutensa ja yhtiöön tekemänsä sijoitukset.

Jos yhtiömies on ollut perustamassa yhtiötä, laskenta pitää tehdä yhtiön perustamisesta lähtien eli summata yhtiömiehelle kuuluva osuus tilikausien voitoista ja yhtiöön tehdyt sijoitukset ja vähentää tästä summasta yhtiömiehen vuotuisten yksityisottojen määrä. Yhtiön tappioita ei oteta huomioon tässä laskennassa, vaan tarkoituksena on siis selvittää mahdollinen yksityisottojen enemmyys voitto-osuuksiin ja tehtyihin sijoituksiin nähden.

Mikäli yhtiömiehen kuvatulla tavalla laskettu oma pääoma on negatiivinen, yhtiöosuuden hankintameno on nolla ja tällöin yksityishenkilöiden verotuksessa yhtiöosuuden luovutushinnasta vähennetään ns. hankintameno-olettama. Näin saatuun luovutusvoittoon lisätään negatiivinen oma pääoma.

Jos yhtiömies on yhtiön olemassa olon aikana hankkinut yhtiöosuutensa esimerkiksi kaupalla, yhtiömies vähentää yhtiöosuuden hankintamenon normaalisti osuuden kauppahinnasta. Negatiivinen oma pääoma lisätään vasta luovutusvoiton määrään. Verohallitus on todennut yhtenäistämisohjeissaan, että yksityisliikkeen aikaisia yksityisottoja ei lisätä henkilöyhtiön yhtiöosuuden luovutuksesta mahdollisesti syntyvään voittoon.

TVL 46 § 4 mom. kannalta yksityisottojen laskenta alkaa siis alusta yhtiömuodon muutoksen yhteydessä. Luovutukset ilman suoranaista vastiketta Negatiivisen oman pääoman tilanteissa voi herätä kysymys yhtiöosuuden luovutuksen luonteesta, jos yhtiömies ei näyttäisi perivän osuudesta lainkaan vastiketta.

Verohallitus on katsonut 14.9.2005 antamassaan ohjeessa (Dnro 997/345/2005), että yhtiöosuuden lahjoituskin katsotaan vastikkeelliseksi luovutukseksi, jos yhtiöosuutta vastaava oma pääoma on negatiivinen. Näkemystä on perusteltu henkilöyhtiölain velkavastuusäännöksillä, joiden nojalla lahjan saaja joutuu vastaamaan yhtiöllä lahjoitushetkellä olleista velvoitteista.

Näiden vastuiden joukossa on myös se osa vieraasta pääomasta, jolla on rahoitettu yhtiömiehen sijoitukset ja voitto-osuuksien ylittävät yksityisotot. Samalla Verohallitus on esittänyt, että näissä tilanteissa yhtiöosuuden lahjoitukseen voidaan soveltaa TVL 48 § 1 mom.3 kohdassa säädettyä sukupolvenvaihdoshuojennusta.

1. Yhtiöosuuden luovutuksesta oli kyse myös KHO:n ratkaisussa 2005:68.
2. Siinä kommandiittiyhtiöön tuli uusi vastuunalainen yhtiömies, jonka merkittävän pääomapanoksen vuoksi yhtiön aiemmin ainoan vastuunalaisen yhtiömiehen osuus pieneni 10 prosenttiin.
3. Yhtiömiehet päättivät, että pääomapanoksella kuitataan uuden yhtiömiehen kommandiittiyhtiöltä olevia saatavia.

Yhtiön oma pääoma oli ollut negatiivinen yhtiössä aiemmin jo toimineen yhtiömiehen yksityisottojen vuoksi. Näissä olosuhteissa KHO katsoi, että yhtiömies oli luovuttanut 90 prosenttia vastaavan osan yhtiöosuudestaan. Yhtiömiehen luovutusvoitoksi katsottiin luovutettua osuutta vastaava osa siitä negatiivisesta omasta pääomasta, joka oli aiheutunut vuotuisia voitto-osuuksia ja yhtiömiehen yhtiöön tekemiä sijoituksia suuremmista yksityisotoista.

Henkilöyhtiön purkautuminen Luovutuksena pidetään myös henkilöyhtiön purkautumista. Tässä tilanteessa yhtiömiehen yhtiöosuuden katsotaan vaihtuvan henkilöyhtiöstä saatavaan jako-osuuteen. Verohallitus on esittänyt yhtenäistämisohjeissaan, että yhtiömiehen verotuksessa jako-osa arvostetaan käypään, vaikka yhtiön verotuksessa sovelletaan yksityiskäyttöönoton säännöksiä.

Koska henkilöyhtiön purkua pidetään yhtiömiehen verotuksessa luovutuksena, myös mahdollisen negatiivisen oman pääoman verottaminen näissä tilanteissa voi tulla kyseeseen. Muita verokysymyksiä negatiivisesta omasta pääomasta Negatiivisen oman pääomaan liittyy myös eräitä muita kuin edellä esitettyjä verotuksellisia kysymyksiä.

• Yksi niistä on se, että minkälaisessa verotuksellisessa asemassa on takaaja, jos hän maksaa takaamansa yrityksen velkoja ja niiden korkoja.
• Tarkemmin sanottuna kysymys kuuluu, onko takaajalla mahdollisuus vähentää takaajana maksamansa korot, jos yritys itse ei ole voinut niitä vähentää negatiivisen oman pääoman vuoksi.

Negatiivinen oma pääoma ja takaajan korot Takaajan maksaman koron vähennysoikeus perustuu TVL 58 a § 1 mom. olevaan säännökseen. Sen mukaan vähennysoikeuden laskenta-ajankohdan alkuhetki on se hetki, kun velallinen on todettu maksukyvyttömäksi. Takaajalla on mahdollisuus vähentää korot verotuksessaan vain siinä tapauksessa, että alkuperäisellä velallisella olisi ollut oikeus niiden vähentämiseen elinkeinotoimintaan tai maatalouteen kohdistuvina korkoina.

Ysymys negatiivisesta omasta pääomasta ja takaajaan oikeudesta vähentää takausvastuuseen perustuvat korot on ollut KHO:n ratkaistavana. KHO katsoi 2003:71, että korkojen vähennysoikeus on rajoitettu myös takaajan verotuksessa. KHO:n mukaan takaajalla on oikeus vähentää verotuksessa korot siltä suhteelliselta osalta kuin alkuperäinen velallinen olisi saanut ne vähentää omassa verotuksessaan.

KHO palautti verotuksen verovirastolle uudelleen toimitettavaksi sillä, verotuksessa suhdelukuna oli käytetty negatiivisen oman pääoman jäännöksen ja taseen kokonaisvelkojen mukaista suhdetta. Suhdeluku ei siis ollut suoraan perustunut vähennyskelpoisiin ja -kelvottomiin korkomenoihin.

Ratkaisu syntyi äänestyksin 3–2 ja vähemmistö olisi pitänyt voimassa hallinto-oikeuden päätöksen. Hallinto-oikeuden mukaan takaajan korkoja ei voida jättää vähentämättä, jos takauksen kohteena ollut velka on ollut EVL 18 § 1 mom.2 kohdassa tarkoitettu elinkeinotoiminnasta aiheutunut velka. KHO kuitenkin painotti TVL 58 a § 1 mom.

mukaista tarkastelua ja sitä, että alkuperäisellä velallisella olisi pitänyt olla oikeus vähentää korot verotuksessa rajoituksetta. Pääomakulut, nettovarallisuus Vieraan pääoman kurssitappiot ja sivukulut on toinen aihe, jota ei ole vielä edellä käsitelty.

HO:n ratkaisun 1996 t 3734 mukaan kurssitappioita ja sivukuluja ei voida lisätä yhtiön tuloon yksinomaan sillä perusteella, että yhtiön pääoma on ollut negatiivinen. EVL 18 § 2 momentin mukainen rajoitus liittyy siis vain korkomenoihin. Ratkaisun perusteella Verohallitus on esittänyt ohjeessaan (Tiedote 2/1997), että vähennyskelpoisuus tulee arvioida lainakohtaisesti ja on osoitettava, että tietty laina tai lainat ovat kohdistuneet yksityisottojen rahoitusta varten.

EVL 18 § 2 mom. tarkoitetulla negatiivisen oman pääoman jäännöksellä on merkitystä myös yrityksen nettovarojen laskentaan. Tätä jäännöstä vastaavaa osaa yrityksen pitkäaikaisista veloista ei katsota verotuksessa elinkeinotoimintaan kohdistuvaksi velaksi, joten yrityksen nettovarallisuus kasvaa negatiivisen oman pääoman jäännöksen verran ja siten myös pääomatulona verotettavan tulon määrä.
Katso täydellinen vastaus

Miten nostaa omaa pääomaa?

Omaa pääomaa vahvistamalla yhtiö voi välttää osakepääoman menettämisestä aiheutuvan rekisteröintivelvollisuuden. Yhtiön oman pääoman vahvistamiseen on tarjolla useita vaihtoehtoisia toteutustapoja, joista yleisimmin käytettyjä keinoja ovat pääomalaina, osakeanti sekä muu pääomasijoitus kuten yhtiön velan konvertointi.
Katso täydellinen vastaus

Mitä yhtiön johdon on tehtävä jos oma pääoma on negatiivinen?

Jos osakeyhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen täytyy tehdä kaupparekisteriin ilmoitus osakepääoman menettämisestä.
Katso täydellinen vastaus

Onko oma pääoma velkaa?

Taseen vastattavaa – Osakeyhtiön oma pääoma jakautuu sidottuun ja vapaaseen omaan pääomaan. Sidottu oma pääoma on se osa omaa pääomaa, jota ei voi käyttää voitonjakoon, kuten esimerkiksi osakepääoma, jonka omistajat ovat maksaneet yrityksen perustamisen yhteydessä. Vapaata omaa pääomaa voi jakaa ja se koostuu muun muassa kertyneistä voittovaroista.

1. Oma pääoma on yleisesti ottaen yrityksen nettovarallisuus, siis varat – velat.
2. Jos yrityksen oma pääoma on negatiivinen, hallituksen tulee tehdä ilmoitus kaupparekisteriin oman pääoman menettämisestä.
3. Vieras pääoma on ulkopuolisten tahojen yritykseen sijoittamaa pääomaa.
4. Vieras pääoma jaetaan pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin.

Pitkäaikaisen velan maksuaika ylettyy monelle vuodelle ja esimerkiksi pankkilaina on usein pitkäaikainen velka. Lyhytaikainen velka maksetaan vuoden sisällä. Esimerkiksi ostovelat ja verovelat ovat lyhytaikaisia velkoja. Tunnusluvut auttavat taloudellisen tilanteen analysoinnissa.
Katso täydellinen vastaus

Miksi oma pääoma on kalliimpaa?

Oma ja vieras pääoma – Yrityksen rahoituksen perusvaihtoehdot ovat oman pääoman ehtoinen ja vieraan pääoman ehtoinen rahoitus. Oma pääoma on yrityksen kannalta joustavaa. Yrityksen ei ole pakko jakaa voittoa omalle pääomalle eikä omaa pääomaa tarvitse myöskään maksaa pois.

1. Oman pääoman tuottovaatimus on kuitenkin korkeampi kuin vieraan pääoman tuottovaatimus.
2. Sijoittajan kannalta omaan pääomaan liittyy korkeampi riski, sillä oma pääoma tulee etuoikeusjärjestyksessä vasta vieraan pääoman jälkeen.
3. Vieras pääoma eli velka on joustamatonta.
4. Sen korot ja lyhennykset on maksettava tiettynä hetkenä.

Vieraan pääoman avulla yritys voi käyttää velkavipua parantaakseen oman pääoman tuottoa. Korkeamman riskin vuoksi sijoittaja vaatii omalle pääomalle korkeampaa tuottoa, joka kutsutaan riskipreemioksi, Aina kuitenkaan oma pääoma ei tuota vierasta pääomaa enemmän.

1. Silloin sijoittajan riski toteutuu.
2. Vieraaseen pääomaan kuuluu rahoitusriski.
3. Se liittyy tulojen ennustamisen vaikeuteen.
4. Jos yrityksen tulot jäävät menoja pienemmiksi, se voi kattaa erotuksen ottamalla lisää velkaa.
5. Jos yrityksen velanhoitokyky on hyvä, tästä ei seuraa välitöntä ongelmaa.
6. Jos kuitenkin velkojen määrä ylittää niiden hoitokyvyn, yritys on vakavissa rahoitusongelmissa.

Vieraan pääoman määrä ei siis saisi tulla liian korkeaksi.
Katso täydellinen vastaus

Voiko omavaraisuusaste olla negatiivinen?

Syitä oman pääoman negatiivisuuteen – Tavanomainen syy oman pääoman negatiivisuuteen on kannattamaton liiketoiminta, Liiketoiminta on kannattamatonta, kun toiminnasta aiheutuvat kulut ovat tuottoja suuremmat. Kannattavuutta kuvaavia yleisesti käytettyjä tunnuslukuja ovat liiketulos, oman pääoman tuotto ja sijoitetun pääoman tuotto.

• Annattavuutta parantavien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus edellyttää kannattamattomuuden syiden analysointia ja kannattavuuden selvittämistä esimerkiksi asiakas- ja tuotetasolla.
• Terveen ja kannattavan yrityksen oma pääoma voi lyhyessäkin ajassa muodostua negatiiviseksi, jos liikevaihdon kertyminen loppuu täydellisesti tai merkittäviltä osin esim.

toimintaa koskevien rajoitusten vuoksi. Näin on käynyt useille yrityksille erityisesti vuoden 2020 koronaepidemian vuoksi. Tällöin kuluja ei ehditä sopeuttaa hyvin nopeasti tapahtuneeseen liikevaihdon pysähtymiseen ja yhtiön liiketoiminta muodostuu tappiolliseksi.

Yhtiön oma pääoma voi muodostua negatiiviseksi, mikäli yhtiöllä ei ole taseessa riittävästi voittovaroja edellisiltä tilikausilta kattamaan tilikaudelta muodostunutta tappiota, Varojenjako yhtiöstä voi myös edesauttaa negatiivisen oman pääoman muodostumista, jos kaikki jaettavissa olevat varat jaetaan yhtiön omistajille esim.

tilikausittain. Tällöin jo yksikin tappiollinen tilikausi voi viedä yhtiön oman pääoman negatiiviseksi. Kannattava yritys voi ajautua maksuvaikeuksiin myös liian nopean kasvun vuoksi. Näin voi käydä tilanteissa, joissa liikevaihdon voimakasta kasvua tavoitellaan kannattavuuden kustannuksella ja liikevaihdon kasvu saadaan aikaan kannattamattomalla liiketoiminnalla.
Katso täydellinen vastaus

Voiko poistot jättää tekemättä?

Korotettuja poistoja kannattaa käyttää verotuksessa harkiten – Yrittajille Yrityksen koneiden ja kaluston hankintameno vähennetään kirjanpidossa ja verotuksessa vuotuisin poistoin. Verotuksessa sallitaan vuosina 2020–2023 normaalia suuremmat poistot uutena ostetuista koneista ja kalustosta.

1. Poisto voi olla enimmillään 50 prosenttia hankintamenosta.
2. Yritys voisi siis vähentää verotuksessa esimerkiksi uuden pakettiauton hankintamenosta heti puolet käyttöönottovuonna, jolloin verotettava tulo pienenee ja veron määrä vähenee.
3. Uulostaa hyvältä, mutta asia ei ole välttämättä aivan näin.
4. Ilman edullisuuslaskentaa korotettuja poistoja ei kannata vaatia.

Ensinnäkin korotettu poisto ei huojenna yrityksen verotusta koko neljää vuotta. Korotettu 50 prosentin poisto tuottaa verotuksessa vain kahtena ensimmäisenä vuonna suuremman kuluerän kuin normaali 25 prosentin poisto. Poistopohjahan sulaa nopeammin suurempien poistojen alta.

• Tuhannesta eurosta korotettu poisto on kolmantena vuotena 125 euroa, kun taas normaali poisto on 140 euroa.
• Onko yrityksesi tulos siis muodostumassa lähivuosina niin hyväksi, että parille vuodelle on tarpeen saada lisää kuluvarantoa? Jos yritys haluaa tehdä korotetun poiston hankkimastaan koneesta, sitä pitää ryhtyä seuraamaan verotuksessa ja kirjanpidossa erillisenä poistokohteena.

Vaihdossa annettavan koneen vaihtohinta vähennetään kuitenkin siitä hankintamenojen yhteismäärästä, josta on tehty normaalit poistot. Asiaa voidaan havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Yritys ostaa uuden koneen, jonka hankintahinta on 30 000 euroa.

• Vanha annetaan vaihdossa ja sen vaihtoarvo on 15 000 euroa.
• Orotettu 50 prosentin poisto uudesta koneesta on 15 000 euroa.
• Oneiden ja kaluston verotuksessa poistamattomien hankintamenojen yhteismäärä on 10 000 euroa.
• Un sitä vastaan vähennetään vanhan koneen vaihtoarvo 15 000 euroa, yritykselle syntyy 5 000 euron suuruinen veronalainen tulo.

Korotetusta poistosta saatava kuluhyöty kaventuu näin 10 000 euroon. Se on kolmasosa uuden koneen hankintahinnasta. Selvitä siis, mikä on koneiden ja kaluston verotuksessa poistamattomien hankintamenojen yhteismäärä ja laske, miten vanhan koneen vaihtoarvo vaikuttaa poistolaskentaan.

• Ota myös huomioon, että jos kone myöhemmin myydään lain voimassaoloaikana, myynnistä saattaa syntyä veronalaista tuloa, jos vaihtoarvo ei alene korotettujen poistojen tahdissa.
• Mikäli yrityksen tulos esimerkiksi koronan vuoksi jää odotetusta, niin verotuksessa poistot voi olla järkevää jättää jopa tekemättä ja säästää kuluvarantoa tuleville vuosille.

Kirjanpidossa poistot pitää eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta yleensä tehdä silloinkin, kun tulos kääntyy tappiolle. Veroilmoituksessa yritys voi pienentää tuloslaskelman mukaista tappiota poistojen verran ja jättää poistot tehtäväksi myöhempinä vuosina.

1. Yritys voi toki vähentää verotuksessaan myös tappion, mutta sille on oma laissa säädetty vähentämisaikansa toisin kuin koneiden ja kaluston poistolle.
2. Myös omistajanvaihdokset voivat vaikuttaa tappioiden vähentämisoikeuteen.
3. Orotetut poistot voivat olla verotuksessa hyödyksi, mutta on hyvä muistaa, että mistään huojennusautomaatista ei ole kuitenkaan kyse.

Kannattaa siis arvioida, mikä on oman yrityksesi kohdalla järkevintä. : Korotettuja poistoja kannattaa käyttää verotuksessa harkiten – Yrittajille
Katso täydellinen vastaus

Mikä on hyvä oman pääoman tuotto?

Korkean oman pääoman tuoton tavoittelussa on riski – Ylempänä kirjoitimme, että sijoittajan kannattaa aina tavoitella maksimaalista oman pääoman tuottoa. Se on hyvä lähestymistapa ja ohjenuora, mutta se pitää tehdä järkevästi riskit huomioiden. Eli oman pääoman tuotto on sitä suurempi mitä suurempi velkavipu, mutta samalla myös riskit kasvavat.

1. Liian suurella velkavivulla operoiva sijoittaja pärjää hyvin silloin, kun menee hyvin, mutta jos maailman rahoitusmarkkinassa tapahtuu jotain radikaalia, kupit voivat mennä nurin.
2. Velkavivun käytössä tulisi huomioida aina sijoituskohteesta jäävä kassavirta sekä myös oman talouden muut kassavirrat.
3. Yhden tai kahden asunnon kohdalla riski ei ole valtava, mutta asia korostuu entisestään asuntomäärän kasvessa kaksinumeroiseksi.

Lue, miten asuntosijoittaja voi pienentää riskiä hajauttamalla, Alkuperäistä tekstiä päivitetty alkuvuonna 2023. Oman pääoman tuotto (englanniksi lyhenne ROE) on luku, joka kertoo oman sijoitetun pääoman tuottoprosentin. Esimerkiksi 100 euron sijoituksessa 2 euron tuotto tarkoittaa oman pääoman tuottona 2 prosenttia.

• Asuntosijoittajan oman pääoman tuotto lasketaan vähentämällä vuokrasta hoitokulut, kertomalla saatu luku kahdellatoista kuukaudella ja vähentämällä tästä vieraan pääoman kulut.
• Un jaat tämän luvun vielä oman pääoman määrällä ja kerrot jakojäännöksen sadalla, saat oman pääoman tuoton prosentteina.
• Asuntosijoittajan oman pääoman tuoton laskukaava on (vuokran – hoitovastike) x 12 – vieraan pääoman kulu jaettuna omalla pääomalla x 100.

Osakemarkkinalla hyvä oman pääoman tuotto on vähintään 20%. Asuntosijoittajan ROE voi olla korkeampi, koska velkavipu on yleisempää ja se nostaa oman pääoman tuottoa.
Katso täydellinen vastaus

Mikä vaikuttaa omaan pääomaan?

Yrityksen pääoma Yrityksesi tarvitsee pääomaa toimintansa aloittamiseen ja ylläpitämiseen. Pääoma koostuu omasta ja vieraasta pääomasta. Vierasta pääomaa ovat yrityksesi saamat lainat ja omaa kaikki muu pääoma. Ne tasapainottavat toisiaan, ja siksi yrityksen pääomarakenteeseen kannattaa sisältyä molempia.

1. Sopivin pääomarakenne on yrityskohtainen.
2. Mitä oma pääoma on ja mistä yritykseni voi saada sitä? Oma pääoma muodostuu yritykseesi sijoitetusta pääomasta, yritystoimintasi tuottamista tuloista ja yrityksesi omaisuuden arvon noususta.
3. Yrityksesi ei tarvitse maksaa omaa pääomaa takaisin rahoittajille.
4. Omistajat sijoittavat yritykseen usein omaa pääomaa rahan tai muun omaisuuden muodossa, etenkin perustamisvaiheessa.

Jos omaa rahaa ei ole, turvaudu muihin oman pääoman lähteisiin tai vieraaseen pääomaan. Kun myynti käynnistyy, yrityksellesi alkaa kertyä toiminnastaan tulorahoitusta, Se on tärkeä, jatkuva oman pääoman lähde. Pääomasijoittajat sijoittavat yritykseesi rahaa osakkeita tai omistusosuutta vastaan.

Ne hyödyttävät yritystäsi myös verkostoillaan ja osaamisellaan. Voit saada pääomasijoituksia pääomasijoitusyhtiöiltä, esimerkiksi Tesiltä, ja yksityisiltä pääomasijoittajilta, kuten bisnesenkeleiltä. Yrityksesi voi saada omaa pääomaa myös avustuksina, Julkisia avustuksia voit hakea esimerkiksi Business Finlandilta, ELY-keskuksilta ja Leader-ryhmiltä.

Mitä vieras pääoma on ja mistä yritykseni voi saada sitä? Vieras pääoma on lainaa, joka tulee maksaa takaisin korkoineen. Laina ei anna velkojalle omistusoikeutta yritykseesi. Vieras pääoma jaetaan tilimuotoisiin ja markkinaperusteisiin lainoihin. Tilimuotoisia lainoja ovat muun muassa pankki- ja vakuutusyhtiölainat.

Lainasi pysyy samalla velkojalla koko laina-ajan, sillä tilimuotoisilla lainoilla ei voi käydä kauppaa. Markkinaperusteisia lainoja ovat esimerkiksi sijoitustodistukset ja joukkovelkakirjalainat. Yrityksesi ei välttämättä tiedä, kuka velkoja milloinkin on. Markkinaperusteisia lainoja voidaan nimittäin ostaa ja myydä sijoitustarkoituksessa.

Kirjanpidossa vieras pääoma jaetaan lyhytaikaiseen (alle vuosi) ja pitkäaikaiseen (yli vuosi). Lyhytaikaista vierasta pääomaa ovat esimerkiksi osto- ja siirtovelat. Pitkäaikaista vierasta pääomaa ovat muun muassa pankki-, vakuutusyhtiö- ja joukkovelkakirjalainat.

Voit hakea lainaa esimerkiksi pankeista ja muista rahoitusyhtiöistä sekä vakuutusyhtiöistä. Julkisella sektorilla lainoja myöntävät muun muassa Finnvera ja Business Finland. Lainan vakuudeksi haettava Finnveran takaus voi auttaa lainarahoituksen järjestämisessä. Mitä ehtoja lainojen tai avustusten saamiselle on? Pankki- tai muun yksityisen lainan saaminen edellyttää yritykseltäsi kykyä maksaa laina takaisin eli luottokelpoisuutta.

Rahoittaja vaatii usein lainalle vakuuden, joka voi olla esimerkiksi yrityksesi omaisuutta. Usein pankit edellyttävät myös yrityksen omistajan takausta lainalle. Pankki haluaa varmistaa lainan takaisinmaksun sekä sen, että yrittäjä luottaa omaan takaisinmaksukykyynsä.

• Jotkut yrityslainoja myöntävät yritykset voivat antaa lainaa ilman vakuuksia, mutta korkokulut ovat silloin usein suuremmat.
• Lainaa voit saada esimerkiksi yrityksesi investointeihin ja toiminnan kehittämiseen.
• Lainan määrä voi olla tuhansista euroista miljooniin euroihin.
• Määrään vaikuttavat muun muassa yrityksesi luottokelpoisuus, vakuudet ja oman rahoituksen määrä sekä lainan käyttötarkoitus ja takaisinmaksuaika.

Julkiselta sektorilta voit hakea lainaa, avustuksia, pääomasijoituksia ja takausta. Tutustu rahoitusohjelmien ehtoihin tapauskohtaisesti. Useimmissa ohjelmissa vaaditaan omarahoitusosuutta, usein 25–75 prosenttia. Myös yrityksesi ikä, koko ja toimiala vaikuttavat siihen, mitä rahoitusta voit hakea.

• Voit saada julkista rahoitusta tuhansista euroista miljooniin euroihin.
• Annattaako yritykselläni olla enemmän omaa vai vierasta pääomaa? Yrityksen ihanteellinen pääomarakenne koostuu yleensä sekä omasta että vieraasta pääomasta.
• Niiden osuuksiin vaikuttavat muun muassa yrityksesi toimiala ja rahoitusmarkkinoiden tilanne.

Ohjeellisena pidetään vähintään 30 prosentin oman pääoman osuutta. Yrityksesi voi toimia pienelläkin omalla pääomalla, kunhan se pystyy selviämään maksuistaan. Oma pääoma on vierasta pääomaa joustavampaa. Voit päättää voitonjaosta yrityksesi taloustilanteen mukaan.

Vieraan pääoman maksut taas joudut maksamaan tilanteesta riippumatta. Lisäksi oma pääoma tuo yrityksellesi turvaa ongelmatilanteiden varalle. Vierasta pääomaa pidetään usein halvempana. Sillä on matalampi riski ja siten pienempi tuottovaatimus kuin omalla pääomalla. Jos yritykselläsi on kuitenkin liikaa vierasta pääomaa, rahoituksen kulut ja riskit sekä konkurssin uhka lisääntyvät.

Jos vieraan pääoman takaisinmaksussa on ongelmia, neuvottele maksuista heti. Näin voit välttyä isommilta ongelmilta. Vieraan pääoman järjestelykustannukset ovat yleensä etukäteen yrityksesi tiedossa. Ne ovat usein pienemmät kuin vastaavat oman pääoman kustannukset.
Katso täydellinen vastaus

Mikä on hyvä sijoitetun pääoman tuotto?

Ohjearvot – Sijoitetun pääoman tuottoasteen ohjearvot ovat:

vähintään 15 %: hyvä 5–14 %: tyydyttävä alle 5 %: heikko

Sijoitetun pääoman vähimmäistuottovaatimuksena on pidetty yrityksen vieraalle pääomalle maksamaa korkoa. Hyvin kannattavalla yrityksellä tuoton tulisi nousta selvästi lainakorkoja suuremmaksi. Jos sijoitettu pääoma on pieni, pääoman tuottoaste voi nousta korkeaksi pienelläkin tuloksella.

Tuottoasteen rinnalla kannattaa tarkastella myös tuloksen rahamääräistä tasoa. Sijoitetun pääoman tuottoaste voi olla positiivinen, vaikka yritys tekisi tappiota. Se voi johtua suurista rahoituskuluista tai veroista. Silloin yrityksen tulos on mennyt rahoittajille tai verottajalle, eikä omistajille jäänyt mitään.

Jos yritys on tehnyt suuria investointeja, jotka eivät vielä ole ehtineet tuottaa tuloa, sijoitetun pääoman tuottoaste voi jäädä alhaiseksi.
Katso täydellinen vastaus

Mikä on hyvä omavaraisuusaste?

Omavaraisuusasteen laskeminen Hyvä 35 – 50 % Tyydyttävä 25 – 35 % Välttävä 15 – 25 % Heikko alle 15 %
Katso täydellinen vastaus

Tarvitseeko osakeyhtiö pääomaa?

Osakepääoma ja osakkeiden merkintä – Suomi.fi Osakepääoma on aloittelevan osakeyhtiösi pesämuna. Sen avulla yhtiösi voi tehdä alkuinvestointeja ja kattaa muita kulujaan. Osakepääoma muodostuu osakkeiden yhteenlasketusta merkintähinnasta. Maksa osakkeet joko rahana tai apporttina eli muuna omaisuutena ennen kuin lähetät yhtiösi perustamisilmoituksen kaupparekisteriin.

Mitä minun tulee tietää osakepääomasta? Osakepääoma tarkoittaa yksinkertaistetusti rahamäärää, jonka osakkaat ovat yhteensä maksaneet yhtiösi osakkeista. Voit käyttää sitä esimerkiksi yritystoimintasi alkuinvestointeihin, kuten koneiden hankintaan. Yksityisessä osakeyhtiössä osakepääomaa ei kuitenkaan ole pakko olla, eli osakkaiden ei ole pakko maksaa mitään yhtiön osakkeista.

Jos yhtiö on julkinen osakeyhtiö, osakepääoman vähimmäismäärä on 80 000 euroa. Osakepääoma koostuu yleensä usean, keskenään samanarvoisen osakkeen arvosta. Montaa pieniarvoisempaa osaketta on helpompi käsitellä kuin yhtä suuriarvoisempaa, jos esimerkiksi joku osakkaista haluaa myydä osakkeitaan.

Yhtiölläsi ei kuitenkaan tarvitse olla kuin yksi osake. Mitä suuremman osuuden omistat yhtiösi osakkeista, sitä enemmän sinulla yleensä on äänivaltaa yhtiössäsi ja sitä isomman osuuden saat yhtiösi voitosta. Jos yhtiösi alentaa tai korottaa osakepääomaansa, ilmoita muutoksesta aina kaupparekisteriin. Tee ilmoitus myös, jos yhtiösi oma pääoma painuu miinukselle.

Huomaa, ettet voi käyttää osakepääomaa palkan maksamiseen itsellesi. Mitä minun tulee tietää osakkeiden merkinnästä? Osakkeiden merkintä tarkoittaa yksinkertaistettuna osakkeiden ostamista niiden liikkeeseenlaskun yhteydessä. Osakeyhtiösi laskee perustamisvaiheessa liikkeeseen osakkeita, jotka oikeuttavat muun muassa osinkoon ja äänioikeuteen yhtiökokouksessa.

Osakeoikeudet alkavat vasta, kun osakkeet on merkitty kaupparekisteriin. Kun allekirjoitat osakeyhtiösi perustamissopimuksen, merkitset eli ostat samalla sopimukseen kirjatun määrän osakkeita. Kaikkien osakkaiden tulee maksaa merkitsemiensä osakkeiden hinta eli oma osuutensa osakepääomasta perustettavan yhtiön tilille.

Yksityisen osakeyhtiön tapauksessa osakepääoma ei kuitenkaan ole välttämätön, joten osakkeen hinta voi olla nolla euroa eikä rahansiirtoja tarvita. Osakkeen hinta merkitään kirjanpidossa yleensä osakepääomaan. Jos yhtiöjärjestyksessä ei määrätä osakkeen nimellisarvosta, voitte kuitenkin merkitä merkintähinnan kokonaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Rahan nostaminen ulos rahastosta on nimittäin helpompaa kuin osakepääomasta. Mitä minun tulee tietää apportista? Sinun ei välttämättä ole pakko maksaa yhtiösi osakkeiden hintaa rahana. Voit maksaa sen myös apporttina eli yhtiöllesi taloudellisesti arvokkaana omaisuutena. Osakeyhtiösi perustamissopimukseen tulee kuitenkin olla kirjattu, että apportin käyttäminen on mahdollista.

Voit käyttää apporttina esimerkiksi arvokkaita koneita tai laitteita, kiinteistöä tai autoa. Huomaa, ettet voi kuitenkaan koskaan käyttää apporttina työpanostasi. Osakeyhtiösi perustamissopimuksessa tulee olla tarkka selvitys, mitä käyttämäsi apportti on.

Sopimuksesta tulee myös käydä ilmi, miten apportin arvo on mitattu. Luovuta apportti perustettavalle osakeyhtiöllesi jo ennen kuin lähetät perustamisilmoituksen kaupparekisteriin. Liitä ilmoitukseen tilintarkastajan lausunto apportista ja selvitys omaisuuden siirtymisestä, esimerkiksi kauppakirja. Katso aiheeseen liittyvät palvelut ja asiointikanavat.

: Osakepääoma ja osakkeiden merkintä – Suomi.fi
Katso täydellinen vastaus

Montako ihmistä tarvitaan osakeyhtiöön?

Osakeyhtiön perustaminen Yksityisellä osakeyhtiöllä ei ole vähimmäispääomaa koskevia vaatimuksia. Jos perustat julkisen osakeyhtiön, osakepääoman määrä on vähintään 80 000 euroa. Perustaminen onnistuu tavallisesti sähköisesti, jolloin se on nopeampaa ja edullisempaa kuin paperilomakkeella.

Osakeyhtiön keskeisimpiä toimielimiä ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja, jotka päättävät yhtiön asioista. Voit olla myös itse osakkeenomistajana yhtiökokouksessa, hallituksessa ja toimitusjohtajana päättämässä omistamasi yhtiön asioista. Tee osakeyhtiön perustamisilmoitus kaupparekisteriin sähköisesti,

Mitä ehtoja minun tulee täyttää, että voin perustaa osakeyhtiön? Voit perustaa osakeyhtiön joko yksin tai yhdessä muiden osakkeenomistajien kanssa. Jos perustat osakeyhtiön yksin, olet sen ainoa osakas ja usein samalla myös hallitus. Siinä tapauksessa yhtiöllä tulee lisäksi olla yksi hallituksen varajäsen.

• Vähintään yhdellä perustettavan osakeyhtiön hallituksen varsinaisista jäsenistä ja yhdellä mahdollisista varajäsenistä sekä yhtiösi toimitusjohtajalla tulee olla pysyvä asuinpaikka Euroopan talousalueella.
• Muutoin he tarvitsevat Patentti- ja rekisterihallituksen luvan toimia johto- ja vastuutehtävissä yhtiössäsi.

Jos olet alle 18-vuotias, voit perustaa osakeyhtiön vain, jos huoltajasi tai edunvalvojasi antaa siihen suostumuksensa. Usein huoltajasi tai edunvalvojasi tai tämän sijainen merkitsee osakkeet puolestasi. Alle 18-vuotiaana et voi toimia osakeyhtiösi hallituksen jäsenenä etkä toimitusjohtajana.

• Huomaa, että myös yritys tai muu yhteisö voi perustaa osakeyhtiön.
• Hallituksen jäsenen ja mahdollisen toimitusjohtajan tulee kuitenkin olla luonnollinen henkilö.
• Uinka paljon tarvitsen rahaa osakeyhtiön perustamiseen? Jos perustat yksityisen osakeyhtiön, et tarvitse siihen välttämättä lainkaan osakepääomaa.

Voit kuitenkin halutessasi sijoittaa yhtiöösi osakepääomaa ja käyttää sitä esimerkiksi yritystoimintasi alkuhankintoihin. Jos taas perustat julkisen osakeyhtiön, osakepääoman vähimmäismäärä on 80 000 euroa. Osakeyhtiön rekisteröiminen kaupparekisteriin maksaa muutama sata euroa.

• Rekisteröiminen sähköisesti on edullisempaa kuin paperilomakkeella.
• Huomaa, että yleensä tarvitset yritystoimintasi alkuhankintojen lisäksi käyttörahaa juokseviin kuluihin vähintään 2–3 kuukauden tarpeiksi.
• Tarvitset rahaa myös elämiseen ennen kuin yhtiösi alkaa toiminnallaan tuottaa riittävästi.
• Voit hakea TE-palveluista starttirahaa, joka turvaa toimeentuloasi yritystoimintasi alkuvaiheessa.

Starttirahaa on aina haettava etukäteen eli jo ennen yrityksen perustamista. Voit tarvittaessa hakea myös lainaa esimerkiksi pankeilta tai muilta rahoituslaitoksilta. Jos yritykseltäsi puuttuu pankin edellyttämiä vakuuksia, Finnveran osittainen takaus eli alkutakaus, jonka pankki hakee puolestasi Finnveralta, voi olla ratkaisu rahoituksen järjestymiseen.

Lisäksi yrityksesi voi saada rahoitusta muun muassa bisnesenkeleiltä tai muilta pääomasijoittajilta. Miten perustan osakeyhtiön? Voit tavallisesti tehdä osakeyhtiön perustamisilmoituksen kaupparekisteriin yritys- ja yhteisötietojärjestelmän sähköisessä asiointipalvelussa. Osakeyhtiö on ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta, tai muuten yhtiön perustaminen raukeaa.

Ilmoita perustamisilmoituksessa muun muassa yhtiösi nimi, toimiala, tilikausi, kotipaikka ja yhteystiedot. Ilmoita myös osakkaiden, hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan nimet ja henkilötunnukset. Tietojen perusteella palvelu luo yhtiöllesi perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen.

Lisää perustamisilmoitukseen hallituksen ja mahdollisen toimitusjohtajan vakuutus osakeyhtiölain säännösten noudattamisesta. Allekirjoita, maksa ja lähetä ilmoitus. Sen jälkeen Patentti- ja rekisterihallitus varmistaa yhtiösi yhtiöjärjestyksen ja nimen lainmukaisuuden ja rekisteröi yhtiösi kaupparekisteriin.

Ilmoita yhtiösi tarpeen mukaan myös Verohallinnon ennakkoperintä-, työnantaja- ja arvonlisäverovelvollisten rekistereihin. Kun yhtiösi on rekisteröity, muista ilmoittaa myös yhtiösi edunsaajat, Jos perustettavalle yhtiölle maksetaan osakepääomaa, perustamisilmoitusta ei voi tehdä sähköisesti.
Katso täydellinen vastaus

Mikä on jakokelpoinen oma pääoma?

1. Jakokelpoiset varat: vain vapaata omaa pääomaa voidaan jakaa – Yhtiön omaa pääomaa on lähtökohtaisesti kaikki yhtiön rahoitus, joka ei ole velkaa. Oma pääoma jaetaan edelleen vapaaseen omaan pääomaan ja sidottuun omaan pääomaan, Yhtiö saa jakaa ainoastaan sen vapaata omaa pääomaa. Ennen varojenjakoa on siis tärkeää tietää, mistä jakokelpoiset varat käytännössä koostuvat.

• Vapaata omaa pääomaa voidaan jakaa: Yhtiön jakokelpoisiin varoihin kuuluvat sen voittovarat sekä vapaan oman pääoman rahastot.
  • Voittovaroja syntyy, kun yhtiön kirjanpidollinen tulos on positiivinen, eli tuotot ylittävät kulut. Voittovarojen jakamaton kokonaismäärä näkyy tilinpäätöksessä (ks. tase, “vastattavaa”-puoli).
  • Vapaan oman pääoman rahastoihin kuuluvat sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (“SVOP-rahasto”), joka on tyypillisin paikka mihin kerätä sijoituksia osakkeenomistajilta, sekä muut yhtiöjärjestyksen määräykseen perustuvat tai yhtiökokouksen päätöksellä perustetut rahastot. Myös tällaisten rahastojen saldo näkyy taseen vastattavien puolella.

Sidottua omaa pääomaa ei voida jakaa: Sidotun oman pääoman jakaminen ei ole mahdollista ilman velkojien suostumusta. Sidottuun omaan pääomaan kuuluvat yhtiön osakepääoma, arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto sekä uudelleenarvostusrahasto.

Esimerkki: X Oy:llä on 150 000 euroa kertyneitä voittovaroja ja 2 500 euroa osakepääomaa. Yhtiöllä on 150 000 euroa jakokelpoista varoja – ei 152 500 euroa – sillä osakepääoma on sidottua omaa pääomaa.

Katso täydellinen vastaus

Mitä hyötyä on omasta pääomasta?

Yksi vaikeimmista ja eniten keskustelua herättävistä kysymyksistä yritysten rahoituksen kohdalla on oman ja vieraan pääoman välinen suhde. Mikä on ylipäätänsä omaa ja mikä vierasta pääomaa? Onko olemassa yhtä ja oikeaa, menestykseen vievää pääomarakennetta? Lähtökohta oman ja vieraan pääoman suhteen miettimiselle lienee kaikille osin tuttu.

• Oma pääoma voi olla joko sisäistä omaa pääomaa eli yrityksen liiketoiminnasta ansaittuja voittovaroja tai ulkoista omaa pääomaa eli osakeannin kautta hankittua pääomaa.
• Omalle pääomalle yrityksen ei tarvitse maksaa korkoja, eikä myöskään yrityksellä ole velvoitetta oman pääoman takaisinmaksuun.
• Oman pääoman tuottoa sijoittajalle ei pystytä etukäteen kertomaan vaan tuotto syntyy markkinoiden kulloisenkin tilanteen mukaan.

Sijoittaja vertailee markkinoilla olevien sijoitusinstrumenttien odotettavissa olevaa (ja historiallista) tuottoa ja vertaa sitä muiden markkinoilla olevien sijoitusinstrumenttien tuottoon. Kuten rahoitusmarkkinoilla yleensä tuotto ja riskisyys kulkevat käsi kädessä, mitä riskisemmäksi sijoituskohde koetaan, sitä suurempi sijoittajan tuotto-odotus.
Katso täydellinen vastaus

Mitä tase mittaa ja mitä se ei mittää?

Tase – Mikä on tase?

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

Tase kertoo yrityksen varallisuuden, velat ja oman pääoman tilikauden viimeisenä päivänä. ePasseli on sähköinen taloushallinnon ohjelmisto pienyrityksille. Tutustu ja, Tase kertoo yrityksen varallisuuden, velat ja oman pääoman tilikauden viimeisenä päivänä (tai muuna valittuna päivänä).

• Siinä missä tuloslaskelma listaa tuotot ja kulut tietyltä aikaväliltä, taseessa yrityksen rahavirtoja tarkastellaan yksittäisenä päivänä.Taseessa on kaksi puolta, joista toinen listaa yrityksen varallisuuden ja toinen sen, millä varallisuus on rahoitettu.
• Puoliskojen loppusummat ovat yhtä suuret.
• Varallisuus-puoliskon nimi on vastaavaa ja rahoitus-puoliskon nimi vastattavaa.

Varallisuutta voivat olla esimerkiksi rahat, saamiset, arvopaperit, varasto, kalusto, kiinteistöt, oikeudet ja patentit. Varallisuus on listattu siten, että ylimpänä ovat vaikeimmin rahaksi muutettavat erät ja alimpana rahat.Varallisuus voidaan rahoittaa kahdella tavalla: omalla rahoituksella tai luotolla.

• Oma rahoitus kantaa nimeä oma pääoma ja luotto nimeä vieras pääoma.
• Ne ovat vastattavaa-puolen tärkeimmät erät.Omaa pääomaa on pienillä yrityksillä tavallisesti kahdenlaista: yrittäjän/omistajien sijoitukset yritykseen sekä yrityksen kerryttämä voitto.
• Omaa pääomaa pienentävät omistajien nostamat voittovarat (osingot tai yksityisnostot yritysmuodosta riippuen) ja yrityksen tekemät tappiot.Vieras pääoma voi olla esimerkiksi pankkilainaa, ostovelkaa, verovelkaa, palkkavelkaa sekä siirtovelkaa, joka on seuraavalle tilikaudelle kuuluvia laskennallisia eriä.

Vastattavaa-puolella on myös erät tilinpäätössiirtojen kertymä ja pakolliset varaukset. Ne ovat velankaltaisia laskennallisia eriä, jotka syntyvät tietyistä tilinpäätösjärjestelyistä. : Tase – Mikä on tase?
Katso täydellinen vastaus

Miksi tase ei mene tasan?

Miksi tuloslaskelma / tase ei täsmää? Mikäli tuloslaskelman ja taseen tulostuksessa taseen vastaavaa ja vastattavaa puolet eivät täsmää, todennäköisesti kaikilta tai osalla tositteista puuttuu tilin verokanta-sarakkeesta verokantatieto. Niillä tileillä, joilla ei ole alv-käsittelyä pitää löytyä verokanta-sarakkeesta tieto: 0, jotta vientirivin tiedot tulostuvat taseelle. Verokanta-sarakkeen tieto ei saa olla tyhjä. Kannattaa ajaa kirjanpidosta Tiedosto > Tarkistusajo. Tarkistusajo herjaa, jos kyse on tästä.
Katso täydellinen vastaus

Mitä on sidottu oma pääoma?

6.1.2.1 Oman pääoman asema yrityksessä Oma pääoma muodostaa yrityksen vakavaraisuuden perustan. Yritykseen sijoitettu oma pääoma on tarkoitettu yleensä jäämään yritykseen määräämättömäksi ajaksi. Osakeyhtiötä perustettaessa perustajat ja mahdollisesti muut henkilöt merkitsevät yhtiön osakkeita ja maksavat mahdollisen merkintähinnan rahalla tai muulla omaisuudella (ns.

apporttiomaisuudella). Osakkeiden merkintähinnalla voidaan kartuttaa yhtiölle osakepääomaa, joka on osa omaa pääomaa ja julkisten osakeyhtiöiden osalta pakollinen (vähintään 80.000 euroa). Osakkeiden merkintähinta voidaan myös vaihtoehtoisesti merkata kokonaisuudessaan yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Oma pääoma voidaan jakaa luonteensa perusteella sidottuun omaan pääomaan, jota ei voida jakaa osakkeenomistajille kuulematta velkojia (nk. velkojainsuojamenettely), ja vapaaseen omaan pääomaan, joka voidaan jakaa velkojia kuulematta. Osakeyhtiölain mukaan sidottua omaa pääomaa ovat osakepääoma sekä kirjanpitolain mukainen arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto.

1. Muut rahastot, sijoitettuun vapaaseen omaan pääomaan merkityt varat sekä tilikauden ja edellisten tilikausien voitto ovat vapaata omaa pääomaa.
2. Sijoitettuun vapaaseen omaan pääomaan voidaan lukea usein myös taseen arvonkorotusrahastoon merkittävät ns.
3. Hallussapitovoitot eli omaisuuden arvonnousut.
4. Varovaisuuden periaatteen mukaisesti näin voidaan kuitenkin menetellä vain hallussapitovoittoihin kohdistuvan verovelan ylittävältä osalta.

Yrityksen osakkeenomistajat eli omaan pääomaan sijoittaneet henkilöt ovat heikoimmassa asemassa yhtiön konkurssissa, sillä yhtiön vieraan pääoman rahoittajien (yhtiön velkojien) saatavat maksetaan konkurssipesästä ensin. Tämä johtaa siihen, että konkurssissa osakkeenomistaja usein menettää koko sijoituksensa.

1. Toisaalta osakkeenomistajan vastuu yhtiön velvoitteista on pääsääntöisesti rajattu osakkeista maksettuun määrään (rajoitettu vastuu).
2. Osakeyhtiöoikeudellisen osakkeenomistajan rajoitetun vastuun periaatteen taustalla on sidotun pääoman koskemattomuutta korostava periaate, jonka mukaan osakepääomaa ei voi palauttaa osakkaille ilman velkojainsuojamenettelyä.

Sidotun pääoman koskemattomuudella on näin tarkoitus suojata yhtiön velkojien asemaa ja turvata heidän saatavansa. Yrityksen johdolle on asetettu erityisiä velvollisuuksia, jos oma pääoma laskee alle puoleen osakepääomasta tai menetetään kokonaan. Jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus.

Aupparekisteri-ilmoituksen tekemisellä tai tekemättä jättämisellä voi myös olla merkitystä johdon mahdollista vahingonkorvausvastuuta arvioitaessa. Jos julkisessa osakeyhtiössä hallitus havaitsee, että oma pääoma on alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus yhtiön taloudellisen tilan selvittämiseksi.

Jos oma pääoma on näin laaditun taseen mukaan alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle päättämään mahdollisista toimenpiteistä yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi. Yksityisessä osakeyhtiössä velvollisuutta tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimiselle ei ole.
Katso täydellinen vastaus

Mitä on inhimillinen pääoma?

Työhyvinvointi on otettava organisaatioissa strategisen ja tietoisen kehittämisen kohteeksi. Työpaikoilla on huolehdittava, että esimiehillä on mahdollisuus ja riittävä osaaminen työhyvinvoinnin ja inhimillisen pääoman kehittämiseen ja tukemiseen. Nämä johtopäätökset sisältyvät sosiaali- ja terveysministeriön tilaamaan tutkimukseen, jossa selvitettiin, miten inhimillistä pääomaa ja sen myönteisiä vaikutuksia voidaan edistää työpaikoilla.

Tutkimuksen teki Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. Inhimillisestä pääomasta on pidettävä huolta varsinkin muutostilanteissa Inhimillinen pääoma tarkoittaa henkilöstöön ja työyhteisöön sidoksissa olevia aineettomia resursseja, joita ovat esimerkiksi osaaminen ja asenteet.

Inhimillinen pääoma tukee työyhteisön hyvinvointia, tuottavuutta ja kykyä uudistua. Inhimillinen pääoma vaikuttaa myös työurien pituuteen ja eheyteen. Inhimillistä pääomaa voidaan turvata muun muassa varmistamalla, että jokaisen työntekijän työn vaatimukset ja vaikutusmahdollisuudet vastaavat toisiaan.

Erityisesti muutostilanteissa on huolehdittava siitä, että työntekijät voivat vaikuttaa muutoksen toteuttamiseen, saavat riittävästi tietoa muutoksesta ja että heitä autetaan kehittämään osaamistaan muutosta tukevalla tavalla. Työhyvinvointipääomaa syntyy yhteisöllisyydestä ja työpaikan toimivista käytännöistä Tutkimuksessa kuvataan myös uusi käsite, työhyvinvointipääoma.

Työpaikoille työhyvinvointipääomaa syntyy henkilöstön hyvinvoinnista ja työkyvystä, osaamisesta ja asenteista, vuorovaikutteisesta ja osallistavasta johtamisesta, kannustavasta yhteisöllisyydestä sekä työntekoa tukevista organisaatiorakenteista. Työhyvinvointipääoma on strateginen resurssi, jonka kasvattaminen ja ylläpitäminen pitkällä tähtäimellä on kilpailukyvyn tärkeä edellytys.
Katso täydellinen vastaus

Kuka päättää pääomalainan takaisinmaksusta?

Pääomalaina

Pääomalainasta säädetään Osakeyhtiölain 12 luvussa. Jotta laina voidaan katsoa pääomalainaksi, tulee sen täyttää seuraavat ehdot:1) pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella;2) pääoma saadaan muutoin palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän; sekä3) pääoman tai koron maksamisesta yhtiö tai sen tytäryhteisö ei saa antaa vakuutta.

Yhtiön tilinpäätöksessä sen saamat pääomalainat esitetään vieraan pääoman ryhmässä omana rivinään. Osakeyhtiölain 20. luvun mukaista oman pääoman riittävyyttä arvioitaessa rinnastetaan pääomalaina kuitenkin omaksi pääomaksi. Sopimus pääomalainasta Sopimus pääomalainasta on aina tehtävä kirjallisesti.

Lainasopimuksessa tulee huomioida pääomalainaa koskevat erityiset ehdot. Yhtiön hallitus päättää pääomalainan vastaanottamisesta yleisen toimivaltansa puitteissa. Pääomalainaksi merkittävät varat tulee olla yhtiön käytettävissä, jotta ne voidaan kirjata kirjanpitoon. Olemassa oleva laina voidaan sopimuksella muuttaa pääomalainaksi.

Lainalupausta ei yleisen näkemyksen mukaan voida tulkita pääomalainaksi. Pääomalainan takaisinmaksaminen Pääomalaina voidaan maksaa takaisin, mikäli yhtiön omalle pääomalle jää täysi kate. Yhtiö voi myös korvata pääomalainan uudella pääomalainalla. Takaisinmaksusta on yleensä sovittu pääomalainasta tehdyssä sopimuksessa.

• Esittäminen tilinpäätöksessä Pääomalainat merkitään yhtiön taseeseen erillisenä eränä.
• Uudistuneen kirjanpitolain mukaan pääomalaina voidaan esittää osana yhtiön omaa pääomaa mikäli se täyttää oman pääoman kriteerit.
• Näitä on tyypillisesti takasijaisuus, eräpäivättömyys sekä riski sijoituksen menettämiselle.

Myöskään oman pääoman ehtoisiin sijoituksille maksettaviin korvauksiin ei sitouduta etukäteen. Pääomanlaina luokittelu omaan pääoman on tahdonvaltainen säännös. Yhtiön hallituksen tulee arvioida kriteereitä luokittelua tehtäessa. Mikäli pääomalaina luokitellaan vieraaseen pääomaan noudatetaan kirjauksissa samoja periaatteita kuin muidenkin lainojen osalta.

Jos pääomalle ei voida maksaa korkoa siirtyy se maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa. Mikäli koronmaksun edellytykset täyttyvät, kirjataan siirtyvä korko tuloslaskelmaan kuluksi ja taseeseen siirtovelaksi. Yhtiön tulee toimintakertomuksessa esittää tiedot pääomalainojen pääasiallisista lainaehdoista ja kuluksi kirjaamattomista koroista.

Mikäli yhtiö ei ole velvollinen laatimaan toimintakertomusta tulee vastaavat tiedot esittää tilinpäätöksen liitetiedoissa. : Pääomalaina
Katso täydellinen vastaus

Voiko Omavaraisuusaste olla negatiivinen?

Syitä oman pääoman negatiivisuuteen – Tavanomainen syy oman pääoman negatiivisuuteen on kannattamaton liiketoiminta, Liiketoiminta on kannattamatonta, kun toiminnasta aiheutuvat kulut ovat tuottoja suuremmat. Kannattavuutta kuvaavia yleisesti käytettyjä tunnuslukuja ovat liiketulos, oman pääoman tuotto ja sijoitetun pääoman tuotto.

Kannattavuutta parantavien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus edellyttää kannattamattomuuden syiden analysointia ja kannattavuuden selvittämistä esimerkiksi asiakas- ja tuotetasolla. Terveen ja kannattavan yrityksen oma pääoma voi lyhyessäkin ajassa muodostua negatiiviseksi, jos liikevaihdon kertyminen loppuu täydellisesti tai merkittäviltä osin esim.

toimintaa koskevien rajoitusten vuoksi. Näin on käynyt useille yrityksille erityisesti vuoden 2020 koronaepidemian vuoksi. Tällöin kuluja ei ehditä sopeuttaa hyvin nopeasti tapahtuneeseen liikevaihdon pysähtymiseen ja yhtiön liiketoiminta muodostuu tappiolliseksi.

Yhtiön oma pääoma voi muodostua negatiiviseksi, mikäli yhtiöllä ei ole taseessa riittävästi voittovaroja edellisiltä tilikausilta kattamaan tilikaudelta muodostunutta tappiota, Varojenjako yhtiöstä voi myös edesauttaa negatiivisen oman pääoman muodostumista, jos kaikki jaettavissa olevat varat jaetaan yhtiön omistajille esim.

tilikausittain. Tällöin jo yksikin tappiollinen tilikausi voi viedä yhtiön oman pääoman negatiiviseksi. Kannattava yritys voi ajautua maksuvaikeuksiin myös liian nopean kasvun vuoksi. Näin voi käydä tilanteissa, joissa liikevaihdon voimakasta kasvua tavoitellaan kannattavuuden kustannuksella ja liikevaihdon kasvu saadaan aikaan kannattamattomalla liiketoiminnalla.
Katso täydellinen vastaus

Mikä vaikuttaa omaan pääomaan?

Yrityksen pääoma Yrityksesi tarvitsee pääomaa toimintansa aloittamiseen ja ylläpitämiseen. Pääoma koostuu omasta ja vieraasta pääomasta. Vierasta pääomaa ovat yrityksesi saamat lainat ja omaa kaikki muu pääoma. Ne tasapainottavat toisiaan, ja siksi yrityksen pääomarakenteeseen kannattaa sisältyä molempia.

Sopivin pääomarakenne on yrityskohtainen. Mitä oma pääoma on ja mistä yritykseni voi saada sitä? Oma pääoma muodostuu yritykseesi sijoitetusta pääomasta, yritystoimintasi tuottamista tuloista ja yrityksesi omaisuuden arvon noususta. Yrityksesi ei tarvitse maksaa omaa pääomaa takaisin rahoittajille. Omistajat sijoittavat yritykseen usein omaa pääomaa rahan tai muun omaisuuden muodossa, etenkin perustamisvaiheessa.

Jos omaa rahaa ei ole, turvaudu muihin oman pääoman lähteisiin tai vieraaseen pääomaan. Kun myynti käynnistyy, yrityksellesi alkaa kertyä toiminnastaan tulorahoitusta, Se on tärkeä, jatkuva oman pääoman lähde. Pääomasijoittajat sijoittavat yritykseesi rahaa osakkeita tai omistusosuutta vastaan.

1. Ne hyödyttävät yritystäsi myös verkostoillaan ja osaamisellaan.
2. Voit saada pääomasijoituksia pääomasijoitusyhtiöiltä, esimerkiksi Tesiltä, ja yksityisiltä pääomasijoittajilta, kuten bisnesenkeleiltä.
3. Yrityksesi voi saada omaa pääomaa myös avustuksina,
4. Julkisia avustuksia voit hakea esimerkiksi Business Finlandilta, ELY-keskuksilta ja Leader-ryhmiltä.

Mitä vieras pääoma on ja mistä yritykseni voi saada sitä? Vieras pääoma on lainaa, joka tulee maksaa takaisin korkoineen. Laina ei anna velkojalle omistusoikeutta yritykseesi. Vieras pääoma jaetaan tilimuotoisiin ja markkinaperusteisiin lainoihin. Tilimuotoisia lainoja ovat muun muassa pankki- ja vakuutusyhtiölainat.

1. Lainasi pysyy samalla velkojalla koko laina-ajan, sillä tilimuotoisilla lainoilla ei voi käydä kauppaa.
2. Markkinaperusteisia lainoja ovat esimerkiksi sijoitustodistukset ja joukkovelkakirjalainat.
3. Yrityksesi ei välttämättä tiedä, kuka velkoja milloinkin on.
4. Markkinaperusteisia lainoja voidaan nimittäin ostaa ja myydä sijoitustarkoituksessa.

Kirjanpidossa vieras pääoma jaetaan lyhytaikaiseen (alle vuosi) ja pitkäaikaiseen (yli vuosi). Lyhytaikaista vierasta pääomaa ovat esimerkiksi osto- ja siirtovelat. Pitkäaikaista vierasta pääomaa ovat muun muassa pankki-, vakuutusyhtiö- ja joukkovelkakirjalainat.

1. Voit hakea lainaa esimerkiksi pankeista ja muista rahoitusyhtiöistä sekä vakuutusyhtiöistä.
2. Julkisella sektorilla lainoja myöntävät muun muassa Finnvera ja Business Finland.
3. Lainan vakuudeksi haettava Finnveran takaus voi auttaa lainarahoituksen järjestämisessä.
4. Mitä ehtoja lainojen tai avustusten saamiselle on? Pankki- tai muun yksityisen lainan saaminen edellyttää yritykseltäsi kykyä maksaa laina takaisin eli luottokelpoisuutta.

Rahoittaja vaatii usein lainalle vakuuden, joka voi olla esimerkiksi yrityksesi omaisuutta. Usein pankit edellyttävät myös yrityksen omistajan takausta lainalle. Pankki haluaa varmistaa lainan takaisinmaksun sekä sen, että yrittäjä luottaa omaan takaisinmaksukykyynsä.

• Jotkut yrityslainoja myöntävät yritykset voivat antaa lainaa ilman vakuuksia, mutta korkokulut ovat silloin usein suuremmat.
• Lainaa voit saada esimerkiksi yrityksesi investointeihin ja toiminnan kehittämiseen.
• Lainan määrä voi olla tuhansista euroista miljooniin euroihin.
• Määrään vaikuttavat muun muassa yrityksesi luottokelpoisuus, vakuudet ja oman rahoituksen määrä sekä lainan käyttötarkoitus ja takaisinmaksuaika.

Julkiselta sektorilta voit hakea lainaa, avustuksia, pääomasijoituksia ja takausta. Tutustu rahoitusohjelmien ehtoihin tapauskohtaisesti. Useimmissa ohjelmissa vaaditaan omarahoitusosuutta, usein 25–75 prosenttia. Myös yrityksesi ikä, koko ja toimiala vaikuttavat siihen, mitä rahoitusta voit hakea.

1. Voit saada julkista rahoitusta tuhansista euroista miljooniin euroihin.
2. Annattaako yritykselläni olla enemmän omaa vai vierasta pääomaa? Yrityksen ihanteellinen pääomarakenne koostuu yleensä sekä omasta että vieraasta pääomasta.
3. Niiden osuuksiin vaikuttavat muun muassa yrityksesi toimiala ja rahoitusmarkkinoiden tilanne.

Ohjeellisena pidetään vähintään 30 prosentin oman pääoman osuutta. Yrityksesi voi toimia pienelläkin omalla pääomalla, kunhan se pystyy selviämään maksuistaan. Oma pääoma on vierasta pääomaa joustavampaa. Voit päättää voitonjaosta yrityksesi taloustilanteen mukaan.

1. Vieraan pääoman maksut taas joudut maksamaan tilanteesta riippumatta.
2. Lisäksi oma pääoma tuo yrityksellesi turvaa ongelmatilanteiden varalle.
3. Vierasta pääomaa pidetään usein halvempana.
4. Sillä on matalampi riski ja siten pienempi tuottovaatimus kuin omalla pääomalla.
5. Jos yritykselläsi on kuitenkin liikaa vierasta pääomaa, rahoituksen kulut ja riskit sekä konkurssin uhka lisääntyvät.

Jos vieraan pääoman takaisinmaksussa on ongelmia, neuvottele maksuista heti. Näin voit välttyä isommilta ongelmilta. Vieraan pääoman järjestelykustannukset ovat yleensä etukäteen yrityksesi tiedossa. Ne ovat usein pienemmät kuin vastaavat oman pääoman kustannukset.
Katso täydellinen vastaus

Paljonko on hyvä omavaraisuusaste?

Omavaraisuusasteen laskeminen Hyvä 35 – 50 % Tyydyttävä 25 – 35 % Välttävä 15 – 25 % Heikko alle 15 %
Katso täydellinen vastaus

Mitä pääoma tarkoittaa taloustieteessä?

Pääoman määritelmiä – Pääoma tarkoittaa taloustieteessä kaikkia ei-inhimillisiä varoja, joita voi omistaa ja vaihtaa markkinoilla. Pääomaa ovat esimerkiksi rahoituspääoma, maa, rakennukset, koneet, kalusto ja patentit. Pääoma sisältää aineellisen ja aineettoman pääoman.

• Aineellista pääomaa ovat esimerkiksi maa, rakennukset ja koneet.
• Aineetonta pääomaa ovat mm.
• Patentit ja muut immateriaalioikeudet.
• Toisinaan pääomaksi luetaan myös inhimillinen pääoma, jolla tarkoitetaan ihmisen työvoimaa, osaamista, koulutusta ja kykyjä.
• Inhimillinen pääoma poikkeaa muusta pääomasta siten, että nykyisissä yhteiskunnissa toisen inhimillistä pääomaa ei voi ostaa ja omistaa ainakaan pysyvästi.

Orjayhteiskunnissa saattoi orjien inhimillisen pääoman omistaa. Orjia saattoi ostaa ja myydä ja orjia voi siten tarkastella myös taloudellisena pääomana. Käsitteitä pääoma ja varallisuus pidetään toisinaan synonyymeinä, kun taas toisinaan ne erotetaan toisistaan.

• Joidenkin määritelmien mukaan pääoma sisältää vain ihmisen luomaa varallisuutta.
• Tämän määritelmän mukaan maa ja luonnonvarat ovat varallisuutta mutta eivät pääomaa, koska ihminen ei ole kartuttanut niitä itse.
• Pääoma voi olla “tuottavaa” eli tuotannollista pääomaa kuten tuotantolaitokset, toimistot, koneet ja laitteet, tai “tuottamatonta” kuten asunnot.

Joidenkin määritelmien mukaan pääoma on vain sellaista varallisuutta, jota käytetään tuotantoprosessissa. Tässä yhteydessä esimerkiksi kulta ei ole pääomaa, koska kultaa voi käyttää vain arvon säilyttäjänä.
Katso täydellinen vastaus