Venäläiset ilmiantavat toisiaan kuin Josif Stalinin aikana saadakseen havittelemansa asunnon, työpaikan tai muita etuja, kirjoittaa Venäjän ja Ukrainan tilannetta seuraava kommentaattori Ksenja Kirillova Novy Region-2 -blogisivuston kirjoituksessa. Kirillovan mukaan nykyinen trendi Venäjän yhteiskunnassa voi johtaa tilanteeseen, jossa ilmiannot ja puhdistukset saattavat lähteä käsistä.
- Senja Kirillova muistuttaa, kuinka entisessä Neuvostoliitossa, varsinkin Stalinin vainojen aikana, ihmiset antoivat toisiaan ilmi “ratkaistakseen henkilökohtaisia ongelmiaan”.
- Ihmiset käyttävät nykyään Venäjällä samanlaisia menetelmiä”, Kirillova kirjoittaa Window on Eurasia -sivuston englanninkielisen käännöksen mukaan.
Kirillova toimi aikaisemmin juristina. Hän viittaa hoitamaansa tapaukseen, jossa pappi yritti saada toisen kirkon haltuunsa ilmiantamalla sen pastorin ekstremistiksi. “Vastaavanlaisia tapauksia on useita, ja tämänkaltainen henkilökohtainen ahneus ei eroa Stalinin NKVD:n metodeista.” Kirillovan mukaan ilmiannot alkavat elää omaa elämäänsä ja rappeuttavat yhteiskuntaa.
- Ilmiannot edistävät sekä yhteiskunnan että ihmisten moraalin rappeutumista, mitä ei voi peruuttaa.
- Un ihmiset tottuvat rikoksiin, kuten ilmiantoihin ja murhiin, he tekevät niitä todennäköisesti enemmän.” Kirillovan mukaan Vladimir Putinin hallinto opettaa ihmisiä vihaamaan liberaaleja, viidettä kolonnaa, Yhdysvaltoja ja muita länsimaita sekä Ukrainaa.
“Venäläiset ovat tottuneet ajatukseen, jonka mukaan Venäjän hallitus voi tehdä mitä tahansa kotimaassaan ja muiden maiden alueilla.” Hänen mielestään viranomaisten oikeus tehdä mitä vain leviää kansalaisten pariin ja ryhdytään etsimään tapoja menestyä henkilökohtaisesti antamalla ilmi toisia.
Katso täydellinen vastaus
Contents
Miksi Neuvostoliitto syntyi?
Neuvostoliitto oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen Venäjän keisarikunnan raunioille perustettu sosialistinen valtio. Vladimir Leninin johtamat bolševikit eli kommunistit kaappasivat Venäjällä vallan lokakuun vallankumouksessa 1917 ja perustivat Neuvosto-Venäjän,
- Valtiona Neuvostoliitto sai alkunsa vuonna 1922, jolloin Neuvosto-Venäjän, Ukrainan, Valko-Venäjän ja Transkaukasian neuvostotasavallat sopivat uuden sosialistisen liittovaltion muodostamisesta.
- Vuoteen 1922 jatkuneen sisällissodan voitti bolševikkien puna-armeija,
- Sisällissota ja sotakommunismi aiheuttivat nälänhädän, jossa kuoli noin viisi miljoonaa ihmistä.
Pian Neuvostoliiton perustamisen jälkeen Leniniä seurasi vallassa Josif Stalin, Stalin hallitsi maata ankarin ottein ja 1930-luvun vainojen aikana arviolta miljoona kansalaista surmattiin. Kaikkiaan Neuvostoliiton olemassaolon aikana vankileireillä oli 18 miljoonaa ihmistä ja leireillä kuoli ainakin 1,6 miljoonaa ihmistä.
Maatalouden kollektivisointi johti Ukrainassa ja muilla alueilla vuosien 1930–1933 nälänhätään, jossa kuoli koko Neuvostoliitossa arviolta 8,7 miljoonaa ihmistä. Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto taisteli liittoutuneiden rinnalla ja oli näin yksi voittajavaltioista. Sodassa kuoli noin 20 miljoonaa neuvostoliittolaista sotilasta ja siviiliä.
Muun muassa Viro, Latvia, Liettua ja Moldova liitettiin Neuvostoliittoon. Sodan jälkeen neuvostovaltion ja länsimaiden suhteet viilenivät ja maailma ajautui kylmään sotaan, Stalin kuoli 1953 ja valta siirtyi aluksi kollektiiviselle johdolle. Vuonna 1955 Neuvostoliiton johtoon tuli Nikita Hruštšov ja seuranneen suojasään kaudella valtio otti etäisyyttä stalinismiin,
Hruštšovin syrjäytti vuonna 1964 Leonid Brežnev, jonka vuoteen 1982 kestänyttä kautta on kutsuttu pysähtyneisyyden ajaksi, Vuonna 1985 valtaan noussut Mihail Gorbatšov ryhtyi uudistamaan maata ja puhui avoimuuden puolesta. Tämä johti siihen että poliittinen oppositio ja vähemmistökansallisuudet saivat äänensä kuuluviin.
Baltian maat irtaantuivat ensimmäisinä Neuvostoliitosta vuonna 1991. Sisäpoliittisen kriisin myötä Neuvostoliitto hajosi joulukuussa 1991. Neuvostoliiton seuraajavaltioksi kansainvälisissä sopimuksissa julistautui suurin neuvostotasavaltana ollut valtio Venäjä,
Katso täydellinen vastaus
Onko Suomi ollut Neuvostoliitossa?
Itsenäisyyden alkuvaiheet 1917–1945 – Suomen asema itsenäisyyden alkuaikana oli hauras. Pian itsenäistymisen jälkeen Suomessa puhkesi verinen sisällissota. Sota käytiin punaisen työväenliikkeen ja valkoisen hallituksen joukkojen välillä. Valkoiset saivat tukea Saksalta ja punaiset Venäjältä.
Sota päättyi valkoisten voittoon. Suomi kuului vahvasti Saksan vaikutuspiiriin, koska Neuvostoliitto nousi suurimmaksi uhkaksi valtion turvallisuudelle.1930-luvulla monet oikeisto- ja äärioikeistoliikkeet olivat suosittuja Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa. Elokuussa 1939 Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto sopivat, että Suomi kuuluu Neuvostoliiton etupiiriin.
Suomi taisteli kaksi kertaa toisen maailmansodan aikana Neuvostoliittoa vastaan. Suomi hävisi molemmat sodat, mutta Neuvostoliitto ei koskaan miehittänyt Suomea. Toisen maailmansodan aikaiset tapahtumat herättävät edelleen tunteita Suomessa. Koska Suomen onnistui puolustaa aluettaan sodissa pian itsenäistymisen jälkeen, on Suomen 1900-luvun sotia pidetty aikana jolloin Suomen valtion itsenäisyys vakiintui.
Katso täydellinen vastaus
Miksi Neuvostoliitto liittyi toiseen maailmansotaan?
Ranska (1940, 1944–1945) Jugoslavia (1941–1945) Etiopia (1940–1945) Meksiko (1941–1945) Brasilia (1942–1945) Kreikka (1940–1945) Norja (1940–1945) Alankomaat (1940–1945) Belgia (1940–1945) Puola Suomi (Saksaa vastaan 1944–1945) Nukkevaltiot : Filippiinit (1941–1945) Mongolia (1945)
Toinen maailmansota oli vuosina 1939 – 1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet,
Yhteensä 70–85 miljoonaa ihmishenkeä vaatinut toinen maailmansota on ihmiskunnan historian tuhoisin ja tappavin sota, Toinen maailmansota päättyi liittoutuneiden voittoon. Toisen maailmansodan syttymiseen vaikutti ensimmäisen maailmansodan jälkeen solmittu Versailles’n rauhansopimus, joka ei ratkaissut Euroopan ongelmia.
Historioitsijoiden mukaan toisen maailmansodan siemen kylvettiin tuon rauhansopimuksen solmimisessa. Rauhansopimuksen negatiivisena seurauksena olivat saksalaisten kokema epäreilu kohtelu ja Saksan ajautuminen talousahdinkoon. Tämä johti Saksan kansallissosialistiselle työväenpuolueelleen ja sen johtajan Adolf Hitlerin kannatuksen lisääntymiseen.
- Hitler varustautui sotaan, liitti naapurimaita Saksaan ja teki Neuvostoliiton kanssa Molotov–Ribbentrop-sopimuksen, jolla maat jakoivat Euroopan itäosan etupiireihinsä.
- Toinen maailmansota käynnistyi Saksan hyökätessä Puolaan vuonna 1939.
- Britannia ja Ranska julistivat Saksalle sodan 3.
- Syyskuuta 1939.
Neuvostoliitto hyökkäsi vajaan kahden viikon kuluttua Puolaan ja miehitti sen itäosan Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukaisesti. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustettu Kansainliitto ei kyennyt estämään sodan syttymistä. Toinen maailmansota oli ensimmäinen ja ainoa sota, jossa käytettiin ydinasetta, kun Yhdysvallat pudotti kaksi atomipommia Japaniin,
Katso täydellinen vastaus
Miksi Neuvostoliitto halusi Hangon?
Taustaa – Neuvostoliitto oli vaatinut Suomelta jo ennen talvisodan syttymistä osana aluevaihtovaatimuksiaan sotilastukikohdan vuokraamista Hankoniemeltä. Hankoniemi nousi neuvottelujen piiriin lokakuussa 1939 jo aiemmin vaadittujen Suomenlahden saarten ja Karjalankannaksen eräiden osien lisäksi.
Suomalaisten ja neuvostoliittolaisten neuvottelut katkesivat tuloksettomina marraskuun puolivälissä 1939 nimenomaan Hankoniemen vuoksi; muihin alueluovutuksiin suomalaiset olisivat olleet jo osittain valmiita. Talvisodan aikana Hanko oli Turkuun ja Tampereelle suuntautuneiden pommituslentojen reitillä.
Mikäli näihin kaupunkeihin tarkoitetut iskut eivät onnistuneet sään vuoksi, pommikoneet pudottivat lastinsa Hankoon palatessaan Virossa sijainneisiin tukikohtiin. Hankoa pommitettiin helmikuuhun 1940 mennessä kaikkiaan 72 kertaa ja se oli sodan aikana Suomen pommitetuin kaupunki.
- Maaliskuussa Hankoa ei enää pommitettu, koska se oli Moskovassa jo päätetty varata Neuvostoliiton omiin tarkoituksiin.
- Sodan kestäessä kevättalvella 1940 käynnistyneiden rauhanneuvotteluiden aikana Neuvostoliitto toisti vaatimuksensa tukikohdan vuokraamisesta.
- Suomen neuvotteluvaltuuskunta joutui myöntymään Neuvostoliiton vaatimiin rauhanehtoihin mukaan luettuna Hankoniemen tukikohdan vuokraus.12.
maaliskuuta 1940 allekirjoitetussa rauhansopimuksessa Suomi sitoutui vuokraamaan Neuvostoliitolle 30 vuodeksi 115 neliökilometrin laajuisen vuokra-alueen, johon kuului Hankoniemen ja Hangon kaupungin lisäksi niemeä ympäröiviä merialueita sekä noin 400 saarta.
Katso täydellinen vastaus
Kenelle Suomi kuului ennen?
Autonomia Venäjän keisarikunnassa (1809–1917) – Suomen sodan myötä Suomi siirtyi kokonaan autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi Venäjän keisarikunnan alaisuuteen vuonna 1809. Suomella oli Venäjän suuriruhtinaskunnan asema vuodesta 1809 vuoteen 1917. Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta loka-marraskuussa 1905. Venäjällä oli yleinen käsitys, että maan epäkohtien suurin syy oli itsevaltius. Epäonnistuminen sodassa Japania vastaan antoi uuden syyn liikehdintään, joka laajeni lokakuussa 1905 yleislakkoihin.
- Levottomuuksien tyynnyttämiseksi keisari antoi 30.
- Lokakuuta manifestin, jossa vähennettiin itsevaltiutta, taattiin kansalaisvapauksia ja annettiin uudelle instituutiolle, duumalle, lainsäädäntövaltuudet.
- Suomessa suurlakko vasta alkoi, kun se Venäjällä oli lähes ohi.
- Lakkolaisille ajankohtaisia olivat työväenliikkeen nousu ja vaatimus helmikuun manifestin (1899) kumoamisesta.
Kansallisen ja poliittisen innostuksen vallassa unohdettiin, että lakko onnistui “vain Venäjän vastaavien tapahtumien ansiosta, ei suomalaisten toimenpitein”. Marraskuussa 1905 Nikolai II julkaisi manifestin, jossa helmikuun manifesti kumottiin, “kunnes siinä mainitut asiat tulevat lainsäädäntötoimen kautta järjestetyiksi”.
- Suomessa valtaan nousi Leo Mechelinin johtama senaatti.
- Se luotti siihen, että vapaamielinen hallitussuunta jatkuisi Venäjällä.
- Toisin kävi.
- Venäjän yhtenäisyyttä korostavat voimat saivat vallan duumassa.
- Itsenäisyyden kannalta ongelmallista oli myös se, että perustuslailliset ja työväenpuolue marssivat eri tahtia: kummallakin oli omat listansa uuden senaatin ministereistä.
Työväenpuolueen valtuuskunta vasta saapui 4. marraskuuta kenraalikuvernööri Ivan Obolenskin panssarilaivalle, joka oli Helsingin edustalla, kun perustuslailliset olivat jo sopineet senaattorit Obolenskin kanssa. Helsingissä suurlakon aikana syntynyt jako punakaarteihin ja suojeluskuntiin laajeni kevään 1906 aikana koko maahan.
Vuosina 1905–1906 Venäjästä oli tullut perustuslaillinen parlamentaarinen monarkia, jossa duuma oli parlamentin alahuone ja valtakunnanneuvosto ylähuone. Vaikka keisarilla oli valta hajottaa duuma ja nimittää puolet ylähuoneesta, hän oli sidottu ministerineuvoston ratkaisuihin, joten pääministeristä (ensimmäinen oli Sergei Witte ) tuli Venäjän poliittinen johtaja.
Vuonna 1908 keisari vahvisti ministerineuvoston päätöksen Suomen asioiden esittelyjärjestyksestä, jossa ministerineuvosto oli uusi porras Suomen ja hallitsijan välillä. Venäjän hallituksen ja Suomen eduskunnan tavoitteet menivät ristiin, minkä seurauksena Suomessa pidettiin vuodesta 1908 alkaen useita vaaleja ja oltiin tyytymättömiä eduskunnan vähäiseen valtaan.
- Vuonna 1910 keisari vahvisti lain yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä, jonka mukaan duuma voi laatia lakeja, jotka koskevat koko valtakuntaa.
- Lain mukaan Suomen piti lähettää neljä edustajaa duumaan ja kaksi edustajaa valtakunnanneuvostoon etujaan turvaamaan.
- Suomalaiset eivät lähettäneet yhtään edustajaa.
Tämän välirikon jälkeen käytännön hallinto siirtyi Suomessa venäläisten käsiin, ylempi virkakunta vaihdettiin venäläismielisiin ja venäläistä sotaväkeä ryhdyttiin jälleen kutsumaan järjestyksenpitotehtäviin. Nikolai II luopui kruunusta 15.3.1917 ja valtaan nousi keskusta-liberaali hallitus, joka kumosi kaikki Suomen perustuslain vastaiset asetukset.
Katso täydellinen vastaus
Milloin Suomi hyökkäsi Venäjälle?
Tämä artikkeli kertoo Suomen ja Neuvostoliiton välisestä sodasta. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla,
| Talvisota | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa toista maailmansotaa | ||||||||||
| Suomalainen konekivääriryhmä Lemetin tienhaaran motin lähellä. | ||||||||||
|
/td>
| Talvisodan taistelut |
|---|
| Tolvajärvi–Ägläjärvi • Kelja • Karjalankannas • Suomussalmi • Taipale • Summa • Raatteen tie • Laatokan Karjalan mottitaistelut • Kollaa • Viipurinlahti |
/td>
Pohjoinen Eurooppa marraskuussa 1939. Puolueettomat maat Saksa ja sen miehittämät maat Neuvostoliitto ja sen miehittämät maat Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota,
- Neuvostoliitto aloitti talvisodan hyökkäämällä ilman sodanjulistusta, ja sota päättyi 105 päivää myöhemmin Moskovan rauhansopimukseen,
- Ansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään 14.
- Joulukuuta 1939.
- Toinen maailmansota oli alkanut kolme kuukautta aikaisemmin Saksan ja Neuvostoliiton miehitettyä Puolan,
Koska länsirintamalla oli käynnissä vähätapahtumainen valesota, länsimaiden lehdistö seurasi talvisotaa tarkasti. Termeistä sisu ja Molotovin cocktail tuli kansainvälisesti tunnettuja. Nimitys talvisota tuli käyttöön vasta jatkosodan aikana, muun muassa Mannerheimin päiväkäskyssä n:o 1 kesäkuussa 1941, mutta ei vakiintunut heti.
- Varhaisempia ja osin rinnakkaisia nimityksiä olivat muun muassa Suomen sota 1939–40 ja Suomen ja Venäjän sota 1939–40,
- Sota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista (talvi 1939–1940 oli vuosisadan kylmimpiä), puna-armeijan valtavista miestappioista, suomalaisten mottitaktiikasta sekä “talvisodan hengestä”,
Sodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle noin kymmenesosan maa-alueistaan ja neljänneksi suurimman kaupunkinsa Viipurin (31.12.1939 Helsingin asukasluku oli 315 727, Tampereen 78 012, Turun 75 578 ja Viipurin 74 403), Talvisodan synnyttämä revanssihenki oli osaltaan viemässä Suomea jatkosotaan.
Katso täydellinen vastaus
Miksi Italia liittyi Ensimmäiseen maailmansotaan?
Sotaan liittyminen – Italia oli sodan syttyessä keskusvaltojen liittolainen, mutta Italian liittyminen sotaan keskusvaltojen puolelle ei ollut missään vaiheessa todennäköistä. Italian talous oli haavoittuvainen merisaarrolle, se oli riippuvainen Britannian kivihiilitoimituksista ja sen alueelliset laajentumistavoitteet oli suunnattu Itävalta-Unkaria vastaan.
Ympärysvallat kävivät Italian kanssa neuvotteluja sotaan liittymisestä. Italialle luvattiin muun muassa osmanien valtakunnan alueita. Italian armeija oli varustautunut huonosti sotaan. Siltä puuttui raskasta tykistöä ja konekivääreitä, Italialla ja Itävallalla oli yhteistä rajaa 650 kilometriä, mutta se oli lähes kokonaan vuoristoista, lukuun ottamatta 30 kilometriä.
Itävaltalaiset eivät ryhmittyneet puolustukseen rajalle, vaan edullisempaan asemaan vuoristoon. Kaikista ongelmista huolimatta Italian hallitus päätti liittyä sotaan ja ryhtyä heti hyökkäykseen Itävaltaa vastaan.
Katso täydellinen vastaus
Onko Venäjä hyökkää Ukrainaan?
| Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Venäjän–Ukrainan sotaa | ||||||
| Venäläisten joukkojen ja ukrainalaisten vastahyökkäysten eteneminen Ukrainassa ja myös maahyökkäysten suuntia (24. helmikuuta 2022 –). Kartalla näkyy myös joitain maa- ja ilmapommituksia sodan ajalta. | ||||||
|
/td>
- Donetskin kansantasavalta
- Luhanskin kansantasavalta
Valko-Venäjä
- Donetskin kansantasavalta 20 000
- Luhanskin kansantasavalta 14 000
(vahvuusluvut sodan alkuvaiheessa)
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 on jatkoa vuonna 2014 alkaneelle konfliktille, jonka osana Venäjä on miehittänyt Krimin niemimaan ja tukenut Donetskin ja Luhanskin separatistialueita aseellisesti Itä-Ukrainan sodassa, Venäjä käynnisti hyökkäyksen Ukrainaan 24.
- Helmikuuta 2022.
- Ennen hyökkäystä Venäjä oli pitkään siirtänyt joukkojaan lähemmäksi Ukrainan rajaa ja pitänyt suuria sotaharjoituksia, tunnustanut Donetskin kansantasavallan ja Luhanskin kansantasavallan itsenäisyyden Ukrainassa ja siirtänyt sotilaitaan niihin.
- Varhain aamulla 24.
- Helmikuuta 2022 Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti televisiopuheessaan sotilasoperaation alkamisesta.
Putinin mukaan sen tavoite ei ollut Ukrainan miehittäminen, vaan sen ” demilitarisointi “. Hän syytti Ukrainaa järjestelmällisestä venäläisvähemmistönsä kansanmurhasta ja sen hallintoa natsismista, Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan väitteet olivat valheellisia ja naurettavia.
Lisäksi puheessaan Putin painotti, että jokainen Ukrainaa auttava ulkovalta kohtaisi välittömän vastauksen. Muita tavoitteita olivat Ukrainan julistautuminen puolueettomaksi, eli sen Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyden estäminen, separatistialueitten itsenäisyyden tunnustaminen, sekä Sevastopolin liittovaltiokaupungin ja Krimin autonomisen tasavallan liittymisen Venäjän federaatioon 2014 tunnustaminen.
Brittiläisen kenraalin Richard Barronsin mukaan myös maayhteys Krimin ja Venäjän välillä oli Venäjän todennäköinen tavoite. Hyökkäyksen alettua Ukraina julisti maahan sotatilan, ja maan ulkoministeri Dmytro Kuleba kuvasi Venäjän toimia täysimittaiseksi sodaksi Ukrainaa vastaan.
Helmikuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä Ukrainan presidentti Zelenskyi allekirjoitti määräyksen yleisestä liikekannallepanosta, Ukrainan asevoimiin kuului noin 900 000 reserviläistä. Hyökkäyksen alettua alkoi näyttää mahdolliselta, että Venäjän tavoitteena ei ollut pakottaa Kiovaa poliittisiin myönnytyksiin, vaan vaihtaa koko Ukrainan hallitus venäläismieliseen.
Maaliskuun alettua nopea sotilaallinen ratkaisu ei enää kuitenkaan näyttänyt Venäjälle mahdolliselta, sillä pääkaupunki Kiovan puolustus oli vakiintunut melko lujaksi. Jo silloin alkaneissa tulitaukoneuvotteluissa se ei vaatinut Ukrainan hallituksen vaihtoa.
- Suomen Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan kyseessä ei ollut pelkästään keskitetyn rintaman asemasota, vaan etenkin Ukraina keskellä puolustautujana saattoi siirrellä paikallisesti organisoituja joukkojaan pienin määrin nopeasti rintamalta toiselle.
- Fyysisten sotatapahtumien ja siviilien kokemien kärsimyksien lisäksi paljon mediahuomiota on saanut informaatiosodan yhteisnimellä kulkeva kyber- ja mediavaikuttaminen, jossa Ukraina menestyi sodan alkuviikkoina Venäjää selvästi paremmin.
Venäjää vastaan asetettiin maailmanlaajuisesti merkittäviä talouspakotteita ja muita sanktioita. Länsimaat alkoivat avustaa Ukrainaa asein, rahallisesti ja humanitäärisin tarvikkein. Sota käynnisti myös Ukrainan pakolaiskriisin, jossa 5,9 miljoonaa ukrainalaista oli evakkoina maan sisällä (5.12.2022 tilanne).
- YK:n mukaan esimerkiksi miehityksestä vapautetuille alueille tarvitaan yhä runsaasti humanitaarista apua, taloudellista tukea ja tarvikkeita asukkaiden selviytymiseksi tulevasta talvesta.
- Ukrainasta lähteneistä 8,0 miljoonaa pakolaista oli rekisteröitynyt Euroopassa (10.1.2023 mennessä) ja heistä 4,9 miljoonaa oli hakenut tilapäistä suojaa tai vastaavaa pakolaisapua.
Venäjälle hakeutunut tai pakkosiirretty väestö ei ole mukana näissä luvuissa. Ukrainan aloitettua vastahyökkäykset ensin Kiovan pohjoispuolella ja syyskuussa valloitettuaan laajoja alueita takaisin venäläisiltä Itä-Ukrainan pohjoisosissa, hyökkääjä joutui sodassa puolustuskannalle.
- Tämän seurauksena Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti 21.
- Syyskuuta 2022 osittaisen liikekannallepanon vahvistaakseen venäläisjoukkoja Ukrainassa.
- Venäjä järjesti 23.–27.
- Syyskuuta 2022 miehitettämillään alueilla vilpillisiä kansanäänestyksiä alueiden liittämisestä Venäjään.
- Odotetusti merkittävä enemmistö kannatti liittymistä, sillä vaaleja pidettiin yleisesti väärennettyinä ja lopputulosta ennalta määrättynä.
Putin ilmoitti 30. syyskuuta liittävänsä alueet Venäjään.
Katso täydellinen vastaus
Onko Ukraina kuulunut joskus Venäjään?
Toinen maailmansota Ukrainassa – Puolassa 1934 vangittu Ukrainan itsenäisyystaistelua jatkanut Stepan Bandera vapautettiin 1939, kun saksalaiset olivat miehittäneet Puolan.1941 kun saksalaiset olivat vallanneet Ukrainan (Itä-Galitsian) julisti Bandera Lvovissa Ukrainan tasavallan uudelleen perustetuksi.
Saksa sitoi Ukrainan tiukasti itseensä sallimatta sille Slovakian tai Kroatian kaltaista itsenäisyyttä määrittelemällä sen valtakunnanprotektoraatiksi. Bandera ja muut kansallismieliset sekä neuvostovastaiset ukrainalaiset vangittiin. Bandera kuitenkin vapautettiin 1944, Stepan Banderan surmasivat neuvostoagentit 1959 Münchenissä,
Suomalaiskohtaloita Neuvostoliitossa
Toisen maailmansodan tuloksena Ukrainan neuvostotasavallan ja Puolan raja kulki pääosin Curzonin linjaa pitkin, jolloin Ukrainaan liitettiin pääosa Volhyniasta ja Itä-Galitsiaa, myös Lvov. Myös osia Tšekkoslovakiasta, Karpato-Ukraina, liitettiin Ukrainaan.
Katso täydellinen vastaus
Miksi Venäjä haluaa vallata Krimin?
Tapahtumien eteneminen – Ukrainassa tapahtui 22. helmikuuta 2014 vallankumous, Uusi parlamentti yritti kumota venäjän kielen alueellisen aseman. Tämä herätti raivoa Krimin venäjänkielisessä enemmistössä. Venäjän hallitus päätti seuraavana päivänä miehittää Krimin.
- Rimin suurimmassa kaupungissa Sevastopolissa oli sekä uutta hallitusta tukeva että vastustava mielenosoitus 23.
- Helmikuuta 2014.
- Hallitusta vastaan protestoivat venäläismieliset vaativat Venäjää suojelemaan Krimin venäjänkielisiä uusilta vallanpitäjiltä.
- Ummankin osapuolen protestit jatkuivat seuraavina päivinä.
Hallitusta vastaan protestoineissa oli muun muassa Putinia tukenut moottoripyöräjengi Yön sudet ja muita Venäjältä tulleita kansallismielisiä. Pian venäläismieliset vaativat Krimin itsenäisyyttä. Venäjä jakoi Krimin venäläisille passeja.26. helmikuuta Krimin pääkaupungissa Simferopolissa puhkesi yhteenottoja venäläis- ja ukrainalaismielisten välillä.
Aseistautuneet miehet valtasivat yöllä Krimin alueparlamentin. Näiden mukana oli Itä-Ukrainasta myöhemmin tunnettu venäläinen tiedustelupalvelu-upseeri ja nationalisti Igor Girkin,27. helmikuuta venäläiset miehittivät Sevastopolin lentokentän avoimesti ja Simferopoliin ilmestyi äkkiä tunnuksettomia sotilaita, “pieniä vihreitä miehiä”, jotka olivat Venäjän erikoisjoukkoja.
Krimin johto pyysi 1. maaliskuuta Venäjältä apua, ja Venäjän parlamentti antoi Putinille tämän pyynnöstä oikeutuksen käyttää Ukrainassa olevia Venäjän asevoimia. Venäjän joukot valtasivat käytännössä taisteluitta viikon sisään Krimin tärkeimmät hallintorakennukset ja armeijan tukikohtia.
Rimillä olevista Ukrainan vähäisistä, huonosti varustetuista asejoukoista ei olisi ollut vastusta Venäjän armeijalle. Ukraina ei halunnut taistella Krimistä, koska halusi välttää yhteenottoa Venäjän kanssa, sillä Venäjä valmistautui laajamittaiseen tunkeutumiseen Manner-Ukrainaan, mikäli Ukraina vastustaisi Krimin miehitystä.
Ukrainalaiset vetäytyivät Krimiltä pääosin taisteluitta maalis-huhtikuussa 2014. Krimin kasarmien valtaus jatkui seuraavina viikkoina, ja Ukraina vetäytyi Krimiltä. Venäläissotilaiden miehittämä, siten päätösvallaton Krimin alueparlamentti päätti ja Krimin uusi venäläismielinen hallinto järjesti 16.
- Maaliskuuta laittoman ja luotettavuudeltaan kyseenalaisen kansanäänestyksen, jonka mukaan 96,6 % äänioikeutensa käyttäneistä krimiläisistä äänesti Venäjään liittymisen puolesta.
- Äänestysprosentti oli Venäjän alueelle nimittämän hallinnon äänestyskomission mukaan 83,1 %.
- Tämän myötä Venäjä liitti Krimin itseensä.
Putin kiitti Venäjän armeijaa. Venäjä perusteli toimiaan siten, että se katsoi Krimin ja Venäjän Sevastopolin laivastotukikohdan kuuluvan itselleen historiallisista syistä. Venäjä halusi puolustaa Krimin venäläisiä Ukrainan kansalliskiihkoa vastaan. Venäjä haluaisi vastata Ukrainan lännettämiseen vallankumouksella, ilmaista kantansa venäläisvastaisen hallituksen nousuun ja Naton laajenemiseen ja korostaa suurvalta-asemaansa.
Katso täydellinen vastaus
Paljonko Neuvostoliitossa oli asukkaita?
Neuvostoliiton asevoimat – Voitetun sodan ja Berliinin sortumisen jälkeen puna-armeijaa kohtaan tunnettu kunnioitus ja sen arvovalta nousivat neuvostoyhteiskunnassa huomattavasti. Viimeinen askel tiellä vallankumouksellisesta asejoukosta valtion vakinaiseksi armeijaksi otettiin 1946, kun “voittamaton puna-armeija” muutettiin Neuvostoliiton asevoimiksi.
- Sodan jälkeen joukkoja kotiutettiin ja armeijan vahvuus vähennettiin arviolta viiteen miljoonaan.
- Neuvostoarmeijan yksiköt, jotka olivat vapauttaneet Itä-Euroopan maat saksalaisten vallasta, jäivät maihin miehitysjoukoiksi.
- Se johti siihen, että näistä maista tuli sosialistisen blokin jäseniä ja käytännössä Neuvostoliiton satelliittivaltioita.
Eniten neuvostoarmeijan joukkoja oli sijoitettu Saksan demokraattiseen tasavaltaan torjumaan Nato -joukkojen uhkaa. Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto käytti paljon voimavaroja armeijansa ydinaseiden, etenkin ballististen ohjusten ja ydinsukellusveneiden kehittelyyn.
Konflikteja ratkaistiin ainoastaan niin sanottujen sijaissotien kautta, joissa Yhdysvallat ja Neuvostoliitto tukivat hallituksia tai kapinallisliikkeitä tarpeen mukaan. Vuonna 1979 neuvostoarmeija kuitenkin puuttui suoraan sisällissotaan Afganistanissa, Neuvostoliiton tavoitteena oli tukea sille ystävällismielistä maallista hallintoa, jota uhkasivat muslimisissit.
Yhdysvallat ja Pakistan tukivat sissejä taloudellisesti ja sotilaallisilla varusteilla, muun muassa toimittamalla niille amerikkalaisia Stinger-ilmatorjuntaohjuksia, joilla oli tarkoitus taistella neuvostojoukkojen ilmaherruutta vastaan. Mihail Gorbatšov veti viimein joukot maasta 1988.
lähde? Puna-armeija hajotettiin vuonna 1991 Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä ja sen varat jaettiin seuraajavaltioiden kesken. Suurin osa armeijasta, mukaan lukien enemmistö ydinohjusjoukoista liitettiin Venäjän federaation armeijaan. Itä-Eurooppaan sijoitetut joukot vedettiin takaisin vuosina 1991–1994.
lähde?
Katso täydellinen vastaus
Mikä oli viimeinen sota Suomessa?
Suomen viimeisin sota – Minna 22/05/2022 Suomen viimeisin sota tapahtui toisen maailmansodan lopussa, jolloin käytiin Lapin sota. Mistä syistä kyseinen sota käytiin?
Katso täydellinen vastaus
Milloin oli suomettuminen?
Suomettuminen ( saks. Finnlandisierung ) eli finlandisointi on Suomen toisen maailmansodan jälkeistä ulko- ja sisäpolitiikkaa kuvaava termi. Suomettuminen viittaa negatiivissävytteisesti Neuvostoliiton vaikutusvaltaan Suomen poliittisessa päätöksenteossa.
Äsite esiteltiin Itävallassa jo 1950-luvulla, mutta sitä alettiin käyttää ahkerasti Saksan liittotasavallassa 1960-luvun lopulla. Termiä käyttivät Berliinin vapaan yliopiston professori Richard Löventhal 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa Länsi-Berliinissä ja liittokansleri Willy Brandtin vastustajat kritisoidessaan hänen uutta Ostpolitik -nimellä tunnettua ulkopoliittista linjaansa liian neuvostomyönteisenä.
Brandt tuomitsikin termin käytön suomalaisia loukkaavana. Se merkitsi sananmukaisesti Suomen kaltaiseksi tulemista.
Katso täydellinen vastaus
