Mitä Tehdä Kun 2 Vuotias Ei Nuku?

Mitä Tehdä Kun 2 Vuotias Ei Nuku
Lapsella on vaikeuksia nukahtaa – Mannerheimin Lastensuojeluliitto Jos lapsella on päivän mittaan riittävästi touhua, ulkoilua ja yhdessäoloaikaa vanhempiensa kanssa, hänellä ei yleensä ole jatkuvia nukahtamispulmia. Kuitenkin useimmilla pikkulapsilla on ajoittain unenhäiriöitä, eikä heitä tahdo saada ajoissa nukkumaan.

Varaa riittävästi aikaa seurusteluun vain lapsen kanssa. Seurustele lapsen kanssa perheen normaaliin valvomisaikaan, älä yöllä. Pyri noudattamaan joka ilta toistuvaa nukkumaanmenojärjestystä. Varaa nukkumaanmenon valmisteluun riittävästi aikaa, esimerkiksi

kerro lapselle ystävällisesti lähestyvästä nukkumaanmenosta, anna hänen lopettaa leikkinsä vähennä jonkin verran valoja kerää lapsen kanssa lelut ja tavarat syö yhdessä lapsen kanssa iltapala seuraa lapsen riisumista, iltapesua ja muita iltatoimia, iloitse lapsen omatoimisuudesta juttele hetki lapsen kanssa lue iltasatu toivota hyvää yötä sammuta valo ja jää itse hetkeksi lapsen huoneeseen, istu tai lepää vuoteella jos lapsi haluaa keskustella, totea rauhallisesti, ettei enää tänään, nyt on uniaika Jos lapsi ei nukahda puolen tunnin sisällä valojen sammuttamisesta, hän ei ole riittävän väsynyt nukkuakseen.

Vältä

lapsen komentelua ja pakottamista liian hätäistä nukkumaanmenoa lapsen jättämistä yksin pimeään huoneeseen, jos lapsi pelkää liiallista melua lapsen nukkumaanmenohetkellä, tasaiset arjen äänet sen sijaan rauhoittavat

Kerro meille, mitä mieltä olit sivusta. Huomioimme palautteen MLL.fi:n kehittämisessä. Palaute annetaan nimettömänä. : Lapsella on vaikeuksia nukahtaa – Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Katso täydellinen vastaus

Miten saada 2-vuotias nukkumaan päiväunet?

Vuoden ja kahdeksan kuukauden vanha taaperomme ei nuku enää päiväunia. Iltaunille hän käy kello 20 ja nukahtaa itse saman tien. Aamulla hän herää noin seitsemältä, joten unien pituudeksi tulee 11 tuntia. Vielä kuukausi sitten hän nukkui päiväunia tunnin tai kaksi puolen päivän aikaan.

Edelleen hän on päiväuniaikaan väsynyt ja pyytää päästä nukkumaan, mutta uni ei tule millään. Mitä teen? Ensikertalainen Uni on lapsille erittäin tärkeää. Riittämättömästä unesta voi seurata hyvin monenlaisia ongelmia, kuten ärtyisyyttä ja levottomuutta, mielialahäiriöitä, aineenvaihdunnan häiriöitä, ylipainoa ja sairastumisriskejä.

Lasten unentarve on kuitenkin yksilöllinen. Unen riittävyyteen vaikuttaa pituuden lisäksi sen laatu. Jos lapsi jaksaa ja voi hyvin, hän nukkuu todennäköisesti riittävästi, vaikka unen määrä olisikin ikätovereita vähäisempi. Toisaalta joitakin väsymyksen oireita, kuten esimerkiksi aloitekyvyttömyyttä ja vaisuutta, voi joskus olla vaikea tunnistaa.

  1. Päivän sujumisen kannalta taaperon päiväunet ovat yleensä tarpeen tai ainakin hyödylliset.
  2. Oikean mittaiset päiväunet voivat tukea yöuntakin.
  3. Toisaalta tutkimusten mukaan päiväunia olennaisempaa on, että vuorokauden yhteenlaskettu unimäärä on riittävä.
  4. Taaperolle 11 tunnin uni on aika lailla keskimääräinen.

Suhteellisen tuoreiden amerikkalaisten suositusten mukaan 1–2-vuotias tarvitsee unta päiväunet mukaan luettuna 11–14 tuntia, 1-vuotias enemmän kuin 2-vuotias. Päiväunista ei pidä tehdä ongelmaa ja stressin paikkaa vanhemmille eikä lapselle. Taaperon ei siis ole välttämätöntä nukkua päiväunia.

  • Jos lapsi on päiväunien aikaan selvästi väsynyt tai muuten tuntuu kaipaavan unta, hänet kannatta viedä sänkyyn.
  • Jos lapsi ei ala nukkua, häntä ei tarvitse alkaa erityisesti nukuttaa.
  • Päiväunista ei siis pidä tehdä ongelmaa ja stressin paikkaa vanhemmille eikä lapselle.
  • Usein riittää, että lapsi rauhoittuu keskellä päivää hetkeksi esimerkiksi kuuntelemaan satua.

Tarvittaessa hänet voi toki vaikkapa laittaa rattaisiin ja lähteä lenkille. Useimmat lapset nukahtavat väsyneinä autoon, mutta säännöllisesti se ei ole järkevää jo pelkästään ekologisista ja taloudellisista syistä. Yleisesti päiväuniin pätevät samat periaatteet kuin yöuniinkin: nukkumaan käydään säännöllisesti samaan aikaan esimerkiksi ruuan, vessakäynnin ja lukemisen jälkeen rauhallisessa paikassa.
Katso täydellinen vastaus

Minkä ikäisenä lapsi oppii nukahtamaan yksin?

Milloin vauvan on hyvä oppia nukahtamaan yksin? Leea Mattila vastaa Vauvani on nyt puolivuotias, ja tähän saakka hän on nukahtanut yöunille joko rinnalle tai vähintäänkin viereeni. Lapsen kasvaessa pohdin, miten yksin nukahtaminen olisi hänelle mahdollisimman turvallista myös tunnetasolla.

Onko yksin nukahtamiselle olemassa jotakin herkkyyskautta, jolloin se olisi helpompaa kuin jonakin muuna aikakautena? Eläydyt hienosti vauvasi näkökulmaan! Sen pohtiminen lisää vanhemman herkkyyttä ja joustavuutta vuorovaikutuksessa. Hyvä! Koska pieni vauva tarvitsee öisinkin ruokaa ja hänen rytminsä on kypsymätön, hänelle on tyypillistä nukahtaa viereen ja rinnalle.

Vauvalle läheisyys ja turvallisuus ovat elinehtoja, ja hän on riippuvainen vanhemmistaan. Tyydyttävää varhaista riippuvuuden kokemusta pidetään tänä päivänä tärkeänä kokemuksena. Arvellaan, että ilman sitä ihmisen on vaikeampaa eriytyä ja itsenäistyä. Riippuvuudesta vauva siirtyy hitaasti kohti itsesäätelyä, ja siinä hän tarvitsee paljon vanhemman tukea.

Joskus symbioosista luopuminen onkin vanhemmalle vaikeampaa kuin vauvalle. Silloin vanhempi saattaa huomaamattaan olla ylihuolehtivainen, mikä vaikeuttaa esimerkiksi vauvan yksin nukahtamisen oppimista. Yksin nukahtamisen herkkyyskautta ei varsinaisesti ole määritelty, mutta se voisi olla neljän viiden kuukauden iässä, kun rytmi alkaa selkiytyä.

Yksin nukahtamisen opettelu saattaa vaikuttaa myönteisesti koko vauvan uneen. Vauvaa ei pidä jättää itkemään. Käytännössä vauva laitetaan väsyneenä, ruokailun jälkeen sänkyyn hakemaan unta itsekseen. Omin avuin nukahtamiseen voi auttaa tutti tai uniriepu.

  • Jos vauva nukahtaa rinnalle tai viereen, herätä hänet kevyesti siirtäessäsi sänkyyn, jotta lapsi huomaa, missä hän on.
  • Vauvaa ei pidä jättää itkemään.
  • Itinään voi vastata tassuttelemalla: pitämällä omaa kättä rauhoittavana eleenä vauvan selän tai kyljen päällä.
  • Paniikki-itkuinen vauva saa tulla syliin, kunnes itku laantuu.

Joskus kapaloiminen auttaa. Vauvaa voi auttaa sietämään pientä turhaumaa viivyttämällä pikkuisen itkuun reagoimista. Eroahdistus on tyypillistä 6–8 kuukauden iässä. Kehitys tuo kuitenkin tullessaan aina uusia haasteita.6–12 kuukauden ikäinen vieroitetaan yleensä yösyötöistä.

  1. Vaikka tämä tarjoaa periaatteessa helpotusta nukahtamishetkiin, nousevat eroahdistuksen tunteet tyypillisesti pintaan juuri 6–8 kuukauden iässä.
  2. Yksin nukahtaminen kun on vauvalle erotilanne, ja moni vauva protestoi sitä erityisesti tässä iässä.
  3. Lempeälle pitkäjänteisyydelle on siis kysyntää! Tunnetasolla turvallisuus merkitsee vauvalle sekä yksittäisiä tilanteita että ennen kaikkea kokonaisuutta.

Turvallisessa vuorovaikutuksessa vauva saa hoivaa ja hänen tarpeisiinsa vastataan, mutta yhtä lailla hän tarvitsee ikätasoista tukemista ja kannustamista eriytymiseen. : Milloin vauvan on hyvä oppia nukahtamaan yksin? Leea Mattila vastaa
Katso täydellinen vastaus

Mitä tehdä jos lapsi ei nuku?

Lapsella on vaikeuksia nukahtaa – Mannerheimin Lastensuojeluliitto Jos lapsella on päivän mittaan riittävästi touhua, ulkoilua ja yhdessäoloaikaa vanhempiensa kanssa, hänellä ei yleensä ole jatkuvia nukahtamispulmia. Kuitenkin useimmilla pikkulapsilla on ajoittain unenhäiriöitä, eikä heitä tahdo saada ajoissa nukkumaan.

Varaa riittävästi aikaa seurusteluun vain lapsen kanssa. Seurustele lapsen kanssa perheen normaaliin valvomisaikaan, älä yöllä. Pyri noudattamaan joka ilta toistuvaa nukkumaanmenojärjestystä. Varaa nukkumaanmenon valmisteluun riittävästi aikaa, esimerkiksi

kerro lapselle ystävällisesti lähestyvästä nukkumaanmenosta, anna hänen lopettaa leikkinsä vähennä jonkin verran valoja kerää lapsen kanssa lelut ja tavarat syö yhdessä lapsen kanssa iltapala seuraa lapsen riisumista, iltapesua ja muita iltatoimia, iloitse lapsen omatoimisuudesta juttele hetki lapsen kanssa lue iltasatu toivota hyvää yötä sammuta valo ja jää itse hetkeksi lapsen huoneeseen, istu tai lepää vuoteella jos lapsi haluaa keskustella, totea rauhallisesti, ettei enää tänään, nyt on uniaika Jos lapsi ei nukahda puolen tunnin sisällä valojen sammuttamisesta, hän ei ole riittävän väsynyt nukkuakseen.

Vältä

lapsen komentelua ja pakottamista liian hätäistä nukkumaanmenoa lapsen jättämistä yksin pimeään huoneeseen, jos lapsi pelkää liiallista melua lapsen nukkumaanmenohetkellä, tasaiset arjen äänet sen sijaan rauhoittavat

Kerro meille, mitä mieltä olit sivusta. Huomioimme palautteen MLL.fi:n kehittämisessä. Palaute annetaan nimettömänä. : Lapsella on vaikeuksia nukahtaa – Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Katso täydellinen vastaus

Minkä ikäiseksi nukutaan päiväunia?

Päiväunien merkitys – Päiväunien nukkuminen edesauttaa etenkin pienten lasten motoristen taitojen kehittymistä. Päiväunien nukkuminen loppuu yleensä noin kolmeen tai neljään ikävuoteen mennessä, mutta senkin jälkeen täysin terve lapsi voi nukkua yhdet päiväunet.

  • Vaihteluväli päiväunien poisjättämiselle on 2-5 vuotta.
  • Unen tarve on jo lapsena yksilöllinen ja ajankohta milloin lapsi jättää päiväunet pois riippuu ensisijaisesti lapsen unentarpeesta.
  • Jos lapsi nukkuu päiväunet, vaikka ei niitä enää tarvitse, se aiheuttaa nukahtamisvaikeutta iltaisin.
  • Lapsen jättäessä päiväunet pois on odotettavissa siirtymävaihe, jolloin päiväunille nukahtaminen on vaikeaa, mutta silti lapsi vaikuttaa iltapäivisin väsyneeltä.

Uusimpien tutkimusten mukaan päiväunien nukkuminen voisi hyödyttää myös vanhempien lasten taitojen oppimista. Päiväunien nukkumisen ei ole todettu huonontavan yöunen laatua. Jos lapsi on kuitenkin virkeä eikä häntä nukuta päivällä, ei lasta ole syytä pakottaa nukkumaan.

  1. Hetken rauhoittuminen lounaan jälkeen voi silti olla hyväksi.
  2. Aikki lapset hyötyvät aina tauoista ja lepohetkistä päivän aikana.
  3. Lapsen unirytmi tulee suunnitella yksilöllisesti ja vanhempien kanssa yhdessä neuvotellen.
  4. On hyvä muistaa, että kaikki nukahtamisvaikeudet iltaisin eivät johdu päiväunista.
You might be interested:  Miten Valkosipulin Hajun Saa Pois Käsistä?

Lapsen poikkeava päiväaikainen väsymys tulee selvittää, syitä voi olla lukuisia. On hyvä pohtia voiko kyseessä olla jokin unihäiriö, univaje tai joku muu syy (stressi, kiusaaminen, masennus, ahdistus, pelot). : Tietoa lapsen unesta – Neuvokasperhe
Katso täydellinen vastaus

Minkä ikäisenä lapsi näkee unia?

Kirjoittanut: Yle Julkaistu 14.11.2011 – 12:51, Päivitetty 03.01.2012 – 09:02 Yölliset kauhukohtaukset ja painajaiset ovat lapsilla yleisiä ja normaaleja. Painajaiset ja muut unihäiriöt vaihtelevat jokaisen lapsen kohdalla. Lapsi näkee painajaisia siinä missä vanhemmatkin.

  1. Alitajuntaan voi jäädä pyörimään jännittäviä asioita.
  2. Painajaisen voi laukaista vaikka liian jännittävä iltasatu.
  3. Uudet tilanteet, elämänmuutokset ja kavereiden kanssa koetut ristiriitaiset tilanteet saattavat hämmentää lasta.
  4. Vauvan uni alkaa muistuttaa aikuisen unta jo puolivuotiaana.
  5. On tutkittu, että jo yhden ikävuoden jälkeen painajaisia voi nähdä.

Viisivuotiaana mielikuvitus on vilkkaimmillaan ja silloin myös painajaisia saattaa esiintyä paljon – Viisivuotiaana mielikuvitus on vilkkaimmillaan ja silloin myös painajaisia saattaa esiintyä paljon, kuvailee Väestöliiton perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa,

Mörön kimppuun lapsen kanssa Tärkeintä on yöllisen kauhukohtauksen tai painajaisen aikana tarjota lapselle turvaa. Valoja ei kannata lastenhuoneeseen sytyttää, vaan lasta voi tyynnytellä hämärässä ja auttaa hänet takaisin makuulle. – Tietysti, jos lapsi herää painajaiseen eikä saa unta, niin silloin vanhemman tehtävä on ottaa lapsi vaikka syliin ja rauhoittaa hänet.

Yöllistä tapausta lapsi aamulla tuskin muistaa, mutta jos esimerkiksi sama uni toistuu, niin lapselta voi päivällä kysellä, että muistaako hän millaista unta yöllä näki. Lapsen kanssa voi keskustella möröstä ja auttaa häntä työstämään pelkoa esimerkiksi piirtämällä.

  • Jos lapsen painajaiset ovat toistuvia ja kotikonstit eivät auta, niin yhteyttä voi ottaa esimerkiksi neuvolaan, koulun terveydenhoitajaan.
  • Un nojatuolista tulee yöllä karhu Lapsi on hyvä laittaa illalla nukkumaan siihen paikkaan, josta hänen on aamulla tarkoitus herätä.
  • Yöllä herätessään lapsi voi säikähtää outoa nukkumapaikkaa.

Mutta aina pelolta ei vältytä tutussa ja turvallisessa ympäristössäkään. Siitä pehmeästä nojatuolista saattaa hämärässä syntyä karhu lapsen vilkkaassa mielikuvituksessa. Joskus himmeän yövalon lisääminen lapsen nukkumapaikkaan saattaa vähentää pelkoja.

  • Tärkeintä on erottaa yö ja päivä toisistaan.
  • Yöllä ei kannata sytyttää kirkkaita valoja, ei tarvitse puhua.
  • Pelkkä läsnäolo riittää.
  • Tärkeintä on erottaa yö ja päivä toisistaan.
  • Yöllä ei kannata sytyttää kirkkaita valoja, ei tarvitse puhua.
  • Pelkkä läsnäolo riittää.
  • Päivällä lapselle voi antaa huomiota ja virikkeitä.

Miten mörkö häädetään? Perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaan mörönhäätövinkit vanhemmille:

Pysy itse rauhallisena. Rauhoita lapsi omaan sänkyynsä. Jos painajaiset ovat toistuvia, työstä niitä yhdessä lapsen kanssa päivällä. Painajaisista voi puhua tai toistuvaa unta voi käydä läpi vaikka piirtämällä.

Väestöliiton perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa oli haastateltavana YLE Puheen Perheen aika ohjelmassa 3.11.2011. Toimittajana Salla Vuolteenaho. Linkit:

YLE Puhe: Miten taltuttaa lapsen yömörkö? MLL: Leikki-ikäisen uni

Katso täydellinen vastaus

Miten saada lapsi nukahtamaan itsenäisesti?

5.3.2021 Puolivuotias nukkuu keskimäärin 14 tuntia vuorokaudessa. Lasten unentarpeessa on kuitenkin eroja. Tämän ikäisen pisin unijakso ajoittuu jo onneksi useimmiten yöhön, mikä saattaa helpottaa univelkaisia vanhempia. Uni etenee noin tunnin pituisina syvän ja kevyen unen jaksoina.

  • Evyen unen vaiheessa lapsi voi heräillä herkästi.
  • Puolen vuoden paikkeilla lapsen liikunnalliset taidot kehittyvät vauhdilla.
  • Lapsi ei ehkä malta nukkua, kun hän harjoittelee uusia taitoja, vaikkapa ryömimistä tai konttaamista.
  • Ensimmäisten hampaiden puhkeaminen voi myös vaikeuttaa lapsen nukkumista.
  • Puolivuotiasta saattaa vaivata myös seurustelunnälkä ja hän kaipaa yöllä seuraa, jos hänen kanssaan ei ole päivällä puuhailtu tarpeeksi.

Univaikeudet ovatkin hyvin yleisiä juuri 6–9 kuukauden iässä. Rauhaton ja meluisa ympäristö voi myös vaikeuttaa lapsen nukahtamista ja unta. Joillakin lapsilla uni-valverytmi kehittyy nopeasti. Toisilla se on hitaampaa ja he voivat tarvita tavallista enemmän vanhempien tukea rytmin löytämiseksi.

Puolivuotiaana monet lapset pärjäävät jo yön ilman ruokaa ja saattavat nukkua pitkät yöunet. Osa lapsista tarvitsee edelleen yhden yösyötön aamuyöllä. Vaikka lapsi ei enää söisi öisin, hän voi heräillä ja nukahtaminen voi olla vaikeaa. Säännöllinen päivärytmi luo perustan hyvälle nukkumiselle. Lapselle on hyvä luoda mahdollisimman varhain selkeä päivärytmi, jossa vuorottelevat ruokailu, leikki ja seurustelu, ulkoilu ja päiväunet.

Aina samassa järjestyksessä toistuvat, tutut iltatoimet; pesut, syömiset, iltalaulut, silittelyt yms. luovat turvallisuutta ja helpottavat unen tuloa illalla. Uni kuuluu lapsen perustarpeisiin, joista vanhempi vastaa. Lapsen säännöllisestä nukkumaanmenosta huolehtiminen ei ole omasta ajasta haaveilevan vanhemman itsekkyyttä vaan myös lapsen etu.

Tue lasta nukahtamaan itsekseen paikkaan, jossa toivot hänen nukkuvan yönsä: perhepetiin tai omaan sänkyynsä omassa tai samassa huoneessa vanhemman kanssa. Näin lapsi havahtuu yöllä hereille samassa paikassa, jonne hän illalla nukahti. Lapsi oppii vähitellen vanhemman tuella tyyntymään ja nukahtamaan itsekseen. Älä odota, että lapsen nukahtamistavat muuttuvat hetkessä, vaan anna muutokselle aikaa. Älä vaadi lasta sopeutumaan moniin suuriin muutoksiin samanaikaisesti. Samanaikainen yösyöttöjen lopettaminen ja omaan sänkyyn siirtäminen aiheuttavat lapselle herkästi univaikeuksia. Uniriepu tai vanhemmalle tuoksuva t-paita tuo turvallisen olon omassa sängyssä nukkuvalle. Anna lapselle tilaisuus päivän aikana harjoittaa uusia taitojaan, sillä se helpottaa usein yöllä nukkumista. Illasta toiseen toistuvat iltarituaalit valmistavat lasta nukkumaan. Iltarituaaleihin voi kuulua esimerkiksi iltaruokailu ja unilaulu. Iltatoimien aikana vanhemmat ja lapsi ovat yhdessä ja rauhoittuvat päivän askareista. Olennaista on, että samat iltatoimet toistuvat joka ilta. Ne opettavat lasta ennakoimaan nukkumista. Useimmat puolivuotiaat lapset pärjäävät yön ilman yöruokailua, sillä ravinnontarpeet pystytään tyydyttämään päivän aikana. Yöruokailut voivat helposti muuttua tottumukseksi. Huolehdi siitä, että lapsen nukkumisympäristö on hyvä: vuodevaatteet ovat puhtaita, huone raikas ja lämpötila miellyttävä. Ole lapsen kanssa päivän aikana. Kun olette yhdessä, lapsi saa hellyyttä ja hoivaa. Hellyyskiintiön täyttyminen päivän aikana antaa pohjan levollisille yöunille. Pohdi, mitä tunteita lapsen univaikeudet sinussa herättävät. Mietitkö jo päivällä, miten ilta ja lapsen nukkumaanmeno sujuvat? Liittyykö siihen liikaa kielteisiä ja epäonnistumisen tunteita? Lapsi aistii tunteesi ja nukkumaanmeno voi vaikeutua, jos vanhempi on kiireisen tai kärsimättömän oloinen. Puhu tunteistasi muiden vanhempien, sukulaisten tai ystävien kanssa. Erilaiset, ristiriitaisetkin tunteet kuuluvat vanhemmuuteen eivätkä tee sinusta huonoa vanhempaa. Muista, että vauvasi univaikeudet eivät johdu siitä, että olisit huono vanhempi. Luota itseesi oman vauvasi asiantuntijana. Kaikki vauvat ovat yksilöitä ja erilaisia temperamentiltaan, joten nukkumistapojen muotoutuminenkin on yksilöllistä. Tässä vaiheessa lasta voi lempeästi ohjata uusiin nukkumistottumuksiin. Apua voi saada esimerkiksi kotiunikoulusta.

Kerro meille, mitä mieltä olit sivusta. Huomioimme palautteen MLL.fi:n kehittämisessä. Palaute annetaan nimettömänä.
Katso täydellinen vastaus

Miten saada Yliväsynyt lapsi nukkumaan?

18 kesäkuun, 2022 7 helmikuun, 2022 | Yliväsynyt vauva voi vaatia enemmän rauhoittelua ennen kuin hän nukahtaa. Useimmiten yliväsyneen vauvan uni on laadultaan huonompaa ja pahimmillaan yliväsymyksestä voi syntyä jopa kierre. Kun olet seuraavan kerran laittamassa vauvaasi unille, ajoita vauvan nukuttaminen niin, että vauva laitetaan unille silloin, kun hän alkaa näyttämään ensimmäisiä väsymyksen merkkejä.
Katso täydellinen vastaus

Onko lapsen pakko nukkua päiväkodissa?

Päivähoidossa EI ole pakko nukkua vaan vietetään rauhallinen ja miellyttävä lepohetki, mutta nukahtaa saa! Pelailu ja värittely ei ole lepohetki. Aikuisten asenteet ja puheet vaikuttavat lasten mielipiteisiin.
Katso täydellinen vastaus

Miten rauhoittaa lapsia?

Vastaus: – Tämä on minustakin vaikeaa: miten ohjata lapsen epätoivottua käytöstä siten, että hän myös oppisi asiassa jotain. Ja miten itse pysyä rauhallisena, eikä saada itkupotku- tai ihan vaan perusraivareita. Lyhytpinnaisuus kun on usein periytyvä ominaisuus Lapsen tottelemattomuuteen ja aggressiivisen käytöksen ymmärtämiseen on helppo keino: tilanteen arvioiminen lapsen näkökulmasta,

  • Tässä kertomus tosi elämästä: On kiire lähteä töihin.
  • Olen kolmesti kehottanut poikaani pukemaan, mutta hän vain leikkii.
  • Eräilen vielä avaimiani ja kehotan neljännen kerran.
  • Viidennen kerran kehotankin jo huutamalla samalla poikaa vaatepinolle repien.
  • Poika saa raivarit, potkii, pukemisesta ei tule mitään.

Olen vakaasti sitä mieltä, että meidän pojalle ei mikään mene läpi hyvällä. Töiden jälkeen luen mielenkiintoista kirjaa, kun mieheni tulee yhtäkkiä karjumaan korvani juureen: “Viidennen kerran: kyllä vai ei? ” Kyllä vai ei mitä? Outo mies, ei yhtään huomaa että olen keskittynyt tärkeään asiaan.

Olen vakaasti sitä mieltä, että miehelläni on kommunikaatio-ongelmia. Tottelemattomuustilanteissa mieti tarkast i, kerroitko lapselle tarpeeksi selkeästi mitä häneltä toivoit. Menitkö lapsen luokse, tarkistitko että hänen huomionsa kiinnittyi sinuun? Esititkö käskysi kannustavasti ja rauhallisesti, vai valmiiksi kireällä äänensävyllä? Toimitko itsesi käskysi mukaisesti vai puuhailitko muuta? Annoitko lapselle aikaa lopettaa rauhassa muut puuhansa? Kehuitko häntä kun hän toimi käskysi mukaisesti? Oliko käskysi lapsen kyvyille ja sen hetkiselle tilanteelle sopivasti mitoitettu? Nälkäinen lapsi ei jaksa pukea saappaitaan vaikka se kylläisenä sujuisi hyvin.

Huomioitko lapsen tunteet käskyäsi kohtaan? Lapsi voi esimerkiksi vastustaa aamulla pukemista ja päivähoitoon menoa, koska ero vanhemmasta tuntuu ahdistavalta; silloin käskyjen tiukentaminen ja lapselle suuttuminen pahentaa tilannetta. Jäähyllä tarkoitetaan lapsen viemistä ennalta sovittuun paikkaan rauhoittumaan itsekseen. Jäähyn käyttöä suositellaan monissa kasvatusoppaissa, mutta sen käyttöön liittyy riskejä. Ensinnäkin vasta noin 4-5-vuotias lapsi ymmärtää syy-seuraussuhteita niin selvästi, että rangaistusten käytössä ylipäätään on mitään järkeä.

  1. Toiseksi; jäähy ei opeta lapselle omien tunteiden tunnistamista ja säätelyä, eli ei tue lapsen tunne-elämän kehitystä.
  2. Riehuva lapsi on niin vahvan tunnetilan vallassa, että hän tarvitsee aikuisen rauhoittavaa läsnäoloa kestääkseen tilanteen ja oppiakseen siitä jotain.
  3. Riehuva lapsi tuntee häpeää ja pelkoakin omasta käytöksestään, ja jäähyn käyttö “rangaistuksena” vielä voimistaa tätä tunnetta.
You might be interested:  Miten Sammuttaa Iphone Kun Näyttö Ei Toimi?

Paras keino rauhoittaa riehuva lapsi on nk. sylihoito, eli suunnitelmallinen lapsen pitäminen vahvassa syliotteessa samalla sanallisesti lapsen tunnetilaa rauhoittaen. Syliotetta pidetään yllä kunnes lapsi on rauhoittunut (eli yleensä ruvennut itkemään surullisesti), jolloin sylissä pitoa jatketaan lohduttavasti.

  1. On tärkeää, että aikuinen ei käytä syliä rangaistuksena, vaan toistelee ääneen auttavansa lasta.
  2. Lasta ei pidä käskeä rauhoittumaan, vaan korostaa hoivaavalla äänellä, että aikuinen kyllä kestää ottaa raivon vastaan.
  3. On tärkeää myös nimetä ääneen lapsen tunnetila: “Sinä olet vihainen” tai “Sinä olet surullinen”.

Sylihoidon jälkeen lapsen kanssa käydään tilanne läpi lapsen tunteita ja näkemystä kunnioittavaan sävyyn. Esimerkiksi: “Otin sinut sylihoitoon, koska näin ettet pystynyt itse rauhoittumaan. Aloit riehua ja tönäisit pikkusiskon kumoon. Äiti ymmärtää että sinua suututti kun sisko vei lelusi.

  1. Siitä saakin suuttua.
  2. Mutta suuttuneenakaan ei saa töniä muita.” Lopuksi vielä puuhaillaan yhdessä jotain mukavaa, jotta lapsi huomaa olevansa hyväksytty “vaikeasta” käytöksestään huolimatta.
  3. Sylihoito on aluksi rankkaa, etenkin tempperamenttisen lapsen kanssa, mutta oikealla asenteella se tehoaa melko pian.

Janna Rantala on lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja pienen lapsen äiti. Hänellä on laaja työkokemus lasten ja perheiden ongelmista – vauvasta teini-ikäisiin. Hän on toiminut myös aikuispsykiatrina, neuvola- ja koululääkärinä sekä kouluttajana ja Yle TV2 Poinzi-lastenohjelman neuvonantajana.
Katso täydellinen vastaus

Mitä tehdä jos lapsi ei nuku?

23.3.2018 Jos lapsella on päivän mittaan riittävästi touhua, ulkoilua ja yhdessäoloaikaa vanhempiensa kanssa, hänellä ei yleensä ole jatkuvia nukahtamispulmia. Kuitenkin useimmilla pikkulapsilla on ajoittain unenhäiriöitä, eikä heitä tahdo saada ajoissa nukkumaan.

Varaa riittävästi aikaa seurusteluun vain lapsen kanssa. Seurustele lapsen kanssa perheen normaaliin valvomisaikaan, älä yöllä. Pyri noudattamaan joka ilta toistuvaa nukkumaanmenojärjestystä. Varaa nukkumaanmenon valmisteluun riittävästi aikaa, esimerkiksi

kerro lapselle ystävällisesti lähestyvästä nukkumaanmenosta, anna hänen lopettaa leikkinsä vähennä jonkin verran valoja kerää lapsen kanssa lelut ja tavarat syö yhdessä lapsen kanssa iltapala seuraa lapsen riisumista, iltapesua ja muita iltatoimia, iloitse lapsen omatoimisuudesta juttele hetki lapsen kanssa lue iltasatu toivota hyvää yötä sammuta valo ja jää itse hetkeksi lapsen huoneeseen, istu tai lepää vuoteella jos lapsi haluaa keskustella, totea rauhallisesti, ettei enää tänään, nyt on uniaika Jos lapsi ei nukahda puolen tunnin sisällä valojen sammuttamisesta, hän ei ole riittävän väsynyt nukkuakseen.

Vältä

lapsen komentelua ja pakottamista liian hätäistä nukkumaanmenoa lapsen jättämistä yksin pimeään huoneeseen, jos lapsi pelkää liiallista melua lapsen nukkumaanmenohetkellä, tasaiset arjen äänet sen sijaan rauhoittavat

Kerro meille, mitä mieltä olit sivusta. Huomioimme palautteen MLL.fi:n kehittämisessä. Palaute annetaan nimettömänä.
Katso täydellinen vastaus

Miten saada lapsi nukkumaan koko yö?

5.3.2021 Puolivuotias nukkuu keskimäärin 14 tuntia vuorokaudessa. Lasten unentarpeessa on kuitenkin eroja. Tämän ikäisen pisin unijakso ajoittuu jo onneksi useimmiten yöhön, mikä saattaa helpottaa univelkaisia vanhempia. Uni etenee noin tunnin pituisina syvän ja kevyen unen jaksoina.

  • Evyen unen vaiheessa lapsi voi heräillä herkästi.
  • Puolen vuoden paikkeilla lapsen liikunnalliset taidot kehittyvät vauhdilla.
  • Lapsi ei ehkä malta nukkua, kun hän harjoittelee uusia taitoja, vaikkapa ryömimistä tai konttaamista.
  • Ensimmäisten hampaiden puhkeaminen voi myös vaikeuttaa lapsen nukkumista.
  • Puolivuotiasta saattaa vaivata myös seurustelunnälkä ja hän kaipaa yöllä seuraa, jos hänen kanssaan ei ole päivällä puuhailtu tarpeeksi.

Univaikeudet ovatkin hyvin yleisiä juuri 6–9 kuukauden iässä. Rauhaton ja meluisa ympäristö voi myös vaikeuttaa lapsen nukahtamista ja unta. Joillakin lapsilla uni-valverytmi kehittyy nopeasti. Toisilla se on hitaampaa ja he voivat tarvita tavallista enemmän vanhempien tukea rytmin löytämiseksi.

Puolivuotiaana monet lapset pärjäävät jo yön ilman ruokaa ja saattavat nukkua pitkät yöunet. Osa lapsista tarvitsee edelleen yhden yösyötön aamuyöllä. Vaikka lapsi ei enää söisi öisin, hän voi heräillä ja nukahtaminen voi olla vaikeaa. Säännöllinen päivärytmi luo perustan hyvälle nukkumiselle. Lapselle on hyvä luoda mahdollisimman varhain selkeä päivärytmi, jossa vuorottelevat ruokailu, leikki ja seurustelu, ulkoilu ja päiväunet.

Aina samassa järjestyksessä toistuvat, tutut iltatoimet; pesut, syömiset, iltalaulut, silittelyt yms. luovat turvallisuutta ja helpottavat unen tuloa illalla. Uni kuuluu lapsen perustarpeisiin, joista vanhempi vastaa. Lapsen säännöllisestä nukkumaanmenosta huolehtiminen ei ole omasta ajasta haaveilevan vanhemman itsekkyyttä vaan myös lapsen etu.

Tue lasta nukahtamaan itsekseen paikkaan, jossa toivot hänen nukkuvan yönsä: perhepetiin tai omaan sänkyynsä omassa tai samassa huoneessa vanhemman kanssa. Näin lapsi havahtuu yöllä hereille samassa paikassa, jonne hän illalla nukahti. Lapsi oppii vähitellen vanhemman tuella tyyntymään ja nukahtamaan itsekseen. Älä odota, että lapsen nukahtamistavat muuttuvat hetkessä, vaan anna muutokselle aikaa. Älä vaadi lasta sopeutumaan moniin suuriin muutoksiin samanaikaisesti. Samanaikainen yösyöttöjen lopettaminen ja omaan sänkyyn siirtäminen aiheuttavat lapselle herkästi univaikeuksia. Uniriepu tai vanhemmalle tuoksuva t-paita tuo turvallisen olon omassa sängyssä nukkuvalle. Anna lapselle tilaisuus päivän aikana harjoittaa uusia taitojaan, sillä se helpottaa usein yöllä nukkumista. Illasta toiseen toistuvat iltarituaalit valmistavat lasta nukkumaan. Iltarituaaleihin voi kuulua esimerkiksi iltaruokailu ja unilaulu. Iltatoimien aikana vanhemmat ja lapsi ovat yhdessä ja rauhoittuvat päivän askareista. Olennaista on, että samat iltatoimet toistuvat joka ilta. Ne opettavat lasta ennakoimaan nukkumista. Useimmat puolivuotiaat lapset pärjäävät yön ilman yöruokailua, sillä ravinnontarpeet pystytään tyydyttämään päivän aikana. Yöruokailut voivat helposti muuttua tottumukseksi. Huolehdi siitä, että lapsen nukkumisympäristö on hyvä: vuodevaatteet ovat puhtaita, huone raikas ja lämpötila miellyttävä. Ole lapsen kanssa päivän aikana. Kun olette yhdessä, lapsi saa hellyyttä ja hoivaa. Hellyyskiintiön täyttyminen päivän aikana antaa pohjan levollisille yöunille. Pohdi, mitä tunteita lapsen univaikeudet sinussa herättävät. Mietitkö jo päivällä, miten ilta ja lapsen nukkumaanmeno sujuvat? Liittyykö siihen liikaa kielteisiä ja epäonnistumisen tunteita? Lapsi aistii tunteesi ja nukkumaanmeno voi vaikeutua, jos vanhempi on kiireisen tai kärsimättömän oloinen. Puhu tunteistasi muiden vanhempien, sukulaisten tai ystävien kanssa. Erilaiset, ristiriitaisetkin tunteet kuuluvat vanhemmuuteen eivätkä tee sinusta huonoa vanhempaa. Muista, että vauvasi univaikeudet eivät johdu siitä, että olisit huono vanhempi. Luota itseesi oman vauvasi asiantuntijana. Kaikki vauvat ovat yksilöitä ja erilaisia temperamentiltaan, joten nukkumistapojen muotoutuminenkin on yksilöllistä. Tässä vaiheessa lasta voi lempeästi ohjata uusiin nukkumistottumuksiin. Apua voi saada esimerkiksi kotiunikoulusta.

Kerro meille, mitä mieltä olit sivusta. Huomioimme palautteen MLL.fi:n kehittämisessä. Palaute annetaan nimettömänä.
Katso täydellinen vastaus

Miksi 3-vuotias ei nuku?

23.3.2018 Leikki-ikäisen lapsen unentarve on noin 10–13 tuntia vuorokaudessa. Unentarve on kuitenkin yksilöllistä. Tuntimäärää paremmin riittävästä unesta kertoo se, että lapsi herää aamulla virkeänä ja hyväntuulisena. Päiväunet jäävät esikouluiän lähestyessä vähitellen pois, mutta edelleenkin moni lapsi tarvitsee lepohetken päivän touhujen keskelle.

Leikki-ikäisen lapsen univaikeudet ilmenevät erityisesti nukahtamisvaikeuksina. Osa lapsista heräilee yöllä painajaisiin, jotka saavat omassa sängyssään nukkuneen lapsen usein hakeutumaan turvaan vanhempiensa viereen. Painajaiset ovat yleisiä 3–4-vuotiailla. Leikki-ikäisen lapsen unta voivat häiritä myös vuoteenkastelu, kasvukivut ja muutokset perheen elämässä kuten päiväkodin aloittaminen.

Säännöllinen elämänrytmi luo lapselle turvallisuutta ja helpottaa lapsen nukahtamista ja nukkumista. Lapsen päivässä vuorottelevat ruokailu, leikki ja seurustelu, ulkoilu ja päiväunet sekä tutut rituaalit ennen nukkumaanmenoa.

Ole määrätietoinen ja johdonmukainen lapsesi nukkumiseen liittyvissä asioissa. Sopikaa yhteiset säännöt nukkumaanmenosta: milloin syödään iltapala, mennään sänkyyn ja sammutetaan valot. Toimikaa myös sovittujen sääntöjen mukaan. Rajojen asettamisesta ja niissä pysymisestä vastaa vanhempi. Kerro lapselle, miksi nukkuminen on tärkeää ja millainen olo lapsella on seuraavana päivänä, jos hän on nukkunut huonosti. Rauhoita iltahetki. Anna aikaa lapselle ja yhteisille iltatoimille. Purkakaa yhdessä lapsen päivän kuulumiset, myös mahdolliset huolet. Säännölliset, tutussa järjestyksessä tapahtuvat iltatoimet, kuten iltapala, hampaiden pesu ja iltasatu helpottavat lasta valmistautumaan nukkumaan ja luovat turvallisen olon. Vältä jännittäviä satuja tai tv-ohjelmia ennen lapsen nukkumaanmenoa. Liian jännittävät asiat saattavat vaikeuttaa nukahtamista. Jännitys voi myös siirtyä uniin painajaisina. Huolehdi siitä, että lapsen nukkumisympäristö on hyvä: vuodevaatteet ovat puhtaat, huone raikas ja lämpötila miellyttävä. Anna lapselle aikaa valmistautua nukkumaanmenoon. Jos lapsella on leikit kesken, kerro hänelle esimerkiksi puolituntia aikaisemmin, että nukkumaanmenon aika lähestyy. Lapselle jää silloin aikaa lopettaa leikkinsä. Anna lapselle mahdollisuus päivän aikana lepohetkeen, jos lapsi ei enää nuku päiväunia. Pyri säilyttämään arjen tuttu rytmi myös viikonloppuisin. Tämä helpottaa alkuviikon heräämisiä. Jo kahden tunnin heitto tavallisesta nukkumisrytmistä on iso. Pyri siihen, että lapsi nukahtaa omaan sänkyynsä. Jos lapsella on vaikeuksia saada unta, jää viereen odottamaan nukahtamista. Voit asteittain vähentää vuoteen vieressä istumista. Esimerkiksi ensimmäisenä iltana istut 15 minuuttia ja seuraavana iltana 10 minuuttia. Lasta voi totuttaa yksin nukahtamiseen myös siten, että ensin istuu vuoteen vierellä, seuraavana iltana siirtää tuolin vähän kauemmaksi sängystä ja seuraavana taas vähän kauemmaksi, kunnes tuoli on oven ulkopuolella. Tutut unilelut tuovat turvaa. Auta lasta tunnistamaan väsymyksen merkit ja nimeämään ne. Näin lapsi alkaa vähitellen myös itse tunnistaa uupumuksensa ja oivaltaa, että väsymiseen auttaa uni. Väsymyksestä kertovat liikkeiden hidastuminen, korvien ja silmien hierominen, itkuisuus ja kompastelu. Jos lapsi karkailee sängystä, ohjaa hänet lempeästi mutta määrätietoisesti takaisin omaan sänkyynsä. Lapsi voi kokeilla rajoja myös erilaisin pyynnöin: “juotavaa”, “vielä yksi satu”. Kerro lapselle, että nyt on yö ja yöllä nukutaan: “Huomenna on aikaa jutella ja leikkiä”. Iltapala pitää yöllä nälän loitolla. Älä kuitenkaan tarjoa lapselle liian raskasta syötävää, sillä se saattaa vaikeuttaa unen tuloa. Pohdi, mitä tunteita lapsen univaikeudet sinussa herättävät. Mietitkö jo päivällä, miten ilta ja lapsen nukkumaanmeno sujuvat? Liittyykö siihen liikaa kielteisiä ja epäonnistumisen tunteita? Lapsen nukkumaanmeno voi vaikeutua, jos vanhempi on kiireisen tai kärsimättömän oloinen. Puhu tunteistasi muiden vanhempien, sukulaisten tai ystävien kanssa. Erilaiset ja ristiriitaisetkin tunteet kuuluvat vanhemmuuteen eivätkä tee sinusta huonoa äitiä tai isää. Muista, että lapsesi univaikeudet eivät johdu siitä, että olisit huono vanhempi.

You might be interested:  Miksi Sähköenergian Jakelussa Käytetään Suuria Siirtojännitteitä?

Kerro meille, mitä mieltä olit sivusta. Huomioimme palautteen MLL.fi:n kehittämisessä. Palaute annetaan nimettömänä.
Katso täydellinen vastaus

Mitä tehdä kun 2-vuotias raivoaa?

8.3.2022 Kaikki lapset turhautuvat ja kiukuttelevat ajoittain. Vihan tunteisiin on jokaisella lupa, ja ihan tavalliseen perhe-elämään kuuluu erilaisia ristiriitatilanteita. Muun muassa temperamentti, luontainen tapa reagoida tilanteisiin, vaikuttaa siihen, kuinka voimakkaasti lapsi suuttumustaan ilmaisee esimerkiksi huutamalla tai heittelemällä leluja.

Sillä, miten aikuinen toimii, kun lapsi ilmaisee voimakkaasti tunteitaan, on suuri merkitys. Kun vanhempi osaa säädellä omia tunteitaan, se auttaa myös lasta ja antaa tälle mallin, miten selvitä omien tunteiden kanssa. Mitä pienempi lapsi, sitä vahvemmin hän tarvitsee vanhemman apua tunteidensa hallitsemiseen.

Ajan kanssa ja aikuisen opastuksella lapsi oppii säätelemään tunteitaan paremmin. Seuraavat käytännön vinkit voivat auttaa rauhoittamaan voimakkaan tunteen vallassa olevaa lasta.

Yritä pysyä rauhallisena, sillä tunteet tarttuvat. Vanhemman empaattisuus ja levolliset otteet rauhoittavat lasta ja näyttävät lapselle mallin, että isoistakin tunteista selvitään. Joskus itseä voi auttaa, jos ajattelee, että lapsi on tunteiden säätelytaidoiltaan vielä keskeneräinen ja saattaa olla hämmentynyt, jopa hädissään, voimakkaista tunteistaan. Jos sinun on vaikea pitää itseäsi rauhallisena, ota käyttöön hermoston rauhoittamiskeinoja: poistu tilanteesta hetkeksi, hengitä viisi kertaa syvään ja juo lasi kylmää vettä. Lapsen toistuvien raivokohtausten vastaanottaminen voi olla hyvin uuvuttavaa. On tärkeää tiedostaa oman jaksamisensa rajat ja miettiä, miten arkea voi toisissa kohdin helpottaa: tee vain välttämättömimmät asiat ja lisää mahdollisuuksien mukaan omaa lepoa ja virkistäytymistä. Jos huoli omasta voimakkaasta reagoinnista lapsen raivokohtauksiin jatkuu, hae apua. Esimerkiksi oman kunnan neuvolassa, perheneuvolassa ja terveyskeskuksessa on ammattilaisia, jotka ovat tottuneet kohtaamaan vanhempia mitä erilaisemmissa tilanteissa.

Osoita lapselle, ettet pelkää tai mene rikki hänen raivostaan. Anna lapsen purkaa pettymyksensä tai turhautumisensa. Pysy lapsen seurassa. Lapsi selviää isoista tunteista vain aikuisen tuella. Sen vuoksi raivoavaa lasta ei voi jättää yksin. Lapsi saattaa yksin jäädessään kokea, että kukaan ei kestä häntä ja hänen tunteitaan. Voit poistua hetkeksi tilanteesta, jos tunnet hermostuvasi. Jotkut lapset rauhoittuvat parhaiten vanhemman sylissä, toiset taas eivät voi sietää kosketusta raivon hetkellä. Tällöin riittää, että olet samassa huoneessa. Voit antaa mallia rauhallisesta hengittämisestä ja kertoa, että odotatte yhdessä siihen asti, että kurja olo menee ohi.

Lapsen on tärkeä saada kokemus, että aikuinen yrittää ymmärtää, miltä hänestä tuntuu. Yritä hahmottaa, mistä lapsen raivossa tai kiukussa on kyse. Pelkästään lapsen käyttäytymiseen reagoiminen ei välttämättä kerro suoraan, mistä on kyse. Yritä tunnistaa lapsen tunne ja tarve käyttäytymisen takana. Joskus vihainen lapsi onkin surullinen jostain. Sanoita lapselle, mitä näet ja ajattelet: “Näen, että sinua harmittaa nyt tosi paljon. Suututtaako sinua se, kun jouduimme lähtemään kotiin?” Kun vanhempana yrität ymmärtää lapsen tunnetiloja ja puhut niistä ääneen, myös lapsi oppii tunnistamaan ja nimeämään niitä.

Kerro ja osoita lapselle, että kaikenlaisia tunteita on ja saa olla, mutta niitä on hyvä ilmaista niin, ettei vahingoita toisia tai itseään. Harjoitelkaa yhdessä tunteen hallinnan keinoja. Selvittäkää yhdessä lapsen kanssa, mikä on hänelle sopivin tapa rauhoittua. Haluaako hän olla sylissä, tiukassa paketissa peiton sisään käärittynä tai majassa pöydän alla katseilta suojassa? Vai tarvitseeko lapsesi purkaa tunne hyppimällä, työntämällä seinää tai puristelemalla muovailuvahaa? Erilaisia rauhoittumistapoja kannattaa kokeilla rauhallisella hetkellä ja sopia etukäteen, miten toimitaan, kun kiukku alkaa nousta. Jos lapsi vahingoittaa itseään tai muita, voi olla järkevintä pitää lasta hetki sylissä. Lempeän napakalla otteella estetään lasta vahingoittamasta itseään tai muita. Lapselle on hyvä kertoa rauhallisella äänensävyllä, että päästät irti heti, kun hän rauhoittuu. Lapsen tunnetaitojen kehittymiselle on merkitystä myös sillä, miten vanhempi puhuu omista tunteistaan ja osaa niitä säädellä. Voit kertoa tunteistasi arkipäiväisessä puheessa, esimerkiksi “Kyllä minua harmitti, kun” ja “Tulin tosi iloiseksi, kun”.

Kun lapsi on rauhoittunut, on tärkeää käydä läpi, mitä tapahtui. Lapselta voi kysyä, millainen olo tällä nyt on. Kerro lapselle, että kaikkia kiukuttaa joskus ja että harjoittelette kiukun hallitsemista yhdessä. Rauhoituttuaan lapsi voi olla surullinen tai kokea syyllisyyttä käytöksestään. Rauhallinen hetki sylissä auttaa lasta ymmärtämään, että kaikki on taas hyvin. Lapsen on tärkeää saada vahvistus, että hän on edelleen vanhemmalle tärkeä ja rakas, vaikka hänen tekojaan ei hyväksytä. Älä vaadi lapselta anteeksipyyntöä. Voitte yhdessä miettiä, millä tavalla lapsi voi osoittaa olevansa pahoillaan, esimerkiksi auttamalla korjaamaan lattialle heittämänsä tavarat. Jos on vielä tarpeen, ratkaiskaa tilanne, josta lapsen kiukku alun perin leimahti.

Pohtikaa lapsen kanssa, onko jotain tiettyjä tilanteita, joissa hän suuttuu helposti. Lapsen on hyvä oppia tunnistamaan “tulenarkoja” tilanteita ja opetella tapoja, joilla niistä selviää ilman voimakasta tunteenpurkausta. Jos lapsella on usein raivonpuuskia, mieti, onko lapsen arjessa jotain, mikä turhauttaa tai uuvuttaa häntä erityisesti:

Nukkuuko lapsi riittävästi? Väsyneenä kiukku tulee helpommin ja tunteita on vaikeampi hallita. Onko arki lapsen silmissä ennakoitavaa? Tutut, samana toistuvat rutiinit päivässä rauhoittavat ja tuovat turvaa. Saako lapsi tarpeeksi vanhemman huomiota ja syliä, kiitosta ja ihailua? Lapselle kielteinenkin huomio on parempi kuin ei huomiota ollenkaan. Saako lapsi sopivasti ja ikätasonsa mukaisesti päätösvaltaa itseään koskevissa asioissa? Esimerkiksi päättää, mitä laittaa päälle tai neuvotella vanhemman kanssa jostain säännöstä. Mahdollisuus tehdä omia valintoja voi vähentää turhautumista. Voiko joitain hankaliksi koettuja arkisia tilanteita välttää? Voisiko esimerkiksi ruokakaupassa käydä niin, ettei lapsen tarvitse tulla sinne mukaan pitkän hoitopäivän jälkeen?

Jos jaksat, vie hankala tilanne, esimerkiksi pukeutuminen, läpi hassuttelemalla, harhauttamalla tai “kilpailemalla” lapsen kanssa.

Lapsen kehityksessä on vaiheita, jolloin oman tahdon harjoittelu ja vanhemman asettamien rajojen koettelu ovat normaalia ja tarpeellista itsenäisyyteen kasvua. Etenkin lapsen ollessa tahtoiässä, noin 2–3-vuotias, aiemmin mahdollisesti mukavasti sujuneet arjen perustoiminnot saattavat muuttua takkuisiksi ja kiukkua esiintyä aiempaa enemmän.

Arjen sujumiseen vaikuttavat lisäksi lapsen temperamentti, eli luontainen tapa toimia ja suhtautua asioihin, sekä muutokset lapsen elämässä, kuten pikkusisaruksen syntymä, muutto tai vanhempien ero. Myös arjessa voi olla jotain lasta kuormittavia asioita, jolloin väsymys purkautuu kiukkuna. Lapsen raivokohtaukseen rauhallisesti suhtautumista voi helpottaa, kun yrittää ymmärtää syitä lapsen käyttäytymisen taustalla.

Vanhemman kannattaa yrittää vaikeissakin tilanteissa miettiä/pohtia, mikä selittää lapsen käytöstä: onko lapsi väsynyt tai nälkäinen? Ikävöikö lapsi läheistä ihmistä tai jännittääkö päivähoitoon menoa? Harvoin vanhempi voi olla varma lapsen tunnetilasta, mutta jo kiinnostus lapsen tunteita ja kokemuksia kohtaan voi auttaa löytämään toimivia keinoja luovia hankalien tilanteiden läpi.
Katso täydellinen vastaus