Mitä Tehdä Kun Kaikki Tuntuu Turhalta?

Vinkkejä –

Pysähdy ja mieti, mitä elämässäsi on meneillään. Oletko liian kuormittunut? Mitä lisää tarvitsisit juuri nyt? Toimintaa vai hiljaiseloa? Unelmoi, Millaisia unelmia sinulla on ja voisitko toteuttaa niistä jonkin? Päästä irti liiallisista vaatimuksista, harjoita itsemyötätuntoa ja opettele itsesi hyväksymistä. Ota rennommin, Anna itsellesi lupa nähdä elämä lahjana. Raamit arjelle voivat tehdä hyvää. Hetkessä elävä ihminen voi tarvita suunnitelmallisuutta. Vapauta aikaa luovuudelle, Mitä tykkäsit tehdä lapsena?

Asiantuntija: Leena Piikoski, 59 on erikoistunut kriisi- ja traumapsykoterapiaan sekä kognitiiviseen psykoterapiaan. Hänellä on kliinisen seksologin ja vaativan erityistason seksuaaliterapeutin koulutus. Lisäksi hän on työnohjaaja. Leenalla on tyttärensä Noora Hattusen kanssa vaatealan yritys. Hän asuu Joensuussa Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 7/2020.
Katso täydellinen vastaus

Mitä tehdä jos on huono olla?

Jos tarvitset keskusteluapua –

Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111, Ruotsinkielinen linja 09 2525 0112, arabiankielinen linja 09 2525 0113, ukrainankielinen linja 09 2525 0114 sekä venäjänkielinen linja 09 2525 0115 auki päivystysaikoina. Katso kielilinjojen päivystysajat,Nuorille suunnattu Sekasin-chat auki joka päivä: ma-pe klo 9-24, la-su klo 15-24. sekasin.fi (uusi välilehti)Aikuisille suunnattu Tukinetin Solmussa-chat auki ma-to klo 15-19. tukinet.net (uusi välilehti)Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain ja etäyhteyksin, mieli.fi/kriisikeskusverkosto

Katso täydellinen vastaus

Voiko olla masentunut?

Masennukseen ei ole yhtä ainoaa syytä – Masennus johtuu harvemmin mistään yksittäisestä tekijästä, vaan on useista eri asioista johtuvaa. Muista myös, että masennus ei ole omaa syytäsi: kukaan ei valitse itselleen masennusta tai tietoisesti aiheuta itselleen sitä.

Useimmiten masennukseen yhdistettävät tekijät liittyvät henkisiä voimavaroja sitovaan kokemukseen tai elämäntilanteeseen. Erityisen rankka kokemus saattaa olla esimerkiksi seurustelusuhteen loppuminen, ystävän vakava sairaus tai kuolema. Pahaa oloa aiheuttavat myös riidat kotona vanhempien kanssa tai vanhempien keskinäiset riidat ja perheväkivalta.

Ylipäänsä kuormittavat asiat perheessä sekä tuen puute voivat vaikuttaa masennuksen puhkeamiseen. Useimmiten masennukseen yhdistettävät tekijät liittyvät henkisiä voimavaroja sitovaan kokemukseen tai elämäntilanteeseen. Myös kiusaaminen, kaverisuhteiden puute ja yksinäisyys tai ryhmän ulkopuolelle sulkeminen voivat vaikuttaa masennukseen, samoin kuin stressi, unenpuute sekä kohtuuttomat odotukset ja paineet.
Katso täydellinen vastaus

Mitä tehdä jos ei jaksa enää elää?

2. Mitä tehdä, jos on kovasti stressaantunut ja epämääräisesti huono olo? – “Tärkeintä on, ettei jää yksin. Helposti käy niin, että ihminen vetäytyy yksin olotilaansa. Siitä voi muodostua noidankehä, jossa jää ilman tukea ja tilanne pahenee. Kenen kanssa voisi jutella? Työkaverien, esimiehen? On tärkeää jakaa asioita, koska silloin voi huomata, että tuskinpa sitä onkaan yksin näiden tunteiden kanssa.

Usein samassa työyhteisössä moni jakaa samat tuntemukset. Ihminen tarvitsee tukea ja korvia. On hyvä mennä ajoissa juttelemaan, ettei pitkitä pahaa oloaan. On tärkeää löytää vastavoimia stressille. Hyviä asioita ja ilonaiheita elämästä, sosiaalista tukea työssä ja muussa elämässä. Siksi asioihin pitää pyrkiä tarttumaan omien oireiden alkuvaiheessa, kun jaksaa vielä hakea apua ja tukea.

Kannattaa rakentaa muutakin identiteettiä kuin vain työntekijänä. Työrooli on varsinkin vanhemmille sukupolville hyvin keskeinen asia, mutta oman hyvinvoinnin vuoksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei se ylikorostu. Että on voimia nauttia elämän muistakin osa-alueista ja etsiä itselle monenlaista rakasta ja hyvää, jolloin ammattiminäkin on kestävämmällä pohjalla.”
Katso täydellinen vastaus

Mikä on kun ei jaksa tehdä mitään?

6. Anna musiikille mahdollisuus! – Alakulo voi lisätä väsymyksen tunnetta. Voi tuntua siltä, että ei jaksa tehdä mitään. Jos et jaksakaan lähteä salille, käy kävelyllä tai pyöräilemässä. Jos osaat soittaa jotain instrumenttia, soittele. Kuuntele musiikkia, josta tiedät saavasi positiivisia tunteita. Mene konserttiin tai klubille, se voi lisätä musiikin voimauttavaa vaikutusta.
Katso täydellinen vastaus

Missä pelko tuntuu?

Suru näkyy kehossa hidastumisena, pelko tuntuu rintakehän alueella, Aalto-yliopiston kognitiivisen neurotieteen professori Lauri Nummenmaa kuvailee. Aivotutkija, professori Lauri Nummenmaa puhui aiheesta Mieli 2015 -päivillä ja esitteli kiinnostavan kuvan, jossa hahmotetaan tunteiden vaikutusta kehossa. On siis mitattu, missä kehon alueella ihmiset kokevat muutoksia riippuen tunnetilasta. Tunteet ovatkin monella tapaa yhteydessä koko kehon toimintaan.

1. Jos pelästymme, se tuntuu erilaiselta kehossamme kuin vaikkapa ilo.
2. Pelko tuntuu rintakehän alueella, inho ruoansulatuselimistössä, suru taas tuntuu hidastumisena ja heikkenemisenä lähestulkoon kaikkialla kehossa, neutraali tunnetila ei tunnu juuri miltään, hän kertoo puheessaan.
3. Rakastuneen ja masentuneen kuvat ovat toistensa vastakohtia.

Lauri Nummenmaa painottaa, että tunteet eivät ole ainoastaan mielen sisäisiä mekanismeja tai “höttöä”. – Ne ovat kokonaisvaltaisesti mukana terveydessä. Tunteilla on omat tehtävänsä, hän sanoo puheessaan. Tunteiden tehtävä on muun muassa arvioida ympäristön miellyttävyyttä tai epämiellyttävyyttä tai kuinka meidän pitää muuttaa toimintaamme, kuinka rauhallisia voimme olla.
Katso täydellinen vastaus

Voiko oksentaa jos syö liikaa?

Voiko ihminen syödä kerralla niin paljon, että henki lähtee? Kyllä, mutta ei aivan helposti

• Ihminen voi syödä kerralla niin paljon ruokaa, että se aiheuttaa välillisesti hengenlähdön.
• Elimistö ei kuitenkaan normaalisti ota ruokaa vastaan niin paljon, että se vaarantaisi hengen.
• Ylensyönnin aiheuttama oksentaminen voi olla kohtalokasta.

• Roveniemeläismies soi 20 000 kilokaloria sisältävän hampurilaisen vieraillessaan Yhdysvalloissa.
• Söin niin paljon, että halkean!
• Näin voidaan ähkäistä, mutta olisiko se todellakin mahdollista?
• Totta kai ihminen voi syödä itsensä kuoliaaksi, jopa monella tapaa.
• Voi syödä jotain vaarallista, myrkyllistä tai muutoin itselle aivan sopimatonta ruokaa.
• Ihminen voi syödessään saada palan ruokaa niin hankalasti hengitysteihin, että hän tukehtuu.
• Ihminen voi syödä pitkän aikaa niin paljon ja niin epäterveellistä ruokaa, että sen voidaan katsoa olevan syynä ennenaikaiseen kuolemaan.
• Mutta voiko ihminen syödä kerralla niin paljon, että siitä menee henki?

Gizmodo.com useiltakin eri asiantuntijoilta, voiko ihminen syödä yhdellä kertaa niin paljon, että se koituu hengenmenoksi.

1. Teoreettisesti tällainen tapahtuma ei asiantuntijoiden mukaan ole mahdotonta, joskin hyvin, hyvin harvinaista se on.
2. Yleensä hengenvaarallisen paljoa ei voi syödä yksinkertaisesti siksi, että elimistö ei ota ruokaa vastaan määrättömästi.
3. Jos ruokaa menee vatsaan ylen määrin, ihminen alkaa oksentaa
4. Jos oksentaminen ja vatsan kouristelu on oikein voimallista, niistä voi olla seurauksia, jotka voivat olla kohtalokkaita.
5. On mahdollista, että oksentaminen saa aikaa esimerkiksi ruokatorven spontaanin repeämän, joka johtaa kuolemaan.
6. Raju ja pitkään kestänyt oksentaminen voi saada lopulta aikaan verioksentelua, joka voi olla vaarallista.

Yksi mahdollinen vaaran paikka on siinä, että syödään hyvin paljon hyvin kylmää ruokaa. Tällöin kehoa voi uhata hypotermia. Yksi vaarallinen ylensyönnin tila voi liittyä harvinaiseen Prader-Willin syndroomaan. Tällöin potilaalta puuttuu kylläisyyden tunne, ja tämä taas voi johtaa liikasyömiseen. : Voiko ihminen syödä kerralla niin paljon, että henki lähtee? Kyllä, mutta ei aivan helposti
Katso täydellinen vastaus

Miksi koko ajan ahdistaa?

Ahdistus ja paniikki on tilapäisenä tunteena täysin normaalia. Jokainen ihminen kokee jossakin elämänsä vaiheessa ahdistusta. Jos tarvitset apua ahdistukseen tai tunnistat itselläsi ahdistuneisuuden oireita, etkä tiedä mistä lähteä liikkeelle, hakeudu rohkeasti Mielen neuvontakäynnille.

• Varaa aika neuvontakäynnille Yleensä ahdistukselle löytyy jokin syy – esimerkiksi pitkään jatkunut stressi tai se, että elämässä tapahtuu liikaa asioita yhdellä kertaa.
• Ne voivat olla myös positiivisia, kuten uusi parisuhde, työpaikka tai muutto uuteen asuntoon.
• Hetkellisesti ahdistus lisää suorituskykyä.

Voimakas ahdistus ja paniikki kuitenkin vaikuttaa päinvastoin – se lamaannuttaa ja aiheuttaa ongelmia töissä tai opinnoissa sekä sosiaalisissa tilanteissa. Ahdistus voi pistää jumiin esimerkiksi ihmissuhteet, Ahdistuneisuushäiriöllä tarkoitetaan tällaista pitkäkestoista, tilanteeseen nähden liiallista “tunnejumia”, joka lamaannuttaa ja haittaa normaalia arkea.
Katso täydellinen vastaus

Onko masennus oma vika?

Mikä on masennus? – Masennus eli depressio on yleinen sairaus, johon sairastuu joka viides suomalainen elämänsä aikana. Masennus on melkein kaksi kertaa yleisempää naisilla kuin miehillä. Masennusta esiintyy eri muodoissa: lievänä, keskivaikeana, vaikeana ja psykoottisena masennustilana.

1. Masennuksen lisäksi sairastuneella voi esiintyä myös muita mielenterveydenhäiriöitä kuten ahdistuneisuutta ja paniikki-, persoonallisuus- tai syömishäiriötä.
2. On tärkeä huomata, että masennus ei ole koskaan sairastuneen oma vika ja siitä ei tarvitse yrittää parantua yksin.
3. Masennus on sairaus, joka edellyttää psykologista ja lääketieteellistä hoitoa.

Masennuksesta on aina mahdollisuus parantua ja kenenkään ei tulisi hävetä tai piilottaa masennustaan.
Katso täydellinen vastaus

Mitä lapsi voi tehdä kun on tylsää?

Lapsen päivä kesälomalla voi tuntua pitkältä. Poimi vinkit kesäpäiviin! Pientä koululaista ei saisi jättää kesälomalla koko päiväksi yksin, Ala-asteikäisen lapsen pitäisi pääsääntöisesti olla aikuisen seurassa, muistuttaa Mirjam Kalland Mannerheimin lastensuojeluliiton nettisivuilla.

1. Lomalla voi nukkua pidempään kuin arkena ja viettää aikaa rennosti yhdessä.
2. Joskus äidin kuitenkin herättää lapsen naukaiseva ääni: tylsää.
3. Mitä lapselle sitten keksisi? Yksinkertaiset asiat ovat usein parhaita: ulkoile lapsen kanssa, käykää puistossa, puistoruokailussa, piknikillä ja rannalla.
4. Tsekkaa meren ja järven lisäksi kaupunkien maauimalat, jotka ovat hyvin hoidettuja ja usein myös lähellä! Perusta oma kasvimaa pihalle tai vaikka parvekkeelle.

Onko mitään jännittävämpää kuin omien herneiden tai mansikoiden kypsymisen odottelu? Älä aliarvioi pienen yllätyksen tenhoa! Lapselle voi olla superjännittävää, jos retki suuntautuu kohteeseen, jota hän ei saa etukäteen tietää. Tutustukaa uusiin paikkoihin eväiden kanssa.
Katso täydellinen vastaus

Mitä on tavallinen elämä?

Mitä on tavallinen elämä? – Sopivan tiukkaa elämää Usein, kun kerrotaan omista haaveista, toiveet summataan sanomalla, että halutaan tavallista elämää. Tällaisen toteamuksen voi tulkita niin, että halutaan viestiä tiettyä nöyryyttä: en minä tässä kuuta taivaalta halua vaan ihan tavallista elämää! Tätä tavallisen elämän käsitettä voisi pohtia monestakin näkökulmasta, mutta itse olen miettinyt paljon sitä, kuinka haitallinen ja harhaanjohtava kyseinen käsite voi olla.

Tavallisena elämänä näkee esitettävän esimerkiksi seuraavia asioita: omakotitalo, kesämökki, lapsia, lemmikkejä, lomamatka silloin tällöin, laatuaikaa ystävien kanssa Jos sanon suoraan ja hiukan yksinkertaistaen, minusta se kuva, joka tavallisesta elämästä maalataan, on usein varsin keskiluokkainen.

Mitä vikaa siinä sitten on? Eikö keskiluokkaisuus ole tavallista? Kun puhutaan tavoitteiden asettamisesta, ei kai niitä matalalle tarvitsekaan asettaa? Ei tietenkään tarvitse. Halutessaan ne saa asettaa paljon korkeammallekin: saahan sitä haaveilla vaikka linnasta Italiassa tai kaksi vuotta kestävästä maailmanympärysmatkasta – ei siinä mitään väärää ole! Ongelma on siinä, että kun tavoitteet rinnastetaan tavalliseen elämään, samalla ne oikeastaan siirretään tavoitteiden kategoriasta jonkinlaiseksi minimitasoksi,

Onhan se aika ikävää, jos omassa elämässä on sellaisia puutteita, että se ei yllä edes tavallisuuteen vaan on tavallista kehnompaa! Eikö tämä ole vähän turhan pikkutarkkaa sanoihin takertumista? Ei mielestäni. Kun mieltää haaveidensa olevan vain tavallista elämää, on iso riski siihen, että jos haaveet eivät näytä toteutuvan, niitä ei koe pelkästään haaveiksi, jotka eivät toistaiseksi ole käyneet toteen.

Pikemminkin voi syntyä katkera tunne siitä, ettei tule omassa elämässään saavuttamaan edes minimitasoa, jota elämältä voi odottaa – eli sitä tavallisuutta. En silti tarkoita, että pitäisi joka käänteessä korostaa, kuinka jossakin päin maailmaa ei ole edes ruokaa ja puhdasta vettä. Ei hyvinvointivaltiossa helposti tyydytä tavoitteiden asettamisessa siihen, että saisi huomennakin syödäkseen, eikä tarvitsekaan tyytyä.

1. Se kannattaisi kuitenkin muistaa, että monet hurskaista ja vaatimattomista tavallisen elämän toiveista edellyttävät tosiasiassa paljon onnistumisia – ihan niillä suomalaisillakin mittapuilla.
2. Sellaiset asiat, kuten omakotitalo, kesämökki, oma perhe, yhdessä hauskaa pitävä kaveriporukka ja lomamatkat ovat toki siinä mielessä tavallista elämää, ettei niitä voi tavallisen vastakohtanakaan pitää; eivät ne kerrassaan erikoista elämääkään ole! Täysin tavallista on kuitenkin sekin – ja ihan täällä koto-Suomessa – että asuu vuokra-asunnossa vielä nuoruusvuosien jälkeenkin.

Ettei löydä kestävää parisuhdetta eikä saa lapsia, vaikka haluaisikin. Että työura on pirstaleinen eikä matalaan tulotasoon näy helpotusta. Että kaveritkin aikuisuuden ja arjen tiimellyksessä etääntyvät, jos niitä koskaan olikaan. Nämäkin ovat kaikki ihan tavallisia asioita ja ihan tavallista elämää! Jos toivomme tuota aiemmin mainittua, kivempaa ja mehevämpää tavallisuuksien listaa, sen saavuttaminen edellyttää todellisuudessa melko hyvää tulotasoa sekä onnea ja onnistumisia ihmissuhteissa.

Tämä olisi erittäin tärkeää tiedostaa! Monet latovat mielikuvissaan tavallisuuksien pinoon rohkeasti omakotitaloa, kesämökkiä, lapsiperhe-elämää kaikkine herkkuineen, harrastuksia, matkoja, autoja Nopealla laskutoimituksella voidaan todeta, ettei näitä kaikkia välttämättä voi saavuttaa edes keskitasoisella, ihan kivalla palkalla vaan tarvittaisiin suorastaan korkea tulotaso – ainakin jos näiden asioiden hankintaan liittyy vähänkin laatutietoisuutta! Meillä on siis joukko asioita, jotka ainakin yhdistettyinä vaativat korkeaa tulotasoa – ja meidän kielenkäytössämme ja ajatuksissamme nämä ovat silti vaatimattomasti “tavallisia” Aika julmaa on sekin, ettei näiden tavallisiksi mainittujen tavoitteiden saavuttamisessa epäonnistuminen aina edellytä varsinaista möhlimistä tai mokailua.

Työelämän menestys tai sen puute voi kummuta jo opiskeluajan valinnoista, ja niihin taas voi olla lukemattomia syitä. Nykyajan työelämässä töihin ei aina vain kävellä sisään, vaikka oltaisiin koulutettuja ja kunnollisia. Monet asiat voivat syöstä esimerkiksi pätkätyökierteeseen tai jopa pitkäaikaiseen työttömyyteen. Oman lisämausteensa tuo myös se, että usein tahtomattakin elämää tulee arvotettua myös aiempien sukupolvien mittapuilla. Tässä taas on monta ansakuoppaa. Työelämä on muuttunut rajusti, joten jos omien vanhempien työelämän totuudet tai heidän urapolkunsa ottaa vertailukohdaksi, on helppo kokea itsensä epäonnistujaksi.

Elintaso on myös pitkään noussut sukupolvi sukupolvelta: ensin savupirteistä jotenkin hyvinvoivaan elämään, ja vähitellen sieltä navetta- ja huussipoluilta kohti moderneja mukavuuksia. Elintasoharppaus kahden peräkkäisen sukupolven välillä on saattanut olla valtava. Niissä sukupolvissa, jotka tällä hetkellä ovat enintään varhaisella keski-iällä, on suuri joukko ihmisiä, joille moderni omakotitalo kivalla sijainnilla, vuosittaiset lomareissut ja kohtuullisen huoleton kuluttaminen ovat sitä, mihin on jo lapsena kasvettu.

Samalla se on totuttu näkemään tavallisena, normaalina elämänä. Tällä hetkellä kuitenkin eletään maailmassa, jossa ei voida enää ajatella, että kun toimii elämässään jotenkin fiksusti, saavuttaa vähintään saman kuin vanhempansa. On jo nähtävillä merkkejä siitä, että elintaso voi alkaa yleisesti heiketä.

Kun otetaan huomioon, millaisia odotuksia, oletuksia ja vertailuja monet vaalivat mielessään, onko ihmekään, että moni joutuu pettymään? Tai päätyy tekemään huonoja ja epätoivoisia ratkaisuja – kuten ottamaan pikavippejä “normaalin ja tavallisen” elämän kustantamiseksi tai hätiköimään ihmissuhteissa? Siinä ei ole mitään pahaa, että asettaa itselleen tavoitteita ja suuriakin sellaisia.

Unelmien pilvilinnoissakin jotkut viihtyvät. Minusta sillä on kuitenkin aidosti merkitystä, miten omia haaveitamme nimitämme ja miten ne miellämme. Jos kutsumme ajatuksissamme nousujohteista työuraa ja pulskaa tilipussia normaaliksi ja ihmissuhteiden täysosumia tavallisuudeksi, on suuri riski kokea murskaavia pettymyksiä, jotka kumpuavat pohjimmiltaan omasta ajattelutavastamme.

Tehdään töitä tavoitteiden eteen mutta muistetaan myös, etteivät tavanomaisetkaan asiat ole itsestään selviä, eivät edes lottovoittajien Suomessa.Lämpimin terveisinRouva RKuvat Mabel Amber/ CC0/Pixabay (ylempi) ja Barry D/CC0/Pixabay (alempi)

: Mitä on tavallinen elämä? – Sopivan tiukkaa elämää
Katso täydellinen vastaus