Miten Elimistö Pyrkii Pitämään Lämpötilan Tasaisena?

Lämpötasapainon ylläpito – Ihmisen elimistö pyrkii pitämään yllä lämpötasapainoa. Ruumiinlämpö pysyy samana, kun elimistön lämmönsäätelymekanismit korjaavat lämmönhukan ja lämmöntuotannon välille jatkuvasti muodostuvaa epäsuhtaa. Ihminen tuottaa jatkuvasti lämpöä, ja verenkiertoelimistön avulla lämpöä siirtyy niin, että kehon ydinlämpö pysyy tasaisena.

Veri kuljettaa lämpöä myös iholle, josta se siirtyy ympäristöön. Jäähtynyt veri palaa elimistön sisäosiin, missä se lämpenee uudelleen. Ihmisen elimistö ja hänen ympäristönsä vaihtavat lämpöä eri tavoin: säteilyn, johtumisen, kuljetuksen ( konvektion ) ja haihtumisen avulla. Ihminen lähettää tai vastaanottaa sähkömagneettista lämpösäteilyä sen mukaan, onko elimistö ympäristöä lämpimämpi vai viileämpi.

Huoneenlämmössä alaston ihminen menettää koko lämmönhukastaan lämpösäteilynä 60 prosenttia. Lämmönvaihto lämpösäteilyn kautta on sitä suurempaa, mitä suurempi ihon pinta-ala on kosketuksissa ilman kanssa. Kokoon käpertynyt keho menettää vähiten lämpöä säteilyn kautta.

• Lämmön johtumisessa lämpöenergiaa siirtyy kehon molekyyleistä suoraan ympäristön molekyyleihin tai päinvastoin.
• Iho johtaa lämpöä pois etenkin viileässä vedessä.
• Tavallisesti lämmönhukka tai -saanti on johtumisen kautta kuitenkin suhteellisen vähäistä.
• Lämmön kuljetusta eli konvektiota tapahtuu kun ilman tai veden liikkeet saavat lämmön vaihtumaan elimistön ja ympäristön välillä.

Ihon lämmittämä ilma nousee ylöspäin, ja tilalle virtaa viileämpää ilmaa, ja näin lämpöä siirtyy elimistöstä ympäristöön. Tuuli lisää lämmönhukkaa. Haihtumista tapahtuu ihon kautta hikoillessa tai uloshengityksessä. Haihtuminen vaatii lämpöenergiaa, joten kun vettä haihtuu pinnalta kuten iholta, pinta viilenee.
Katso täydellinen vastaus

Miten elimistö säätelee kehon lämpötilaa?

Aivoissa sijaitseva lämmönsäätelykeskus pyrkii pitämään kehon lämpötilan vakiona. Ympäristön lämpötilan vaihteluista riippumatta elimistö yrittää säilyttää ydinlämpötilansa noin +37 °C:ssa. Ydinlämpötilalla tarkoitetaan elimistön sisälämpötilaa, joka on yleensä 0,5 astetta korkeampi kuin kainalolämpö. Peräsuolesta tai korvasta mitattu lämpö kertoo ydinlämmön.
Katso täydellinen vastaus

Miten nostaa kehon lämpötilaa?

Tiesitkö tämän kuumeen mittaamisesta? Terveys | 18.10.2018 Lämmön saa mitattua luotettavimmin peräsuolesta, mutta moni kokee sen epämiellyttäväksi. Kainalosta lämpötila voi olla puoli astetta matalampi, samoin korvan ja suun lämpötila on alhaisempi. • Digitaaliset mittarit ovat yhtä luotettavia kuin perinteiset, jos niitä pidetään kainalossa yhtä kauan eli 5–10 minuuttia. Piippauksen jälkeen digitaalinen mittari kertoo kainalosta vasta alustavan tuloksen, joten mittari kan­nattaa jättää vielä hetkeksi kainaloon. • Peräaukosta tai suusta mitattaessa piippaus yleensä kertoo oikean tuloksen saman tien, kun mittari piippaa.

Korvakuumemittari on nopea käyttää, mutta tulokset voivat vaihdella paljonkin mittaus­tekniikasta riippuen. Korvakuumemittarilla mittaamista kannattaakin harjoitella jo etu­käteen. Myös korvavaha saattaa vääristää tuloksia. Otsakuumemittari mittaa ihon lämpötilaa, ja sillä saadaan lähinnä suuntaa antavia tulok­sia. Vaatetus ja huonelämpötila voivat vaikut­taa paljonkin ihon lämpötilaan. Iltamittauksessa lämpö voi olla puoli astetta kor­keampi kuin aamulla. Lämpö mitataan levossa, koska melko vähäinenkin rasitus nostaa sitä lihasten tuottaman lämmön vuoksi. Terveillä lapsilla jo leikkiminen voi nostaa lämpötilan jopa 38 asteeseen. Energiaa sisältävän ravinnon tai juoman nauttiminen nostaa ruumiinlämpöä. Lisäksi etenkään suusta lämpötilaa mitattaessa ei saa olla nauttinut lämmintä ruokaa tai juomaa pariinkymmeneen minuuttiin. Myös tupakointi nostaa suun lämpötilaa. Jos yleisvoinnissa ei tapahdu muutoksia, riittää pari mittausta vuorokaudessa. Normaali ruumiinlämpö on yleensä 35,8– 37,6 astetta. Lapsilla normaali ruumiinlämpö on korkeampi kuin aikuisilla. Kuu­meesta puhutaan, jos lämpö on aamulla peräaukosta mitattuna 37,5 tai enemmän. Illalla mitattuna raja on 37,8 °C. Lievä lämpöily voi jopa edistää paranemis­ta, mutta yli 38,5 °C kuumeesta ei liene sellaista hyötyä, ettei­kö oloa voisi helpottaa kuumelääkkeellä. Kuumetta voi alentaa pitämällä vaatetuksen mahdollisimman kevyenä, huoneilman viileänä ja pyyhkimällä ihoa haaleassa vedessä kostutetuilla pyyhkeillä. On myös muistettava, että kuume lisää nesteen tarvetta. Ilman reseptiä saatavia kuumelääkkeitä ovat parasetamoli, ibuprofeeni, ketoprofeeni, asetyylisalisyylihappo ja naprokseeni (naprokseeni on lisäneuvontaa vaativa itsehoitolääke). Näistä parasetamoli on vatsaystävällisyytensä vuoksi suositeltavin niin aikuisille kuin lapsillekin. Asetyylisalisyylihappoa taas ei suositella lapsille. Suun kautta lääke imeytyy nopeammin kuin peräpuikkoja käytettäessä.

Asiantuntijana proviisori Hanna Ylä-Rautio, Kärkölän apteekkiJulkaistu Terveydeksi! 4/2013 Muokattu 18.10.2018, lisätty tieto naprokseenista. : Tiesitkö tämän kuumeen mittaamisesta?
Katso täydellinen vastaus

Missä lämpötilassa ihminen kuolee?

Hypotermia voi iskeä vain jos tippuu kylmään veteen. Alkoholia nauttimalla pysyy lämpimänä. Siinä kaksi yleisintä harhaluuloa, joita ihmisillä hypotermiasta eli alilämmöstä edelleen on. Hypotermiakohtauksen saavista vain murto-osa on veden varaan tippuneita.

1. Suurimmaksi osaksi he ovat hankeen jääneitä vanhuksia tai humalaisia, kertoo Toni Joutsia SPR:n Paimion osastosta.
2. Merivoimissa työskentelevän Joutsian mukaan Suomessa kuolee vuosittain vaihdellen 40–70 ihmistä hypotermiaan.
3. Hypotermiaoiretapauksia on noin 400–500.
4. Alilämpö voi yllättää vaikka vaellus- tai hiihtolenkillä, jollei ole pukeutunut asianmukaisesti ja voimat hiipuvat kesken matkan.

Ihminen kärsii hypotermiasta, kun hänen ruumiinlämpönsä laskee alle 35 asteen. Hypotermia aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä, joten se voi olla hengenvaarallinen. Kehon lämpötilan laskiessa alle 30 asteeseen ihminen menettää tajuntansa. Lämpötilan laskiessa alle 25 asteen seurauksena on kuolema.
Katso täydellinen vastaus

Miksi maan lämpötila pysyy tasaisena?

Kasvihuoneilmiö – Kasvihuoneilmiöllä tarkoitetaan sitä, kun osa maanpinnasta ylös heijastuvasta lämpösäteilystä jää lämmittämään ilmakehää ja maanpintaa. Maan lämpösäteily on pitkäaaltoista, minkä vuoksi ilmakehä absorboi sitä tehokkaasti ja säteilee osan takaisin alas.
Katso täydellinen vastaus

Miten elimistö tietää onko lämpötilan muuttamiseen aihetta?

Lämmönsäätelyjärjestelmä – Ihmisen ruumiinlämmön säätelyjärjestelmän osat ovat sensorinen (aistiva) osa, koordinoiva keskus (lämmönsäätelykeskus), sekä motorinen (toimeenpaneva) osa. Lämmönsäätelyn sensorisen osan muodostavat hermosolut, joiden hermopäätteissä on lämpötilaan reagoivia lämpötilareseptoreja.

• Lämpötilaan reagoivia aistinsoluja on sekä iholla että elimistön sisäosissa.
• Reseptorit rekisteröivät niitä ympäröivän kudoksen lämpöä.
• Ylmäreseptorit reagoivat alhaisiin lämpötiloihin ja lämpöreseptorit korkeisiin lämpötiloihin.
• Hermosolujen keräämät tiedot välittyvät lämmönsäätelykeskukseen, joka sijaitsee aivojen hypotalamuksessa,

Se on elimistön termostaatti, joka on ohjelmoitu pitämään ruumiin lämpötila tietyllä tasolla. Hypotalamus joko tehostaa tai hidastaa lämmöntuotantoa riippuen siitä, onko sen vastaanottama lämpötilatieto sisäistä oletusarvoaan suurempi tai pienempi. Näin elimistön ydinlämpö pysyy normaalina.

• Lämmönsäätelyn keinot vaihtelevat sen mukaan, onko ympäristön lämpötila elimistön mukavuusalueen ylä- vai alapuolella.
• Alastoman, lepäävän ihmisen mukavuusalue eli termoneutraali alue on 27–32 °C.
• Un ympäristön lämpötila vaihtelee näiden rajojen sisällä, lämmönsäätelykeskus tehostaa tai heikentää ihon verenkiertoa, mikä riittää pitämään lämmönhukan vakiona.

Kun ympäristön lämpötila laskee mukavuusalueen alapuolelle, lämmöntuotannon on lisäännyttävä. Alle yksivuotiailla lapsilla lämpöä tuottaa ruskea rasvakudos, Sitä vanhemmilla lämmöntuotanto tehostuu lihastoimintaa lisäämällä. Lihaksissa alkaa rytmikäs, tahdosta riippumaton supistelu eli lihasvärinä, jonka taajuus on 10–20 värähdystä sekunnissa.
Katso täydellinen vastaus

Onko 34 astetta Alilämpöä?

Alilämpö ilman muita oireita ei yleensä anna aihetta lisätutkimuksiin. Suurimmat vaihtelut kehon lämpötilassa johtuvat tavoista mitata lämpöä. Normaalilämpö voi vaihdella 35,5–37,5 asteen välillä.15.1.2020 12:40 | Päivitetty 15.1.2020 13:39 Olo on huono, mutta kuumemittari ei näytäkään kuumetta, vaan 35,7 astetta.
Katso täydellinen vastaus

Onko 37.8 kuumetta?

Mikä on kuumeen raja? – Aikuisen lämpötilassa esiintyy yksilöllistä vaihtelua. Normaalin lämmön yläraja on useimmiten aamulla 36,5–37,5 astetta. Illalla lämpö voi olla normaalisti puoli astetta aamua korkeampi. Rasitus ja liikunta nostavat ruumiinlämpöä lihasten tuottaman lämmön vuoksi.
Katso täydellinen vastaus

Voiko väsymys nostaa lämpöä?

Voi ei, kuume nousi! Voiko se johtua liiasta stressistä? Lääkäri vastaa Nousiko kuume kesken stressaavan viikon? Voisiko kehon lämpötilan nousu johtua henkisestä kuormituksesta? Asiantuntija vastaa. Teksti Jenna Parmala Kuvat Istockphoto Julkaisupäivämäärä 11.12.2021 Voiko stressaaminen nostaa kuumeen, Terveystalon työterveys- ja erikoislääkäri Toni Vänni? Periaatteessa mielialojen ei pitäisi vaikuttaa kehon lämpötilaan.

1. Eho ei lämpene ajattelemalla.
2. Pikemminkin lämmin suihku, saunominen, urheileminen tai auringonotto voivat nostaa kehon lämpötilaa.
3. Pitkään jatkuneella voimakkaalla henkisellä kuormituksella ja stres­sillä on kuitenkin fyysisiä vaikutuksia ja ne voivat joskus aiheuttaa pientä lämpöilyä.
4. Tyypillisempää kuitenkin on, ­että taustalla on jokin sairaus, jonka jälkeen kehon termostaatti hakee vähän aikaa oikeaa lämpötilaa.

Esimerkiksi pusutaudin eli mononuk­leoosin jälkeen pieniä kuumepiikkejä voi esiintyä useiden viikkojen ajan. Lue myös:
Katso täydellinen vastaus

Onko Kainalomittari luotettava?

Eri kuumemittarit voivat antaa huomattavasti toisistaan poikkeavia tuloksia, mikä herättää kysymyksen mittareiden luotettavuudesta. Yleisesti käytetyillä digitaalisilla kainalokuumemittareilla voi saada epätarkan mittaustuloksen, vaikka niitä pitäisi kainalossa äänimerkkiin saakka.

Esimerkiksi digitaalisen kainalokuumemittarin tulos on täysin luotettava vain, jos sitä pidetään kainalossa 5-10 minuuttia eli vielä äänimerkin jälkeenkin. Kuva: YLE / Laura Holappa 12.12.2011 7:38 • Päivitetty 12.12.2011 8:21 Esimerkkitapauksessa henkilöllä oli kuumeinen olo ja mittaustulos uudella, digitaalisella kainalokuumemittarilla oli 36,8 astetta.

Täsmälleen samaan aikaan korvakuumemittari antoi tulokseksi 37,5. Molempia mittareita pidettiin kainalossa tai korvassa äänimerkkiin saakka. Yliopiston Apteekin Kemin toimipisteen apteekinhoitaja Mika Karhu muistuttaa, että nykyisin markkinoilla olevat kuumemittarit ovat luotettavia, kunhan niitä käytetään oikein.

• Esimerkiksi juuri digitaalista kainalomittaria kannattaisi pitää kainalossa vielä äänimerkinkin jälkeen, jotta tulos olisi luotettava.
• Hän arvelee, että esimerkkitapauksen kainalomittari olisi antanut eri tuloksen, jos sitä olisi pidetty kainalossa pidempään.
• Monet mittarithan piippaavat jo parissa minuutissa.

Piippauksen kuuluessa mittaus on luotettava, jos se on tehty limakalvolta eli esimerkiksi suusta tai peräsuolesta. Kainalosta mitattaessa kannattaa muistaa, että mittausta on hyvä jatkaa piippauksen jälkeen. Kokonaisaika kannattaa nostaa 5-10 minuuttiin, niin silloin myös kainalosta tulee luotettava tulos, Karhu opastaa.

Limakalvolta tarkempi tulos kuin iholta Kuumemittarin tuloksesta riippumatta kuumeen rajaa on hankala määritellä, koska kehon lämpötila on yksilöllinen. Karhu kertoo, että kainalosta mitattuna normaalilämpö on 36-37 astetta ja korvasta tai peräsuolesta mitattuna 36-37,5 astetta. Asiaan vaikuttaa paitsi yksilöllinen kehon lämpötila, myös se, että kainalossa lämpötila voi olla hieman alhaisempi kuin limakalvoilla.

Limakalvolta mitattu lämpö on aina tarkempi kuin iholta mitattu. Jotta tietäisi oman kuumerajansa, Karhu neuvoo mittaamaan lämpöä silloin, kun tuntee olevansa kunnossa. – Silloin näkee, mikä on se normaali lämpö ja sitten, kun se siitä selkeästi nousee, tiedetään, että on kuumetta.
Katso täydellinen vastaus

Voiko ihmisellä olla Alilämpöä?

Alilämpö Ihmisen normaalilämpötila on keskimäärin 37 °C, mutta se voi vaihdella välillä 35,8–37,8 °C. Lämpö vaihtelee eri vuorokaudenaikoina noin 0,5 astetta. Se on alimmillaan aikaisin aamulla ja korkeimmillaan iltapäivällä klo 16–18:n tienoilla. Naisilla kehon lämpö vaihtelee noin 0,5 astetta kuukautiskierron mukaan; korkeimmillaan lämpö on kuukautiskierron keskivaiheella, kun munasolu irtoaa.

Äsite eli vaarallisesti liian alhainen kehon lämpötila liittyy tilanteeseen, jossa ihminen on ollut pitkään kylmässä ja sen vuoksi ruumiinlämpö reilusti laskee. Normaalioloissa esiintyvää alilämpöä ei lääketiede tunne lainkaan. Jos lämpö on tavallista matalampi, yleensä syynä ovat mittausolosuhteet. Kainalolämpö on 0,6 astetta alhaisempi kuin tarkempi peräsuolesta tai suusta mitattu lämpötila.

Ero voi olla suurempi, jos kainalo on hikinen tai mittari ei laihuuden tai muun syyn vuoksi ole tiiviisti kainalossa. Alilämpöä tavataan vaikeassa ja pitkälle edenneessä, joissa kummassakin ihmisen perusaineenvaihdunta hidastuu. Näihin tiloihin liittyy aina samanaikaisia muita oireita, jotka ohjaavat menemään lääkäriin.

• Ilpirauhasen vajaatoiminnassa esiintyy palelemista, painon nousua ja yleistä hidastumista.
• Anoreksiaan liittyy selvä alipaino ja yleinen heikkous.
• Jos tavallista alhaisempi lämpötila on todettu moitteettomalla mittauksella, terveeksi itsensä tuntevan ihmisen ei pelkästään sen vuoksi tarvitse hakeutua lääkäriin.

Hoitoon hakeutumisen määräävät mahdolliset muut samanaikaiset oireet. Artikkelin tunnus: dlk00263 (032.112) © 2022 Kustannus Oy Duodecim : Alilämpö
Katso täydellinen vastaus

Mitä tehdä kun potilas kuolee?

Kuolemasta ilmoittaminen – Kuolemasta on ilmoitettava viipymättä joko poliisille tai lääkärille. Kotona tapahtuneesta kuolemasta ilmoitetaan ensisijaisesti lääkärille. Valvira toteaa, että kotisaattohoidossa olevan potilaan hoitopaikan pitäisi antaa omaisille tai läheisille ohjeet menettelytavoista, kun potilas kuolee.
Katso täydellinen vastaus

Miten paleleva ihminen käyttäytyy pakkasella?

Näin paljon pakkasta elimistösi sietää ❄️ Kylmyys voi olla kohtalokasta. Kun pakkasta on 40 astetta, iho kestää vaurioitta kolme minuuttia ilman vaatteiden suojaa. Ja jos mittari näyttää miinus 60 astetta, suojaamattoman ihon solut tuhoutuvat. 40 asteen pakkasessa voi oleskella turvallisesti vain kolmisen minuuttia, jos yllä ei ole rihman kiertämääkään.20 astetta kylmemmässä ilmassa suojaamattoman ihon solut alkavat heti tuhoutua, sillä kudoksen nesteet jäätyvät. Alaston ihminen kuolee tällöin siinä samassa.
Katso täydellinen vastaus

Miksi suihkun jälkeen on kylmä?

Vastauksia – Koe 1. Lämmön aistiminen kädellä Vertaa käsien lämpöaistimuksia toisiinsa. Kylmässä vedessä ollut käsi aistii haalean veden kuumana ja kuumassa vedessä olut käsi aistii haalean veden kylmänä. Pohdi tilanteita, joissa olet kokenut saman ilmiön.

1. Un menee kylmällä ilmalla 20-asteiseen järviveteen uimaan, vesi tuntuu lämpimältä ja kun menee uimaan samanlämpöiseen veteen saunasta, vesi voi tuntu kylmältä.
2. Mistä ilmiö johtuu? Iho ei aisti hyvin lämpötilaa, mutta aistii lämpötilan muutoksia.
3. Un iholta siirtyy lämpöä pois, aistitaan tilanne viileänä.

Vastaavasti, kun ihoon siirtyy lämpöä, aistitaan tilanne lämpöisenä. Koe 2. Samanlämpöiset kappaleet Mitä havaitset? Tuolinjalka tuntuu viileältä ja puupöytä jalkaa lämpöisemmältä. Mistä ilmiö johtuu? Kun kädellä koskettaa metallista tuolinjalkaa, siirtyy lämpöä kädestä jalkaan.

Metallinen jalka johtaa lämpöä ja kädestä voi siirtyä koko ajan lämpö jalkaan. Kun kädellä koskettaa puupöytää, siirtyy lämpöä kädestä pöytään. Puu ei kuitenkaan johtaa lämpöä ja kädestä voi siirtyä vain sen aikaa lämpöä puuhun, että puusta tulee saman lämpöinen käden kanssa. Tämän jälkeen lämpöä ei siirry kädestä puuhun ja käsi ei aisti puuta enää viileänä.

koko ajan lämpö jalkaan. Koe 3, Viilentävä aine Pyyhkäise sormea kynsilakanpoistoaineella tai spriillä tai tiputa sitä tippa sormelle. Mitä havaitset? Aine tuntuu viileältä. Mistä ilmiö johtuu? Ainetta haihtuu iholta. Haihtuminen tarvitsee energiaa. Energia otetaan iholta.

• Iho tuntuu siis viileältä, koska se luovuttaa lämpöä.
• Pohdi tilanteita, joissa olet kokenut saman ilmiön.
• Suihkun jälkeen iho tuntuu viileältä, koska veden haihtumiseen tarvittava energia tulee iholta. Koe 4,
• Viilentävä ilmavirtaus Pumppaa ilmaa polkupyörän pumpulla ihoon tai käytä tuuletinta.
• Mitä havaitset? Iho tuntuu viileältä.

Mistä ilmiö johtuu? Iho lämmittää ihon lähellä olevan ilman ihonlämpöiseksi. Aivan ihon lähellä oleva ilma pysyy paikoillaan ihon poimujen ja ihokarvojen vaikutuksesta. Ilma on myös hyvä lämmön eriste, joten ilman läpi ei siirry lämpöä iholta pois (vesi johtaa lämpöä hyvin iholta pois).

Ilmavirta (pumppu, tuuletin) kuljettaa lämpöisen ilman pois ja tilalle tulee viileää ilmaa ja ihosta siirtyy lämpöä tähän viileään ilmaan. Jos ilmaa vaihdetaan jatkuvasti, siirtyy iholta lämpöä jatkuvasti ilmaan. Pohdi tilanteita, joissa olet kokenut saman ilmiön. Samantapaisen ilmiön voi kohdata esim.

tuulisella ilmalla tai polkupyörällä ajaessa. Aina kun ilmaa siirtyy ihon läheltä pois, aistitaan viileyttä. Lämpömittari Entä jos vettä on vain vähän ja mittari on kylmä? Lämpöä siirtyy mitattavasta kohteesta lämpömittariin. Kylmä lämpömittari siis viilentää kohdetta ja aiheuttaa virhettä mittaukseen.

1. Entä jos vesi on kylmää ja mittari kuuma? Lämpöä siirtyy mittarista mitattavaan kohteeseen.
2. Lämmin lämpömittari siis kuumentaa kohdetta ja aiheuttaa virhettä mittaukseen. Koe 5.
3. Arviointia ja mittaamista Arvioitavaksi kannattaa ottaa samassa tilassa olevia kappaleita ja eri tilassa olevia kappaleita.
4. Mielenkiintoista on tutkia myös luokkahuoneen ilman lämpötilaa lähellä lattiaa, katon rajassa, ikkunan lähellä,,

Koe 6. Haihtumisen tutkiminen Tarkkaile lämpötilaa. Mitä havaitset? Lämpömittarin lämpötila laskee voimakkaasti. Mistä ilmiö johtuu? Ainetta haihtuu pumpulista. Haihtuminen tarvitsee energiaa. Energia otetaan lämpömittarista. Lämpömittarin lämpötila laskee, koska se luovuttaa lämpöä.

Tehtävien vastauksia 1. Yleensä kyynärpää tai kämmenen selkämys on herkkä aistimaan lämpöä.2. Vesi haihtuu pyyhkeestä. Pyyhe ja limonadi luovuttavat lämpöenergiaa, jotta vesi voisi haihtua.3. Minkä kohteen lämpötila voisi olla a) 200 astetta: planeetan pinta, esim. Pluto b) 18 astetta: talvella ulkolämpötila, pakastin c) 80 astetta: sauna, uuni d) 180 astetta: keittolevy, uuni e) 2800 astetta: metallisulattamon uuni 4.

Ei ole mahdollista, sillä kyseisessä lämpötilassa vesi jäätyy. Järvessä tai lammessa, jään alla vesi on hivenen yli nolla-asteista. : 1 LÄMPÖ JA LÄMPÖTILA
Katso täydellinen vastaus

Miksi on vaarallista jos ruumiin lämpötila nousee yli 40 asteen?

Kuume

Kuumeella tarkoitetaan sitä, että ruumiinlämpö on korkeampi kuin normaalisti. Normaali ruumiinlämpö aikuisella riippuu jonkin verran mittaustavasta ja vuorokaudenajasta. Kainalosta tai korvasta mitattu lämpö on joitakin asteen kymmenyksiä pienempi kuin peräsuolesta mitattu.

1. Peräsuolesta ja korvasta mitatut lämmöt heijastelevat kuitenkin tarkemmin elimistössä vallitsevaa lämpöä, kainalolämpö on näitä herkempi huoneilman lämpötilan vaihteluille.
2. Normaalin aamuisen lämmön yläraja on useimmilla välillä 36,5–37,5, mutta tässä esiintyy huomattavaa yksilöllistä vaihtelua.
3. Miksi ihmiskehon normaali lämpötila on 37 asteen tuntumassa, lienee evoluution tuottama kompromissi.

Toisaalta tuossa lämpötilassa kuolevat sellaiset sairauksia aiheuttavat mikrobit, joiden lämmönsieto on huono. Samoin tuo lämpötila on sopiva monille elimistössä toimiville entsyymeille. Toisaalta vielä korkeampi lämpötila edellyttäisi mittavampaa elimistön energiankulutusta.

• Illalla lämpö voi normaalisti olla 0,5 astetta korkeampi kuin aamulla.
• Melko vähäinen rasitus nostaa ruumiinlämpöä lihasten tuottaman lämmön vuoksi.
• Ja sen arviointi voi poiketa huomattavastikin aikuisen vastaavasta.
• Monet sairaudet aiheuttavat kuumetta.
• Yleisin syy on viruksen aiheuttama, jonka alkuvaiheessa kuume voi nousta korkeaksikin ja kestää useita päiviä.

Nopea lämmönnousu kuuluu myös moniin muihin tulehdussairauksiin, kuten bakteeri- ja alkueläininfektioihin. Myös virusten aiheuttamiin suolistotulehduksiin (ks.) liittyy usein oksentelun ja ripulin lisäksi kuumetta. Paikallisissa tulehduksissa (esimerkiksi tai ihon ) kuvaan kuuluu kuumeen lisäksi myös paikallisia tulehduksen oireita, kuumoitusta ja punoitusta.

1. Uumetta voi esiintyä muissakin kuin infektiotaudeissa.
2. Tällaisia sairauksia ovat sidekudossairaudet ja jotkin syöpämuodot, esimerkiksi,
3. Tällöin kuume yleensä alkaa asteittain ja jatkuu pitkään.
4. Pelkkä kuumeen korkeus ei suoranaisesti kerro sairauden vakavuudesta.
5. Reippaan virusinfektion alkupäivinä lämpö voi aikuisella nousta yli 39 asteen, lapsella korkeammaksikin.40 asteen seudussa oleva kuume ei yleensä ole vaarallinen, mutta tekee väsyneeksi ja voipuneeksi, ja potilas haihduttaa runsaasti nestettä.

Elimistölle alkaa aiheutua vaurioita yli 42 asteen kuumeesta, mutta näin korkealle kehon lämpö nousee yleensä muista syistä kuin infektiosairaudesta. Kuumeessa kehon normaali lämmönsäätely on virittynyt korkeammalle ja keho pyrkii tuottamaan tarvittavan lämmön, jonka avulla se tehostaa kamppailua taudinaiheuttajaa vastaan. Kuva Hypertermian, hypotermian ja kuumeen ero. Hypertermian (liiallinen ruuminlämmön kohoaminen), hypotermian (liiallinen ruumiinlämmön lasku) ja kuumeen ero. Jos kuume jatkuu 2–3 viikkoa ilman ilmeistä syytä, puhutaan, Kun kyseessä on ilmeinen nuhakuume, kuumeen hoidoksi riittää, että juo riittävästi, koska lämmin keho haihduttaa normaalia enemmän nestettä.

• korkea (yli 38,5 astetta) kuume on kestänyt 3–4 päivää eikä se ole selvästi tavallisen nuhakuumeen aiheuttama,
• lämpö nousee uudelleen oltuaan jo pari päivää poissa,
• kuumeeseen liittyy jatkuva vatsakipu, virtsaamisvaiva, kurkkukipu ja nielemisvaikeus tai nopeasti etenevä ihottuma tai
• kuumeisella henkilöllä on vaikea keuhko-, sydän- tai munuaissairaus.

Välittömästi on syytä hakeutua lääkärin tutkittavaksi, jos kuumeen lisäksi on jokin seuraavista oireista:

• nopea yleiskunnon lasku (vähäinenkin jalkeillaolo on vaikeaa),
• kovaa päänsärkyä tai niskan jäykkyyttä (alaleuan painaminen rintaan ei onnistu) tai kouristeluja,
• yhden tai useamman nivelen punoitusta ja kuumoitusta tai
• kuumeilu on alkanut ulkomaan matkalla tai heti sen jälkeen, eikä syynä ole ilmeinen nuhakuume.

1. Rissanen S ja Mänttäri S. Mikä on normaali kehon lämpötila? Duodecim 2021;137:165–72,
2. Pohjonen J. Aikuisen epäselvän kuumeilun selvittely. Duodecim 2022;138:256–61,

Artikkelin tunnus: dlk00793 (032.122) © 2022 Kustannus Oy Duodecim : Kuume
Katso täydellinen vastaus

Miten ihminen menettää lämpöä?

Kylmässä elimistö vähentää lämmönluovutusta ihon ja raajojen verenkiertoa supistaen ja lisää lämmöntuotantoa. Ihon ja ääreisosien verenkierron supistuminen saattaa nostaa tavallisessakin kylmäaltistuksessa verenpainetta 20–40 mmHg. Nousua voidaan pienentää kevyellä liikunnalla.
Katso täydellinen vastaus

Mikä on kuumeen raja kainalosta mitattuna?

Kuumeen raja lapsella ja vauvalla – Lapsen kuume ja sen arviointi voi poiketa paljonkin aikuisen vastaavasta. Kuumeen rajaa ei ole virallisesti määritelty, mutta levossa olevalla lapsella 38,0 asteen ruumiinlämpöä kainalosta tai korvasta mitattuna voidaan pitää kuumeena.

• Peräsuolesta mitattuna raja on yli 38 astetta.
• Vähäinenkin liike nostaa kuumemittarin lukemia herkästi, joten mittaus olisi hyvä tehdä lapsen ollessa paikallaan.
• Lue myös: Mikä kuumemittari on paras lapsen lämmön mittaamiseen? Näin saat mittaamisen sujumaan On normaalia, että lapsella kuume nousee herkemmin aikuista korkeammaksi.

Kuume itsessään on hyvin harvoin vaarallista. Korkea kuume väsyttää mutta ei aiheuta lapselle vaurioita. Virusperäisissä hengitystieinfektioissa kuume kestää useimmiten 3–6 päivää, mutta se voi jatkua pidempäänkin. Joissakin virusinfektioissa kuume voi kestää jopa runsaan viikon.
Katso täydellinen vastaus

Voiko stressi nostaa lämpöä?

Pitkittynyt kuume

Terveen ihmisen ruumiinlämpö on hyvin yksilöllinen ja vaihtelee 35,6:n ja 38,2:n °C välillä. Kuumeella on luonnollinen tehtävä infektioiden ja kudosvaurioiden paranemisessa. Yleensä kuumeen syy on selvitettävä vasta, jos yli 38 asteen kuume jatkuu tai toistuvasti nousee parin viikon aikana eikä olo tunnu normaalilta. Poikkeus tästä on, jos on palannut tropiikista ja malaria on mahdollinen. Pitkittyneen kuumeen (38,3 °C, kolmen viikon ajan) takaa ei löydy mitään syytä joka kuudennelta ja silloin tila yleensä korjaantuu itsestään. Taustalta löytyy infektio joka kolmannelta, autoimmuuni- tai sidekudostauti joka viidenneltä, syöpäsairaus joka viidenneltä ja muu selvä syy joka kuudennelta.

Ihmisen ruumiinlämpöä on mitattu ja ja terveyden yhteyksiä on tutkittu jo 1860-luvulta lähtien. Keskimäärin terveiden aikuisten ruumiinlämmön on todettu vaihtelevan 35,6:n ja 38,2:n celsiusasteen (°C) välillä. Lasten, nuorten, aikuisten ja iäkkäiden peruslämmössä ei ole suurta eroa.

Keskimäärin vanhemmilla ihmisillä lämpö laskee vain 0,03 astetta vuosikymmentä kohti. Sen sijaan yksilölliset tekijät, vuorokaudenaika, psyykkinen ja fyysinen stressi ja naisilla kuukautiskierron vaihe vaikuttavat suuresti. Alkuillan lämpö on 0,5 astetta korkeampi kuin aamulämpö, kuukautiskierron jälkipuolella lämpö on 0,5 astetta korkeampi, psyykkinen stressi voi nostaa lämpöä 0,5 astetta ja rankempi liikunta 1 asteen.

Niinpä iltalämpö heti rankan liikunnan jälkeen voi terveelläkin olla jopa 39 °C. Tällainen lämmön vaihtelu on elimistön toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista. Lisäksi kuumemittarin tyyppi vaikuttaa tulokseen. Peräsuolesta mitattu lämpö on yleensä 0,4–0,8 °C suurempi kuin suusta, kainalosta, korvasta (tärykalvolta) tai iholta mitattu lämpö.

Monissa eläinkokeissa kuumeen on todettu lieventävän infektion seuraamuksia. Ihmisillä on todettu, että kuumeen alentaminen tulehduskipulääkkeillä nuhakuumeiden ja influenssan aikana pitkittää viruksen erittymistä limakalvoilta ja influenssassa sekä esimerkiksi herpesvirusinfektioissa hidastaa hieman paranemista.

Vaikutus on kuitenkin niin vähäinen, ettei se vaikuta merkittävästi tautien kulkuun (ks. kohta Itsehoito alempana). Myös kudosvaurioiden korjaaminen synnyttää lämpöä, mikä havaitaan vaikean vamman ja leikkauksen jälkeen, jolloin lämmönnousu voi jatkua viikkoja.

• Uume voi tällöin johtua myös märkäpesäkeestä (absessista) elimistössä.
• Ruumiin peruslämpö voi pysyä koholla muutamia viikkoja tavallistenkin infektioiden, esimerkiksi hengitystieinfektioiden ja ripulitautien jälkeen.
• Tämä on todettu COVID-19-infektionkin jälkeen.
• Tähän ajatellaan olevan parikin syytä.

Vaurioituneita kudoksia (esimerkiksi limakalvoja) korjaavat tapahtumat ovat tulehdustiloja. Toiseksi aivojen lämmönsäätömekanismi, eräänlainen elimistön termostaatti, voi säätyä joksikin aikaa korkeammalle tasolle. Tähän tilaan liittyy usein lievää yleistä uupumusta, mutta ei muita oireita.

Tila on harmiton eikä vaadi selvittelyjä. ja ovat tiloja, joissa yleisoireet ovat samankaltaisia kuin kuumeessa: lihassärkyjä ja uupumusta. Olo on “kuumeinen”, mutta näitä sairastavilla ei kuitenkaan ole yleensä todellista kuumetta, mikä usein yllättää mittaajan. syytä ei tunneta. Samankaltainen, mutta lyhytkestoisempi (muutaman kuukauden) oireisto voi myös alkaa joidenkin infektioiden, kuten tai, jälkeen.

Pitkittyneenä kuumeena pidetään tilaa, jossa kolmen viikon aikana on ollut kuumeilua vähintään 38,3 °C useaan otteeseen, tilaan ei liity muita oireita eikä sen syytä tunneta. Englanninkielisessä kirjallisuudessa tästä käytetään nimitystä “fever of unknown origin (FUO)”.

1. Tutkimuksia on eniten nämä ehdot täyttävistä henkilöistä.
2. Oska lämmön normaali vaihtelu on niin suuri, kuumetta ainoana oireena potevilla on aihetta selvittää sen syitä vasta, kun on 1–2 viikon ajan ollut päivittäin tai useana päivän viikossa illalla lämpö 38 °C tai enemmän.
3. Un tällaisen kuumejakson kokeneita aikuisia tutkitaan ja seurataan riittävän pitkään (vähintään vuoden), joka kuudennelle ei löydy mitään sairautta ja näistä kolmelta neljästä kuume vähitellen laskee tavalliselle tasolle.

Kolmasosalta löydetään jokin piilevä infektio, joka ei ole aiheuttanut paikallisoireita, ja kolmasosalla todetaan – tai sidekudossairaus tai syöpäsairaus (taulukko ). Muita syitä ovat esimerkiksi allergiat (erityisesti lääkeallergia) ja hormonitoiminnan häiriöt.

Yli 65-vuotiailla autoimmuunisairauksien ja syöpäsairauksien osuus korostuu. Erityisesti tällä ikäryhmällä on Suomessakin mahdollinen selittäjä, vaikka keuhko-oireita ei olisikaan. Lapsilla tilan takana on useimmiten infektio (yleisimmin hengitystieinfektio). Jos on matkaillut lähikuukausina trooppisissa maissa, kyseessä voi olla myös, kuten, jossa kuume on usein korkeaa mutta jaksoittaista, tai leishmaniaasi tai lavantauti, joissa kuume on jatkuvampaa mutta usein matalampaa.

Korkeakaan kuume ei yleensä nouse sellaiseksi, että se itsenäisenä tekijänä vaarantaisi terveyden. Infektio nostaa kuumeen erittäin harvoin yli 41 °C:n. Aivovammojen ja aivohalvausten sekä ulkoisen kuumuuden yhteydessä ruumiinlämpö voi nousta 42 °C:een (hypertermia).

• Tällöin on vaara valkuaisaineiden hyytymisestä, kouristelusta, pysyvästä aivovauriosta ja kuolemastakin.
• Suomalaiselle ulkoinen uhka tulee lähinnä erittäin kuumassa ilmanalassa, jos hikoilu tyrehtyy, kun hikoilussa menetettyä nestettä ei korvata, tai saunojen löylykilpailuissa.
• Uhka on suurin iäkkäillä.

Jos ei ole pitkän oleskelun myötä tottunut yli 30 °C:n lämpötiloihin, kannattaa välttää raskasta liikuntaa helteisissä matkakohteissa (ks.). voivat ilmetä pienemmänkin ruumiinlämmön kohoamisen yhteydessä, ja ne ovat kulultaan viattomia. Koska kuume on infektioiden yhteydessä osa elimistön puolustusreaktiota, kuumeen alentaminen on tarpeen vain siihen liittyvien muiden oireiden, kuten lihassärkyjen ja kipujen lievittämiseksi.

1. Tulehduskipulääkkeiden käyttämisestä ei ole kuitenkaan osoitettu merkittävää haittaa infektion kululle, joten lääkkeitä voi käyttää voinnin mukaan.
2. Monet kokevat kuitenkin tulehduskipulääkkeiden aiheuttaman kuumeenlaskun ja siihen liittyvän hikoilun epämiellyttävämpänä kuin tasaisen kuumeen.
3. Jos lähtee alentamaan pidempään kestänyttä kuumetta lääkkein, lääkkeitä olisi otettava säännöllisesti (päivän parin “kuureina”), koska lääkkeen vaikutuksen loputtua usein seuraava uusi lämmön nousu ja siihen liittyvä horkka on haitallista elimistölle.

Horkka lisää elimistön hapentarvetta, ja erityisesti iäkkäillä tämä voi johtaa sekavuuteen tai sydänsairailla sepelvaltimotautikohtaukseen. Noin joka kuudes lapsi saa kuumekouristuksia, jos kuume mistä syystä tahansa nousee yli 39 °C:n. Riski on suurin 3–5-vuotiailla.

1. Uumeen alentaminen lääkkeillä ei estä näiden kouristusten tuloa (ks.).
2. Yleisimmin ovat parasetamoli ja asetyylisalisyylihappo sekä ibuprofeeni ja muut samalla tavalla vaikuttavat tulehduskipulääkkeet.
3. Jos kuume nousee ulkoisesta syystä hyvin korkeaksi (esimerkiksi lämpöhalvauksessa), tuuletin tai haaleat tai lämpimähköt suihkut voivat hieman laskea lämpöä.

Kylmää suihkua tai kylmällä pyyhkimistä tulee välttää, koska nämä haittaavat ihon verenkiertoa ja estävät hikoilua ja lämmön säteilyä ulos. Tässä käsitellään vain tilannetta, jossa kuume on ainoa havaittu vaiva. Lievä muutaman viikon lämpöily, jonka toteaa vain uupumuksena ja kuumemittarin lukemasta, ei edellytä lääkäriin lähtöä.

Odottelu on perusteltua etenkin, jos lämpöilylle on jokin syy, kuten hiljattain sairastettu infektio, jatkuva fyysinen rasitus tai erityinen psyykkinen stressi. Helpointa on saada oikea kuva ruumiinlämmöstä mittaamalla se aina heti aamulla ennen vuoteesta nousua. Jos kuitenkin lähtee lääkäriin, suureksi hyödyksi on, jos voi tuoda mukanaan kuumelistan, jossa on viikon ajalta mitattu aamu- ja iltalämpö.

Jos yli 38 °C:n kuume ainoana oireena jatkuu 1–2 viikon ajan tai kuume nousee korkeaksi toistuvasti kahden viikon aikana, on syytä käydä tutkimuksissa. Lääkäri pääsee jäljille usein hyvin yksinkertaisin kokein, kuten tutkimalla tulehdusverikoe ja sekä veren eri valkosolutyyppien määrät ().

1. Jos kuumeeseen liittyy jokin muu oire kuin mahdollinen uupumuksen tunne, lääkäriin on syytä mennä jo aiemmin.
2. Jos on edeltävien 6 kuukauden aikana matkustellut tropiikissa, tutkimuksiin on syytä lähteä herkemmin erityisesti mahdollisuuden takia.
3. Rissanen S ja Mänttäri S.
4. Mikä on normaali kehon lämpötila? Duodecim 2021;137(2):165-72 Wright WF, Auwaerter PG.

Fever and Fever of Unknown Origin: Review, Recent Advances, and Lingering Dogma. Open Forum Infect Dis.2020;7(5):132. Kettunen A, Kainulainen K, Jokiranta S, Siikamäki H. Mitä kaukomatkailijoiden kuumeen taustalta löytyi? Suomen Lääkärilehti 2009;64:2873-8.
Katso täydellinen vastaus

Miten Hypotermiaan kuolee?

Hypotermia (ruumiinlämmön lasku)

• Hypotermialla tarkoitetaan normaalin ruumiinlämmön laskua ja tästä aiheutuvia muutoksia elimistössä. Yleensä hypotermia on ulkoisen tekijän aiheuttama.
• Ensimmäinen reaktio kylmässä on pintaverisuonten supistuminen ja sen jälkeen lihasväristykset. Ruumiinlämmön laskiessa mukaan tulevat verenkierron ja tajunnan häiriöt.
• Hypotermian ensiavussa keskeistä on lisäjäähtymisen estäminen, sydämen toiminnan seuranta ja kehon varovainen lämmitys.

Lämpö laskee usein henkilön jouduttua kylmään veteen, mutta Suomessa yleistä on myös lumihankeen tuupertuminen. Samoin hypotermia uhkaa maastoon eksyneitä tai puutteellisissa oloissa eläviä vanhuksia. Hukuksiin joutumisen yhteydessä kehon lämpö laskee erityisen nopeasti, koska ihon kylmettymisen lisäksi kylmää vettä joutuu vatsaan ja keuhkoihin viilentäen nopeasti kehon sisäosia.

• Nopeasta kehon ja erityisesti aivojen jäähtymisestä voi hukkumistapauksissa olla elvytyksestä toipumisen kannalta suoranaista hyötyä, koska aivot kestävät jäähtyneinä hapenpuutetta paremmin kuin normaalissa ruumiinlämmössä.
• Ylmän veden varaan joutunut jäähtyy hyvin nopeasti.
• Esimerkiksi +4 – +6 -asteisessa vedessä uhri voi menettää toimintakykynsä muutamassa minuutissa ja tajuntansa noin 15 minuutissa.

Jäähtymiselle altistavat korkea ikä, huono yleiskunto, väsymys, nestevajaus, alkoholi ja sairaudet. Avantouinnin harjoittajien on havaittu tottuvan kylmäaltistukseen niin, että reaktiot eivät kehity näin nopeasti. Veden varaan joutumista hitaammin jäähtyminen tapahtuu noin 1–2 tunnissa uhrin uupuessa lumihankeen tai useiden tuntien kuluessa esimerkiksi tajuttoman henkilön maatessa huoneen lämmössä ilman peitettä.

• Tajuissaan olevan henkilön ruumiinlämmön laskiessa alle 34 asteen tajunnantilassa alkaa esiintyä häiriöitä ja voimakkaita lihasvärinöitä.
• Arvostelukyky heikkenee ja henkilö voi jopa alkaa vähentää vaatetustaan.
• Alle 30 asteen hypotermia jo voi aiheuttaa tajuttomuuden.
• Lämpötilan edelleen laskiessa lihakset alkavat jäykistyä, ja sydän ja hengitys pysähtyvät alle 25 asteen lämmössä.

Useimmat terveet ihmiset selviytyvät asianmukaisesti hoidettuna lievästä hypotermiasta (ruumiinlämpö 32–35 °C), mutta keskivaikeassa hypotermiassa (ruumiinlämpö 28–32 °C) kuolleisuus voi olla 20 %. Ruumiinlämpö voi laskea myös monissa sairaustiloissa, kuten aivosairauksissa, joissa lämmönsäätelykeskus on häiriytynyt, aineenvaihduntasairauksissa tai ravitsemushäiriöissä.

1. Mikä tahansa tila, johon liittyy tajunnanhäiriö, voi normaalilämpötilassakin edesauttaa hypotermian kehittymistä, jos henkilön vaatetuksesta ja peittelystä ei pidetä huolta.
2. Tavoitteena on toimittaa potilas tarpeetonta liikuttelua välttäen hoitopaikkaan, jossa häntä voidaan lämmittää ja samalla valvoa sydämen toimintaa.

Potilas kuljetetaan makuuasennossa, jotta raajoista ei lähtisi liikkeelle kylmää verta aiheuttamaan sydämen kylmenemistä entisestään. Huolehditaan avoimista hengitysteistä. Potilas suojataan lisäjäähtymiseltä esimerkiksi riisumalla varovasti märät vaatteet ja käärimällä autettava huopiin.

• Ruumiinlämmön kohottamiseksi lämpöpakkauksia (esimerkiksi lämminvesipullo tai kemiallinen lämpöpakkaus) kannattaa asettaa kainaloihin, vatsalle ja nivusiin.
• On kuitenkin huolehdittava, että liian aktiivisella ulkoisella lämmityksellä ei aiheuteta palovammoja.
• Jos henkilö ei hengitä, tulee aloittaa puhallus-paineluelvytys.

Alkoholin käyttö hypotermiapotilaan hoidossa on pelkästään haitallista. Alkoholi laajentaa pintaverisuonia ja lisää lämmönhukkaa. Hypoterminen ihminen, jonka sydän ja hengitys ovat lakanneet toimimasta ja jonka pupillit ovat laajat ja valojäykät kuin kuolleella, voi olla täysin elvytettävissä.

Ylmään veteen hukkuneen lapsen tiedetään selviytyneen ilman hermostollisia häiriöitä jopa tunnin mittaisesta veden alla olosta. Lisää tietoa lämpösairauksien ja alilämpöisyyden hoidosta: ks. Ensiapuoppaan artikkeli, Hypotermian ehkäisemiseksi on oleellista varautua kylmiin olosuhteisiin. Lämmin ja tuultapitävä vaatetus estää kehon kylmenemisen.

On myös otettava huomioon tuulen aiheuttama kylmävaikutus peittämättä oleville ihoalueille. Ulkoiltaessa on varauduttava mahdollisiin viivästyksiin ja etukäteen suunniteltua pidempään oleskeluun kylmässä. Erityisen tärkeää on huolehtia riittävästä kylmäneristyksestä, milloin henkilö ei esimerkiksi loukkaantumisen tai päihtymyksen vuoksi itse pysty huolehtimaan tästä.

1. Brown DJ, Brugger H, Boyd J ym. Accidental hypothermia. N Engl J Med 2012;367(20):1930-8.
2. Huttunen P, Rintamäki H, Hirvonen J. Effect of regular winter swimming on the activity of the sympathoadrenal system before and after a single cold water immersion. Int J Circumpolar Health 2001;60(3):400-6.
3. Kurola J. Alilämpöisen elvytys. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja, Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, päivitys 28.11.2019.
4. L (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 21.10.2021.

Artikkelin tunnus: dlk00223 (032.125) © 2022 Kustannus Oy Duodecim : Hypotermia (ruumiinlämmön lasku)
Katso täydellinen vastaus

Miksi kuumemittari näyttää Alilämpöä?

“Mikä on totuus alilämmöstä? Sitä ei kuulemma ole olemassakaan, mutta silti monet vannovat olevansa alilämpöisiä. Minulla mittari näyttää aina selvästi alle 37 astetta, usein jopa alle 36. Eikä se muutu vaikka vaihtaisi mittariakin.” – Alilämpö herättää tosiaan jatkuvasti keskustelua ja törmää siihen vastaanotollakin.

Totuus on kuitenkin se, että vaikka mittari näyttäisi alilämpöä, ydinlämpö tuskin oikeasti on normaalia alhaisempi. Kyse on siis mitä todennäköisimmin mittausvirheestä. Toisin sanoen mittauskohta, yleensä kainalo, on viileämpi kuin oikea ruumiinlämpö. Ydinlämpöä – jota siis kuumemittareilla pyritään selvittämään – on itse asiassa aika hankala saada luotettavasti mitattua.

Havainnollistimme asiaa yksinkertaisen kokeen avulla. Koehenkilö nielaisi kapselin, joka rekisteröi ruumiin lämpötilaa, ja lähettää lukemat vastaanottimeen. Kapseli kulkeutuu ohutsuoleen ja siten mittaa ydinlämpöä varsin luotettavasti. Sen jälkeen ruumiinlämpö mitattiin kainalosta ja suusta tavallisella kuumemittarilla.

Jo tässä vaiheessa erot olivat selkeitä. Kun ydinlämpö oli 36,6 astetta, mittausulos suusta oli 35,9 ja kainalosta vain 35,3 astetta. Sitten koehenkilöä jäähdytettiin reippaasti ja mittaukset toistettiin. Kun ydinlämpö oli edelleen normaali 36,6 astetta, näytti lämpö suusta mitattuna 35,5 astetta ja kainalosta vain 34,6 astetta.

Ruumiin pinnan lämpötila voi siis vaihdella runsaastikin olosuhteista ja mittauspaikasta riippuen, mutta ydinlämpö ei juuri muutu – ei ainakaan alaspäin. Syvälämpötilaa on siis vaikea saada mitattua luotettavasti, ainakin kotikonstein. Koe osoitti myös sen, että hyvin yleisesti käytetty kainalomittaus on aika epävarma mittauspaikka, ja vaikka suunkin lämpötila poikkesi ydinlämmöstä, pysyi se paljon muuttumattomampana.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että toisin päin mittaustulokseen kannattaa luottaa ainakin suuntaa-antavasti. Jos kuumemittari näyttää potilaalla olevan kuumetta, sitä kyllä todennäköisesti myös on. Kainalosta voi siis edelleen kuumetta mittailla jos siihen on tottunut, mutta alilämpöä näyttäviä lukemia ei kannata niin tosissaan ottaa.

Akuutin omalääkäri Risto Laitila Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 5.4.2016
Katso täydellinen vastaus

Missä lämpötilassa tulee hypotermia?

Hypotermialla tarkoitetaan kehon ydinlämpötilan laskua alle 36 °C:seen. Hypotermia voidaan jakaa lievään (34–36 °C), kohtalaiseen (30–34 °C) ja vaikeaan (alle 30 °C) muotoon. Näiden lisäksi voidaan vielä puhua syvästä hypotermiasta lämpötilan ollessa alle 25 °C.
Katso täydellinen vastaus

Mikä säätelee lämpötilaa?

Hypotalamus säätelee – Kehon lämmönsäätelystä eli termoregulaatiosta vastaa aivoissa sijaitseva hypotalamus, joka antaa käskyjä lihaksille, elimille ja hermostolle aistiessaan kehon sisäisen lämpötilan kohoavan liian korkeaksi tai laskevan liian alhaiseksi.

1. Hypotalamus toimii yhteistyössä muiden kehon lämpöä säätelevien järjestelmien, kuten ihon, hikirauhasten ja verisuonien, kanssa.
2. Ehon lämpötilaan voivat vaikuttaa monet eri tekijät, kuten sairaudet tai tulehdukset, jotka aiheuttavat kuumetta.
3. Myös liikunta, ruoansulatus ja ulkoilu lämpimässä ilmassa voivat kohottaa kehon lämpöä.

Kehon lämpötilaa taas laskee esimerkiksi kylmässä ilmastossa oleilu, lääkkeiden tai alkoholin käyttö sekä tietyt sairaudet, kuten diabetes,
Katso täydellinen vastaus

Mikä säätelee ihon lämpötilaa?

Ihon rakenne & tehtävä | Bepanthen ihonhoitoon Iho on ihmisen laajin elin ja se koostuu kolmesta eri osasta:

Orvaskesi on ihon uloin kerros. Orvaskeden uloin osa on sarveiskerros, joka toimii fyysisenä esteenä ja suojaa kehoa ulkopuolisilta hyökkäyksiltä, kuten kylmyydeltä, UV-säteiltä ja tulehduksilta. Orvaskeden loppuosan tehtävä on tuottaa ihosoluja suojakerrokseen. Ihon keskimmäisessä osassa eli verinahkassa on ihon ulointa kerrosta ravitsevia verisuonia. Verinahkassa ovat myös hiustupet, hikirauhaset ja hermopäätteet. Ihon syvin ja paksuin osa on ihonalaiskudos, joka sisältää energiavaraston muodostavia rasvasoluja, jotka säätelevät elimistön lämpötilaa.

Iho on kehon suurin elin, jolla on monta tehtävää. Yksi tärkeimmistä on kehon suojaaminen fyysisiltä hyökkäyksiltä, kuten hankaukselta, kemiallisilta aineilta ja tulehdukselta sekä haitalliselta UV-säteilyltä. Ulkoisilta tekijöiltä suojaamisen lisäksi iho on kehon suurin aistinelin, jossa sijaitsevien hermopäätteiden kautta välittyy paljon tietoa ulkomaailmasta.

• Nämä vaihtelevat kuumuuden, kylmyyden ja kivun tunteista ystävien ja rakkaiden lohduttaviin kosketuksiin.
• Tärkeää on myös ihon lämmönsäätelykyky.
• Ihossa on noin 2–5 miljoonaa hikirauhasta ja kuumassa ilmastossa ihminen voi hikoilla jopa 10 litraa lämmön säilyttämiseksi sisäelimissä.
• Bepanthen-voiteet uudistavat ja ravitsevat kuivaa, ärtynyttä ja halkeilevaa ihoa sekä edesauttavat vaurioituneen ihon paranemista.

: Ihon rakenne & tehtävä | Bepanthen ihonhoitoon
Katso täydellinen vastaus

Miten keho reagoi kylmään lämpimään?

Ihmisen elimistö reagoi kylmään lisäämällä lämmöntuotantoa sekä vähentämällä lämmönluovutusta ihon ja raajojen verenkiertoa supistaen. Samalla myös verenpaine nousee. Verenpaineen nousua voi pienentää ja lämmöntuotantoa lisätä pienellä liikunnalla. Keho pyrkii itse lisäämään lämmöntuotantoa lihasvärinän avulla.
Katso täydellinen vastaus

Miten lämpö vaikuttaa kehoon?

Kuumuus uuvuttaa ja heikottaa etenkin niitä, joilla on matala verenpaine. – Tuuletin helpottaa. Taukoa tulisi pitää viileämmässä tilassa kuin missä kuuma työpiste sijaitsee. Jos sellaista ei kotikonttorissa järjesty, tuulettimesta on apua. Diego Cervo Hellepäivät ovat nostaneet lämpötilan monella työpisteellä yli 28 asteen. Silloin työntekijä on oikeutettu kymmenen minuutin mittaiseen taukoon joka tunti, muistuttaa aluehallintovirasto.

Mutta mitä kehossamme tapahtuu, kun altistumme kuumuudelle? Paljonkin, kertoo työterveyslaitoksen erikoistutkija Sirkka Rissanen, Hän on tutkinut kuumassa työskentelyn vaikutuksia työturvallisuuteen ja -viihtyvyyteen. – Jos työympäristö on kuuma, myös kehon lämpötila nousee. Elimistö pyrkii viilentämään itseään hikoilemalla, ja iholle ohjautuu verta lämmön siirtoa varten sitä enemmän, mitä kuumempi ympäristö on, Rissanen sanoo.

Tämä tarkoittaa, että sydän kuormittuu normaalia enemmän, sillä se joutuu tekemään lujemmin töitä. Fyysistä työtä tekevien lihakset väsyvät tavanomaista nopeammin, sillä veren ohjautuessa iholle lihasten verenkierto saattaa vähentyä. Kotikonttorin kuumuudessa etätyötä tekevää lihasten väsyminen ei välttämättä vaivaa.

• Lämpötilan nousu ja hikoilu vaikuttaa kuitenkin viihtyvyyteen ja työmotivaatioon myös kevyissä töissä, sanoo Rissanen.
• Uumuus aiheuttaa ihmiselle tukalan olon, joka laskee tarkkaavaisuutta.
• Tämän vuoksi tuottavuus ja työteho laskevat ja virheiden määrä saattaa kasvaa.
• Jotkut tuntuvat tuskastuvan kuumassa säässä selvästi enemmän kuin toiset.

Tämä johtuu siitä, että kuumuus ei vaikuta täysin samoin meihin kaikkiin, vaan vaikutuksissa on yksilökohtaisia eroja. Kun elimistö viilentää itseään, verta voi ohjautua iholle paljonkin. Tämä puolestaan laskee verenpainetta. Verenpaineen lasku taas aiheuttaa epämukavan olon niille ihmisille, joilla on jo entuudestaan alhainen verenpaine.

He voivat tuntea esimerkiksi heikotusta ja huimausta, Rissanen kuvailee. Korkeat lämpötilat haittaavat keskivertoa enemmän myös esimerkiksi perussairauksista kärsiviä. Työntekijä on oikeutettu kymmenen minuutin taukoon kerran tunnissa, jos lämpötila ylittää 28 astetta. Mikäli lämpö nousee 33 asteeseen, tauon tulee olla vartin mittainen.

Kuumatyön rajat perustuvat arvioon, jonka työterveyslaitos teki 1980-luvulla. Lopullinen rajanveto lämpötilarajoista ja taukojen pituuksista tehtiin vuonna 1986, kun korkein hallinto-oikeus vahvisti omassa päätöksessään raja-arvot kuumatyöskentelylle.

• Tämä päätös ohjaa edelleen työturvallisuuslain soveltamista.
• Mutta mitä konkreettista hyötyä tauosta on kuumassa ympäristössä ahertavalle? – Tauot parantavat ennen kaikkea viihtyvyyttä, sillä kuumasta on helpottavaa päästä pois.
• Ymmenen minuutin tauko viileämmässä tilassa ei kuitenkaan ehdi vaikuttaa kehon sisälämpötilaan, vaan ainoastaan pintalämpötilaan, kertoo erikoistutkija Rissanen.

Veden juomista ei kuitenkaan kannata lykätä tauolle asti, vaan sitä kannattaa juoda tasaisesti koko tunnin aikana, muistuttaa Rissanen. Tämä johtuu siitä, että pienet määrät nestettä imeytyvät vatsassa tehokkaammin kuin nopeasti alas kipattu suurempi määrä.

• Suomessa on kuumatöissä arviolta noin 60 000 työntekijää, mutta tämä määrä kasvaa runsaasti kesäisin, kun lämpötila kipuaa hellelukemiin.
• Esäisin kovasta kuumuudesta kärsivät sisätiloissa esimerkiksi pesuloiden, sairaaloiden ja ravintoloiden työntekijät.
• Ulkotyöntekijöissä kuuma ilma vaivaa muun muassa rakennus- ja tienrakennusalan työntekijöitä.

OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta. OSALLISTU KESKUSTELUUN Piilota
Katso täydellinen vastaus