Miten Sakon Suuruus Päivää Kohti Määräytyy?

Sakkolaskurin avulla voit laskea sakkorangaistuksen suuruuden euroina. Päiväsakon liukuma olosuhteista riippuen +/- 2-4 päiväsakkoa. Päiväsakon rahamäärä määräytyy vähentämällä nettokuukausituloista peruskulutusvähennys 255 euroa ja jakamalla saatu erotus luvulla 60.

• Päiväsakon alin euromäärä on vähintään 6 euroa.
• Ylinopeussakon minimisumma on kuitenkin mopoilijalle 100 euroa ja muulle moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle 200 euroa.
• Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa, avopuolisoa tai muuta henkilöä, joka avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää sakotettavan kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.

Puoliso on sakotettavan elatuksen varassa silloin, jos puolisolla ei ole lainkaan tuloja tai puolison tulot ovat poikkeuksellisen alhaiset. Puolison tulojen alhaisuus arvioidaan tapauskohtaisesti ja niiden arvioinnissa hyödynnetään sitä, mitä samasta asiasta on säädetty ulosottomenettelyssä.
Katso täydellinen vastaus

Miten päiväsakon suuruuden määräytyminen tapahtuu?

Sakkolaskuri kertoo – Tyypillisimmin poliisi määrää liikennevirhemaksun vähäisistä rikkomuksista, jotka todetaan liikennevalvonnassa. Jos ajettu ylinopeus on kuitenkin merkittävä, tulee kyseeseen sakkorangaistus eli tuolloin ei autoilija tai moottoripyöräilijä enää selviä liikennevirhemaksulla.

Poliisin nettisivuilla on sakkolaskuri, jota käyttämällä saa melko tarkkaan selville, kuinka syvältä on kaivettava kuvetta. Sakkorangaistuksen suuruus euroina selviää, kun syöttää laskuriin kuukausittaiset nettotulot, elatuksen varassa olevien lukumäärä (puoliso ja lapset) ja päiväsakkojen määrän. Päiväsakon liukuma on olosuhteista riippuen +/- 2–4 päiväsakkoa.

Päiväsakon rahamäärä siis määräytyy seuraavalla laskukaavalla: vähentämällä nettokuukausituloista peruskulutusvähennys 255 euroa ja jakamalla saatu erotus luvulla 60. Vaikka päiväsakon alin euromäärä on kuusi euroa, on ylinopeussakon minimisumma mopoilijan osalta 100 euroa ja muiden moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljettajien osalta 200 euroa.
Katso täydellinen vastaus

Paljonko on 20 päiväsakko?

Suomalainen päiväsakkojärjestelmä – Käräjäoikeus tuomitsee päiväsakkorangaistuksen, jos se pitää rikosta niin lievänä, ettei ankarampi seuraamus ole tarpeen. Sakko voidaan laissa säädetyin edellytyksin määrätä myös poliisin kirjoittamalla rangaistusvaatimuksella, jonka kihlakunnansyyttäjä vahvistaa rangaistusmääräysmenettelyssä,

Päiväsakot tuomitaan kappaleittain. Esimerkiksi kunkin päiväsakon asettuen 10 euroon, 20 päiväsakkoa tuottaa määrät kerrottaen 200 euron kokonaissakon. Mitä moitittavammasta teosta on kysymys, sitä suurempi on rangaistukseksi määrättävien päiväsakkojen lukumäärä. Lain sallima suurin päiväsakkojen lukumäärä on 120 tai, jos syyksi luettuja rikoksia on useita, yhteisenä sakkorangaistuksena 240 kpl.

Yhden päiväsakon määräytymisperusteena toimivat tuomitun ansiotulot, pääomatulot sekä eräät vero­vapaat tulot, Aikaisemmin vaikutti myös varallisuus, Suurituloisen henkilön päiväsakon rahamäärä on pienituloisen henkilön päiväsakon rahamäärää suurempi, koska tarkoitus on, että rangaistus koskisi henkilön suhteelliseen taloudelliseen asemaan samalla tavoin tuloista riippumatta.

Päiväsakon rahamäärä lasketaan nettotuloista. Nettotulo on se rahamäärä, joka henkilölle jää käteen, kun kuukausituloista vähennetään verot, pakolliset vakuutusmaksut ja työttömyysvakuutusmaksu. Nettotuloista vähennetään perusvähennys 255 euroa. Saatu rahamäärä jaetaan 60:llä. Jokainen alaikäinen lapsi vähentää lisäksi päiväsakon määrää 3 eurolla.

Pienin päiväsakko on 6 euroa. Ellei syytetty osaa selvittää tulojaan ja varallisuuttaan sakon määräämistä varten, sen tekee käräjäoikeus. Mikäli henkilö hankkiakseen itselleen taloudellista hyötyä antaa viranomaiselle sakon määräämistä varten tuloistaan, elatusvelvollisuudestaan tai muusta maksukykyynsä vaikuttavasta seikasta olennaisesti totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon, hän syyllistyy sakkovilppiin, josta voidaan rikoslain mukaan tuomita sakkoon, tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

1. Ellei sakkoa makseta vapaaehtoisesti, se siirretään ulosottoon pakolla täytäntöönpantavaksi.
2. Jos sakkoa ei sittenkään saada ulosmitattua, käräjäoikeus voi muuntaa sen vankeudeksi, jolloin yksi vankeuspäivä vastaa kolmea päiväsakkoa.
3. Tätä sakon muuntorangaistusta voidaan nykyään kuitenkin soveltaa vain tuomioistuimen määräämiin sakkoihin.

Aiemmin myös poliisin rangaistusmääräysmenettelyssä määräämiin sakkoihin sovellettiin aika ajoin samaa prosessia. Päiväsakkojärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1921. Suomen ylinopeussakkojärjestelmä on saanut huomiota ulkomaillakin. Washington Times on kutsunut Reima Kuislan sakkotapausta sodaksi vaurautta vastaan mutta muistuttaa järjestelmän olevan paikallaan varmistamaan, ettei rikkaille synny etuoikeutta olla välittämättä pienisakkoisista laeista.
Katso täydellinen vastaus

Montako päiväsakkoa voi saada?

Sakkomääräys – Poliisi, tullivirkailija, rajavartija tai erätarkastaja voi määrätä sakkorangaistuksen (sakkomääräys), joka on enintään 20 päiväsakkoa erikseen säädetyistä teoista. Sakkomääräyksen voi antaa suurimmasta osasta liikennerikoksia, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja näpistyksestä.
Katso täydellinen vastaus

Mikä on suurin päiväsakko?

2.1.1 2.1.1 Päiväsakko – Päiväsakkojärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1921. Järjestelmään siirtymisen tarkoituksena oli hallituksen esityksen (36/1920 vp) mukaan pyrkimys saada rangaistus kohdistumaan oikeudenmukaisesti eri varallisuusasemassa oleviin henkilöihin.

Sakon suuruus haluttiin myös riippumattomammaksi rahan arvon vaihteluista. Järjestelmää uudistettiin viimeksi laajemmin vuonna 1999 (ks. HE 74/1998 vp). Päiväsakon rahamäärän laskemisessa siirryttiin bruttotuloista nettotuloihin, maksukyvyn arvioinnissa siirryttiin käyttämään verotukseen perustuvia tietoja, rahamäärän laskentatapaa uudistettiin ja päiväsakon vähin rahamäärä kaksinkertaistettiin 20 markasta (3,36 euroa) 40 markkaan (6,73 euroa).

Euroon siirtymisen yhteydessä vuonna 2002 päiväsakon vähin rahamäärä pyöristettiin alaspäin 6 euroon. Vuonna 2007 päiväsakon rahamäärästä poistettiin varallisuuskorotus, koska varallisuusverolain kumoamisen johdosta verohallinnolta ei ollut enää saatavissa käyttökelpoisessa muodossa varallisuuden arvoa koskevia tietoja (HE 25/2007 vp).

• Sakkorangaistuksen käyttöala.
• Päiväsakkorangaistuksia määrätään vuosittain noin 200 000, suurin osa (2014: 81 %) rangaistusmääräysmenettelyssä (ks.
• Taulukko 1).
• Rangaistusmääräysmenettelyssä syyttäjä määrää poliisin vaatimuksesta sakon rikkomuksesta, josta ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai enintään kuusi kuukautta vankeutta (ks.

laki rangaistusmääräysmenettelystä, 692/1993). Taulukko 1. Vuosina 2010—2014 määrätyt päiväsakkorangaistukset (Tilastokeskus).

	2010	2011	2012	2013	2014
Rangaistusmääräys	210 906	207 679	191 483	179 184	164 431
Tuomioistuinsakko	36 120	36 645	36 463	33 746	33 604
Oheissakko	7 553	7 509	7 069	6 273	5 905
Yhteensä	254 579	251 833	235 015	219 203	203 940

Yli kaksi kolmasosaa varsinaisista sakkorangaistuksista määrätään liikennerikoksista. Vuonna 2014 liikenneturvallisuuden vaarantamisesta määrättiin 73 659 sakkorangaistusta, liikennerikkomuksesta 23 421, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta 10 666, ajoneuvorikkomuksesta 7 871 ja rattijuopumuksesta 5 771.

Muita yleisiä sakolla rangaistavia rikoksia ovat näpistys (22 229) ja pahoinpitely (4 770). Sakko voidaan määrätä paitsi itsenäisenä rangaistuksena, myös ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena. Rikoslain 6 luvun 10 §:n mukaan jos ehdollista vankeutta yksinään on pidettävä riittämättömänä rangaistuksena rikoksesta, voidaan sen ohessa tuomita sakkoa.

Oheisseuraamuksena päiväsakkoja määrätään ennen kaikkea törkeästä rattijuopumuksesta (5 419 tapausta vuonna 2014) ja pahoinpitelystä (101). Päiväsakkojen lukumäärä. Rikoslain 2 a luvun 1 §:n mukaan sakko tuomitaan päiväsakkoina, joiden vähimmäismäärä on yksi ja enimmäismäärä 120.

• Samalla kertaa kahdesta tai useammasta rikoksesta tuomittava yhteinen sakkorangaistus saa olla enintään 240 päiväsakkoa (7 luvun 3 §).
• Vuonna 2014 päiväsakkojen lukumäärä oli rangaistusmääräysasioissa keskimäärin 14 päiväsakkoa, tuomioistuimen määräämissä sakkorangaistuksissa 39 ja oheissakoissa 35 päiväsakkoa (Tilastokeskus).

Yksittäisen päiväsakon rahamäärästä säädetään rikoslain 2 a ja 7 luvussa sekä päiväsakon rahamäärästä annetussa asetuksessa (609/1999). Päiväsakon rahamäärä on vahvistettava niin, että se on kohtuullinen sakotettavan maksukykyyn nähden (rikoslain 2 a luvun 2 §:n 1 momentti).

1. Ohtuullisuus on määritelty laissa, eikä sitä hallituksen esityksen (74/1998 vp) mukaan tarvitse sakkoa määrättäessä erikseen harkita.
2. Viittaus kohtuullisuuteen liittyy järjestelmän tarkoitukseen, jossa sakko mitataan sakotettavan maksukyvyn mukaan, vastakohtana kiinteämääräisille sakoille.
3. Rikoslain 2 a luvun 2 §:n 2 momentin mukaan kohtuullisena päiväsakon rahamääränä on pidettävä 1/60-osaa sakotettavan keskimääräisestä kuukausitulosta, josta on vähennetty valtioneuvoston asetuksella määriteltävät verot ja maksut sekä kiinteä peruskulutusvähennys 255 euroa (asetus päiväsakon rahamäärästä 2 §).

Elatuksen varassa olevasta puolisosta ja alaikäisestä lapsesta sekä puolison alaikäisestä lapsesta vähennetään jokaisen osalta 3 euroa (3 §). Päiväsakon rahamäärää ei saa vahvistaa pienemmäksi kuin 6 euroa (5 §). Päiväsakon rahamäärä vahvistetaan täysin euroin siten, että eurojen yli menevät sentit jätetään ottamatta lukuun (6 §).

• Yhden päiväsakon rahamäärä oli vuonna 2014 keskimäärin 16,70 euroa, mikä vastaa 1 257 euron kuukausittaista nettotuloa.
• Eskimääräinen rahamäärä on kasvanut viime vuosina tasaisesti rahan arvon alentumisen ja tulojen kasvun myötä.
• Minimipäiväsakkojen (6 e) osuus kaikista sakoista oli 46 %, tuomioistuinsakoista 58 % ja rangaistusmääräyssakoista 44 %.

Rahamäärän perustana oleva tulojen määritelmä ja ulkomainen verotus. Rikoslain 2 a luvun 2 §:n 3 momentin mukaan kuukausitulon ensisijaisena perusteena ovat sakotettavan viimeksi toimitetun verotuksen mukaiset tulot. Jos sakotettavan tuloja ei voida luotettavasti selvittää verotustiedoista tai ne ovat olennaisesti muuttuneet viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen, ne voidaan arvioida muun saatavan selvityksen perusteella.

1. Momentin yksityiskohtaisten perustelujen (HE 74/1998 vp) mukaan sakotettavan vuosituloja ei voida selvittää tavanomaiseen tapaan verotustiedoista esimerkiksi silloin, kun hänellä ei ole lainkaan tai kun hänellä on vain vähän veronalaisia tuloja tai varallisuutta Suomessa.
2. Henkilöllä ei yleensä ole veronalaisia tuloja Suomessa, jos hän ei asu täällä pysyvästi.

Maksukykyä arvioitaessa joudutaan tällöin arvioimaan myös sakotettavan maksamien verojen ja maksujen määrä, koska niiden tarkkaa määrää ei saada verottajalta. Muuna selvityksenä, jonka nojalla sakotettavan maksukykyä voidaan arvioida, tulevat hallituksen esityksen (74/1998 vp, rikoslain 2 a luvun 2 §:n 3 momentin yksityiskohtaiset perustelut) kyseeseen esimerkiksi sakotettavan uskottava oma ilmoitus taikka hänen esittämänsä palkkakuitit ja tiliotteet, työnantajan antamat palkkatodistukset, viranomaisilta (työvoima- tai sosiaaliviranomaiset) saadut selvitykset ja muut asiakirjat.

1. Muun selvityksen puuttuessa sakon määräämiseen osallistuva eli rangaistusmääräysmenettelyssä yleensä poliisimies voi joutua arvioimaan sakotettavan maksukyvyn muiden samalla alalla tai samassa ammattiryhmässä työskentelevien tulotason perusteella.
2. Eri ammatissa toimivien keskimääräisistä tuloista on saatavissa virallisia tilastotietoja.

Kun verotustietoja ei voida käyttää tai kun sakotettava kiistää niiden oikeellisuuden, maksukyvyn arvioimisessa riittäisi yleensä tulojen ja verojen arviointi sillä tarkkuudella, millä ne ilmenevät esimerkiksi palkkakuiteista. Rikoslain 2 a luvun 2 §:n 5 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin keskimääräisen kuukausitulon laskemisesta.

Päiväsakon rahamäärästä annetun asetuksen 1 §:n mukaan sakotettavan keskimääräinen kuukausitulo lasketaan puhtaasta ansio- ja pääomatulosta. Keskimääräiseen kuukausituloon luetaan lisäksi eräät tuloverolaissa (1535/1992) tarkoitetut verovapaat tulot. Päiväsakon kokonaisrahamäärä. Rikoslain 2 a luvun 3 §:n 1 momentin mukaan sakon kokonaisrahamäärä on päiväsakkojen lukumäärä kerrottuna päiväsakon rahamäärällä, lisättynä mahdollisilla korotuksilla.

Sakon kokonaisrahamäärä on tyypillisesti joitakin satoja euroja, keskimääräinen kokonaisrahamäärä rangaistusmääräysasioissa vuonna 2014 oli 238 euroa (mediaani 152 e), tuomioistuinsakoissa 500 euroa (mediaani 300 e) ja oheissakoissa 508 euroa. Sakon korottaminen rikesakon suuruiseksi.

Rikoslain 2 a luvun 3 §:n 2 momentin mukaan asetuksella voidaan säätää, että tietyistä rikoksista määrättävän sakon kokonaisrahamäärä on korotettava samanlaatuisesta rikoksesta määrättävän suurimman rikesakon suuruiseksi. Päiväsakon rahamäärästä annetun asetuksen 7 §:n mukaan tieliikennelaissa (267/1981) tai sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetyn suurimman sallitun nopeuden ylityksestä tuomittavan sakon vähin kokonaisrahamäärä on mopoilijalle 100 euroa ja muulle moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle 200 euroa.

Vesiliikennelaissa (463/1996) tai sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetyn suurimman sallitun nopeuden ylityksestä tuomittavan sakon vähin kokonaisrahamäärä vesikulkuneuvon kuljettajalle on 120 euroa. Määrät vastaavat suurimpia ylinopeudesta määrättäviä rikesakkoja.

Säännöksen tarkoituksena on sovittaa päiväsakkojärjestelmä ja rikesakkojärjestelmä yhteen siten, että päiväsakkorangaistus ylinopeudesta ei voi muodostua pienemmäksi kuin rikesakko. Käytännössä säännöstä sovelletaan sakotettuihin, joiden sakon kokonaisrahamäärä jäisi heidän tulojensa alhaisuuden vuoksi pienemmäksi kuin samanlaatuisesta rikoksesta tuomittava rikesakko.

Säännöksen nojalla heille määrätään tämän vuoksi rikesakon suuruinen sakkorangaistus, joka on korkeampi kuin heidän tulonsa edellyttävät. Vuonna 2013 päiväsakon kokonaisrahamäärää korotettiin Tilastokeskuksen mukaan 16 740 tapauksessa. Keskimääräinen korotus oli 31,15 euroa ja laskennallinen tulokertymä korotuksista 520 000 euroa.
Katso täydellinen vastaus

Mistä nopeudesta saa sakot?

Liikennevirhemaksu seuraa kaikilla nopeusrajoitusalueilla, jos ylinopeutta on 7–20 km/h. Käytännössä poliisi vähentää mitatusta nopeudesta mahdolliseen mittausvirheeseen perustuen 3 km/h, jolloin liikennevirhemaksupäätökseen tai sakkoon merkitty nopeus on mitattua nopeutta pienempi.
Katso täydellinen vastaus

Montako sakkoa että lähtee kortti?

Eduskunnan puhemiehelle – Rikesakkojen määrät pääosin kaksinkertaistuivat syyskuun alusta alkaen, minkä seurauksena on käyty vilkasta keskustelua sakotusjärjestelmämme oikeudenmukaisuudesta. Monelle ammatikseen autoa ajavalle tai ammatissaan paljon autoa tarvitsevalle yksittäisen sakon suuruutta suurempi haitta on kuitenkin mahdollinen ajokortin menettäminen.

Ajokortin menettää määräajaksi, jos on vuoden sisällä saanut kolmet sakot tai kahden vuoden sisällä neljät. Näihin sakkoihin lasketaan yleisempien ylinopeussakkojen lisäksi myös muut sakot, kuten esimerkiksi sakot kännykkään puhumisesta ajon aikana. Rikesakko on päiväsakkoa lievempi rangaistus, jonka määrää yleensä poliisi.

Rikesakkoja annetaan vuosittain noin 300 000, joista suurin osa määrätään pienistä ylinopeuksista. Uusien tietojen mukaan rikesakkojen määräämisessä tapahtuu uusi merkittävä muutos lokakuun alussa. Rikesakon rajaa alennetaan yhdellä kilometrillä: siis jatkossa autoilija saa rikesakon, jos ylinopeutta on 7—20 kilometriä tunnissa.

Päiväsakon raja on ylinopeudessa 21 kilometriä tunnissa, Suoraan kortin menettämiseksi ylinopeutta pitää olla yli 36 kilometriä tunnissa yli sallitun ja päiväsakkojen määrän tulee olla 22 tai enemmän. Ajokiellon kesto vaihtelee kuukaudesta puoleen vuoteen. On selvää, että erityisen suuresta ja reilusta toistuvasta ylinopeudesta sekä rattijuopumuksesta on ajo-oikeus otettava väliaikaisesti pois.

Kuitenkin pienemmistä rikkeistä kortin menettäminen yhtä monesta kerrasta tuo kohtuutonta haittaa, mikäli auto on välttämätön osa työtehtävien toteuttamista. Ajokielto ei tuo ainoastaan sen kohteena olevalle henkilölle henkilökohtaista haittaa. Sen myötä kärsii myös työnantaja.

1. Pahimmassa tapauksessa ajokielto vaikuttaa työskentelyn estymisen kautta koko valtiontalouteen verotulojen menetyksinä tai ajamisen jatkamiseen ilman ajokorttia.
2. Sakotusjärjestelmän on aina perustuttava liikenneturvallisuuden parantamiseen.
3. On syytä kuitenkin kysyä, onko toimeentulon hankkimisen edellytyksiä tarpeen hankaloittaa tai jopa estää pienimpien rikkeiden perusteella.

Ajo-oikeuden menettämisen haitat ovat ymmärrettävästi myös suuremmat ruuhka-Suomen ja keskustojen ulkopuolella, missä etäisyydet ovat pitkiä eikä julkista liikennettä voi käyttää työmatkojen tekoon. Mielestäni lievistä ylinopeuksista ei tulisi määrätä liian herkästi ajokieltoa, vaan asia tulisi korvata esimerkiksi kasvattamalla sakkojen suuruutta rikkeiden lisääntyessä.
Katso täydellinen vastaus

Paljonko sakko 10 km ylinopeutta?

Näin joudut maksamaan – Jos suurin sallittu liikenteenohjauslaitteella osoitettu nopeus tai ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus on enintään 60 km/h ja ajaa ylinopeutta 10 kilometriä tunnissa tai vähemmän, on liikennevirhemaksun suuruus 100 euroa. Vastaavassa tilanteessa ylinopeuden ollessa yli 10 mutta enintään 15 kilometriä tunnissa, on maksun suuruus 170 euroa ja jos ylinopeus on yli 15 mutta enintään 20 kilometriä tunnissa, on liikennevirhemaksun suuruus 200 euroa.

1. Jos suurin sallittu nopeus on yli 60 km/h, vastaavat ylinopeudet tietävät 70, 140 ja 170 euron suuruista liikennevirhemaksua.
2. Yli 20 kilometriä tunnissa ylinopeus rajoitusalueesta riippumatta tietää liikennevirhemaksun sijaan vähintään kuljettajan tulojen mukaan määräytyvää sakkoa.
3. Näiden ylinopeusrangaistusten lisäksi liikennevirhemaksun voi saada tarpeettomasta linja-autokaistalla ajamisesta (100 euroa) tai viestintävälineen kuten matkapuhelimen käytöstä ajon aikana (100 euroa).

Mikäli samalla kertaa määrätään liikennevirhemaksu useammasta liikennerikkomuksesta, virhemaksua korotetaan 40 eurolla siitä rikkomuksesta, josta on säädetty ankarin virhemaksu.
Katso täydellinen vastaus

Onko päiväsakko rikos?

Sakkorangaistus on rangaistuslaji, joka kohdistuu rikoksentekijän varallisuuteen. Eri rangaistusseuraamusten portaikossa sakkorangaistus katsotaan olevan vankeusrangaistusta lievempi seuraamus. Sakkorangaistuksia on erilajisia: rangaistus voidaan määrätä päiväsakkona, rikesakkona, uhkasakkona tai yhteisösakkona.

Mikä on päiväsakko? Päiväsakko on rangaistus, joka kohdistuu rikoksentekijän varallisuuteen ottaen huomioon rikoksen törkeys ja tekijän taloudellinen asema. Tuomitun taloudellinen asema, varallisuus ja tulot vaikuttavat merkittävästi sakkorangaistuksen suuruuteen. Päiväsakkojärjestelmän perusajatuksena on tasoittaa maksukyvyssä olevia eroja niin, että rangaistus muodostuu eri rikoksentekijöille periaatteessa yhtä ankaraksi.

Rikkaammalle henkilölle tuomitaan samasta teosta rahamääräisesti korkeampi sakko kuin köyhemmälle henkilölle. Tuomioistuimen lisäksi päiväsakon voi määrätä sakkomenettelyssä poliisi tai syyttäjä. Tietyissä tilanteissa sakon voi määrätä myös tulli- tai rajavartiomies.

• Huomionarvoista lisäksi on, että päiväsakot ovat muutettavissa vankeusrangaistukseksi, mikäli niitä ei makseta.
• Sakon suuruuteen vaikuttavat tekijät Päiväsakoin määrättävä sakko määrätään kahdessa vaiheessa.
• Ensimmäisenä vahvistetaan rikoksen törkeyden mukaan määräytyvä päiväsakkojen lukumäärä.
• Tämän jälkeen vahvistetaan tekijän maksukyvyn mukaan määräytyvä päiväsakon rahamäärä.

Päiväsakon rahamäärään vaikuttavat edellä mainituin tavoin tekijän varallisuusolot: erilaisessa varallisuusasemassa oleville tekijöille määrätään yhtä törkeistä rikoksista sakkorangaistukset, joiden päiväsakkojen lukumäärä on sama, mutta rahamäärät eroavat.

1. Rikkaampi henkilö maksaa siis käytännössä samasta teosta suuremman sakon, jolloin rangaistus asettuu yhtä ankaraksi riippumatta henkilön varallisuusoloista.
2. Päiväsakon rahamäärä lasketaan tuomitun nettotulojen perusteella, ja siitä tehdään erinäisiä vähennyksiä.
3. Nettotuloista vähennetään peruskulutusvähennys, jonka jälkeen saatuun rahamäärään tehdään vielä varallisuuden ja elatusvelvollisuuden edellyttämät tarkistukset.

Päiväsakon rahamääräiselle suuruudelle ei ole säädetty kattoa, mutta päiväsakon alin määrä on 6 euroa. Sakkorangaistuksen suuruus lasketaan kertomalla päiväsakon rahamäärä päiväsakkojen lukumäärällä. Päiväsakkojen lukumäärä Päiväsakkojen vähimmäismäärä on yksi päiväsakko ja enimmäismäärä 120 päiväsakkoa.

Yhteisen sakkorangaistuksen enimmäismäärä on 240 päiväsakkoa, kun henkilö tuomitaan useasta rikoksesta sakkorangaistukseen. Kyseisiä enimmäis- ja vähimmäismääriä sovelletaan, kun rikoksesta ei ole erikseen säädetty päiväsakkojen enimmäis- tai vähimmäismäärää. Joidenkin rikosten kohdalla on tarkemmin säädetty, kuinka monta päiväsakkoa tuomitulle on enintään tai vähintään tuomittava.

Esimerkiksi törkeän rattijuopumuksen kohdalla vähimmäisrangaistus on 60 päiväsakkoa. Tuomittavan päiväsakkojen lukumäärän suhteen tuomioistuimella on suuri harkintavalta. Lukumäärää arvioitaessa voidaan ottaa huomioon tuomittavan syyllisyys ja muut tekoon liittyvät olosuhteet.

• Mainittuja enimmäis- ja vähimmäismääriä on kuitenkin noudatettava.
• Lisäksi eri teoista on tuomioistuimilla vakiintuneita rangaistuskäytäntöjä sakkojen lukumäärän suhteen yhtenäisen ratkaisukäytännön turvaamiseksi.
• Tulojen suuruus ja sakkovilppi Tulojen suuruus vahvistetaan oikeudenkäynnin aikaisten tai sakkomenettelyn antamishetken tilanteen mukaan.

Sakotettavan maksukyky sakon määräämisen hetkellä on siten ratkaiseva, ei rangaistavan teon tekohetki. Oikeiden tulotietojen saaminen on siten edellytyksenä sakon rahamäärän oikealle mittaamiselle. Sakotettavan on rehellisesti ilmoitettava sakon määrään vaikuttavat tulonsa, vaikka ne voidaankin jälkikäteen tai suoraan tarkastaa veroviranomaisilta.

Jos sakotettavan tuloja ei voida luotettavasti selvittää verotustiedoista tai tulot ovat olennaisesti muuttuneet viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen, tulot voidaan arvioida muun saatavan selvityksen perusteella. Sakkovilpistä rangaistaan sitä, joka taloudellista hyötyä hankkiakseen antaa viranomaiselle sakon määräämistä varten olennaisesti totuuden vastaisen tai harhaanjohtavan tiedon tuloistaan, elatusvelvollisuudestaan tai muusta maksukykyynsä vaikuttavasta seikasta.

Sakkovilppiin syyllistynyt voidaan tuomita sakkorangaistukseen tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Katso täydellinen vastaus

Mitä tapahtuu jos jättää sakon maksamatta?

ewogICJlbGVtZW50IiA6ICJvaGludGVybmV0L3RleHRhcmVhX2xpdGUiLAogICJlbGVtZW50X21vZGUiIDogIiIsCiAgImVsZW1lbnQuY29tcG9uZW50IiA6ICJ0cnVlIiwKICAiZWxlbWVudF9wYXRoIiA6ICJvaGludGVybmV0L3RleHRhcmVhX2xpdGUiLAogICJlbGVtZW50LjYiIDogImZhbHNlIiwKICAiZWxlbWVudC41IiA6ICJmYWxzZSIsCiAgInR4dGV4dHJhY2xhc3MiIDogImluZ3Jlc3NpIiwKICAic2VjdGlvbiIgOiAiZGVmYXVsdCIsCiAgImVsZW1lbnQucHVibGljbGluayIgOiAiL2VsZW1lbnQuaHRtbC5zdHgiLAogICJpbXBvcnRwYXRoIiA6ICIvd2ViY29tcG9uZW50cy9vaGludGVybmV0L3RleHRhcmVhX2xpdGUiLAogICJVSUQiIDogImlka2JhdjRJT0p3IiwKICAiY3NzIiA6ICJjc3MvdGV4dGFyZWFfbGl0ZS5jc3MiLAogICJkYXRhX2xpc3RlbmVycyIgOiAib2hpbnRlcm5ldC90ZXh0YXJlYV9saXRlIiwKICAidGV4dCIgOiAiPHA+Sm9zIHNha2tvYSBlaSBzYWFkYSBwZXJpdHlrc2kgcmFoYW5hLCBzZSBtdXVubmV0YWFuIHZhbmtldWRla3NpLiBNdXVudG9yYW5nYWlzdHVrc2VuIG0mYXVtbDsmYXVtbDtyJmF1bWw7JmF1bWw7IGsmYXVtbDtyJmF1bWw7aiZhdW1sO29pa2V1cywgam9ua2EgaXN0dW50b29uIHNha290ZXR0dSBvbiBuaW1lbm9tYWFuIHQmYXVtbDt0JmF1bWw7IHZhcnRlbiBoYWFzdGV0dHUuIE11dW50b3JhbmdhaXN0dWtzZW4gcGl0dXVzIG0mYXVtbDsmYXVtbDtyJmF1bWw7eXR5eSBuaWluLCBldHQmYXVtbDsgbmVsaiZhdW1sOyZhdW1sOyBtYWtzYW1hdHRhIG9sZXZhYSBwJmF1bWw7aXYmYXVtbDtzYWtrb2EgdmFzdGFhIHloZGVuIHAmYXVtbDtpdiZhdW1sO24gdmFua2V1cy4gVWhrYXNha2tvYSBtdXVubmV0dGFlc3NhIGpva2Fpc3RhIHQmYXVtbDt5dHQmYXVtbDsgMzAgZXVyb24gbSZhdW1sOyZhdW1sO3ImYXVtbDsmYXVtbDsgdmFzdGFhIHloZGVuIHAmYXVtbDtpdiZhdW1sO24gdmFua2V1cy48L3A+IiwKICAiY2FyZGNoYW5uZWwiIDogInB1YmxpYyIsCiAgIkNVUlJFTlRQQVRIIiA6ICIvb2hpbnRlcm5ldC9zaXNhbHRvYWx1ZS9vaGludGVybmV0L3Npc2FsdG9hbHVlL29oaW50ZXJuZXQvYXJ0aWtrZWxpL2luZ3Jlc3NpL29oaW50ZXJuZXQvYXJ0aWtrZWxpL2luZ3Jlc3NpL29oaW50ZXJuZXQvdGV4dGFyZWFfbGl0ZS9vaGludGVybmV0L3RleHRhcmVhX2xpdGUvIiwKICAiZWxlbWVudC5saW5rIiA6ICIvZWxlbWVudC5odG1sLnN0eCIsCiAgInVybGV4ZWN1dGVwYXRoIiA6ICIvY2hhbm5lbHMvcHVibGljL3d3dy9vcmsvZmkvaW5kZXgvYXNpYWthc3BhbHZlbHUvc2Fra29qZW5qYW11aWRlbnNldXJhYW11c3RlbnRheXRhbnRvb25wYW5vL3Nha29ubXV1bnRvcmFuZ2Fpc3R1cyIsCiAgInNraW4iIDogInRleHRhcmVhX2xpdGUuaHRtbCIsCiAgImVsZW1lbnQubG9hZCIgOiAic2VydmVyIiwKICAiY2hhbm5lbC5sYW5ndWFnZSIgOiAiZmkiLAogICJlbGVtZW50Lm1vZGUiIDogImVsZW1lbnQiLAogICJJTlNUQU5DRUlEIiA6ICJrYmFvMFdWa3EiLAogICJlbGVtZW50Lmxhbmd1YWdlIiA6ICJmaSIsCiAgImkxOG4uYmFzZSIgOiAib2hpbnRlcm5ldC90ZXh0YXJlYV9saXRlIiwKICAiZWxlbWVudC5wYXRoIiA6ICJvaGludGVybmV0L3RleHRhcmVhX2xpdGUiLAogICJwdWJsaWN1cmwiIDogIi9lbGVtZW50Lmh0bWwuc3R4IiwKICAiZWRpdHVybCIgOiAiL2Jpbi9nZXQvdmVkLzd3VkZFZ0owMC43d0x0Qmpqd2kuTnRjYW5OSHhzIiwKICAiIiA6ICIiLAogICJHVUlEIiA6ICIiLAogICJ2aWV3dXJsIiA6ICIvYmluL2dldC92aWQvN3dWRkVnSjAwLjd3THRCamp3aS5OdGNhbk5IeHMiCn0= Jos sakkoa ei saada perityksi rahana, se muunnetaan vankeudeksi.
Katso täydellinen vastaus

Voiko sakon eräpäivää siirtää?

Oikeusrekisterikeskus voi pyynnöstä myöntää maksuaikaa täytäntöönpantavana olevan saatavan suorittamiseen. Maksuaikaa voidaan myöntää sekä sakolle että muille saataville. Maksuaikaa ei kuitenkaan myönnetä ylikuormamaksuille. Ulosottoon edenneissä asioissa maksuajan myöntämisestä päättää ulosottomies.
Katso täydellinen vastaus

Kuka voi määrätä sakon?

Sakkomääräyksen voi antaa poliisin lisäksi tullimies, rajavartija tai erätarkastaja.
Katso täydellinen vastaus

Montako päiväsakko törkeä liikenteen vaarantaminen?

Perustelut – Asian tausta ja kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa 1. Käräjäoikeus on 8.4.2019 antamallaan tuomiolla lukenut A:n syyksi törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen ja tuominnut hänet 110 päiväsakon sakkorangaistukseen. Käräjäoikeus on katsonut selvitetyksi, että A oli ajanut ylinopeutta noin 500 metrin matkan ja ylittänyt sallitun ajonopeuden enimmillään 110 kilometrillä tunnissa kuljettaessaan henkilöautoa 190 kilometrin tuntinopeudella alueella, jossa suurin sallittu ajonopeus oli ollut 80 kilometriä tunnissa.

Menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle ja terveydelle.2. Hovioikeus ei ole syyttäjän valituksen johdosta muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.3. Korkeimmassa oikeudessa on syyttäjän valituksen perusteella kysymys siitä, onko A:lle tuomittu sakkorangaistus kovennettava ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi.

Rangaistuksen määräämistä koskevat säännökset 4. Rikoslain 23 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomitaan vähintään 30 päiväsakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.5. Rikoslain 6 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys.

• Päätettäessä rangaistuksen lajista noudatetaan pykälän 3 momentin mukaan 6 luvun 4–8 §:ssä säädettyjen mittaamisperusteiden ohella, mitä luvun 9–12 §:ssä säädetään.6.
• Rikoslain 6 luvun 4 §:n mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.

Arvioitavina ovat tällöin paitsi teosta aiheutuneet seuraukset, myös se vahinko ja vaara, joiden teosta on ennalta arvioiden saatettu odottaa aiheutuvan. Vaaraa arvioidaan sekä seurausten todennäköisyyden että niiden laadun ja vakavuuden mukaan (HE 44/2002 vp s.187).

• Tekijän syyllisyys puolestaan viittaa sekä teon vaikuttimiin että teon ilmentämään syyllisyyteen (KKO 2008:85, kohta 4).7.
• Rikoslaki ei sisällä nimenomaisia säännöksiä lajinvalinnasta sakon ja vankeusrangaistuksen välillä.
• Lajinvalinnassa on siten rikoslain 6 luvun 3 §:n nojalla noudatettava rikoslain yleisiä mittaamisperusteita.

Lain esitöiden mukaan tämä koskee sekä moitittavuusarvioinnissa vaikuttavia perusteita että moitearvosteluun kuulumattomia kohtuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteita (HE 44/2002 vp s.190 ja 202). Ylinopeutta koskeva Korkeimman oikeuden oikeuskäytäntö 8.

Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 1981 II 67 katsonut, että sakkoa ei voitu pitää riittävänä seuraamuksena tilanteessa, jossa syytetty oli kuljettanut valtatiellä henkilöautoa ainakin kymmenen kilometrin matkan huomattavan suurella ylinopeudella, kun nopeus oli eräällä osuudella ollut 155 kilometriä tunnissa suurimman sallitun nopeuden ollessa tuolloin 80 kilometriä tunnissa.

Matkalla oli ollut kaarteita, mäenharjanteita ja risteyksiä. Ajo oli tapahtunut sunnuntaina päivällä, tiellä oli ollut muuta liikennettä, ja kuljettaja oli ohittanut matkan aikana muun ohella kaksi pyörällä liikkunutta lasta. Syytetty tuomittiin kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.9.

1. Ratkaisuissa KKO 1991:29 ja 1991:80 oli kysymys liikenteen vaarantamisen törkeysarvostelusta huomattavan ylinopeuden tilanteissa.
2. Ensin mainitussa tapauksessa syytetty oli kuljettanut henkilöautoa noin kolmen kilometrin matkan 190 kilometrin tuntinopeudella moottoritiellä, jolla suurin sallittu ajonopeus oli ollut 100 kilometriä tunnissa.

Asfaltti oli ollut uusi ja liukas ja kaistamaalaukset olivat puuttuneet. Autossa oli ollut kaksi matkustajaa, ja syytetty oli ajon aikana ohittanut kaksi tai kolme autoa. Toisessa tapauksessa syytetty oli kuljettanut henkilöautoa 154 kilometrin tuntinopeudella tiellä, jolla nopeusrajoitus oli ollut 80 kilometriä tunnissa.

Tiellä oli ollut myös muuta liikennettä. Korkein oikeus tuomitsi molemmissa ratkaisuissaan syytetyt törkeästä liikenteen vaarantamisesta, ensimmäisessä 80 ja toisessa 70 päiväsakon sakkorangaistuksiin. Korkeimman oikeuden arviointi tässä tapauksessa Asiassa esitetty selvitys 10. Asiassa on selvitetty, että A on ajanut ylinopeutta enimmillään 110 kilometriä tunnissa noin 500 metrin matkan kantatiellä 62 alueella, jossa nopeusrajoitus oli ollut 80 kilometriä tunnissa.

Ajo oli tapahtunut arki-iltapäivänä. Ajo- ja sääolosuhteet sekä näkyvyys olivat olleet hyvät kuivan ja suoran tieosuuden, päivänvalon sekä puolipilvisen sään vuoksi. Risteäviä teitä ei ollut ollut, mutta tiellä oli ollut vähäisiä korkeuseroja. A:lla ei ollut ollut kyydissään matkustajia.

Tieosuudella ei ollut myöskään ollut muita tienkäyttäjiä, mikä oli osittain johtunut siitä, että paikalla nopeusvalvontaa suorittamassa ollut poliisipartio oli varotoimena pysäyttänyt kaksi vastaantulevaa ajoneuvoa pysäytyspaikalle havaittuaan A:n lähestyvän vastakkaisesta suunnasta huomattavalla ylinopeudella.

Rikoksentekijän ikä ja ensikertalaisuus rangaistusharkinnassa 11. Alemmat oikeudet ovat rangaistusharkinnassaan antaneet itsenäistä merkitystä myös A:n nuorelle iälle ja ensikertalaisuudelle. A oli täyttänyt 18 vuotta kaksi kuukautta ennen tekoaan. Syyttäjä on valituksessaan katsonut, että mainittujen seikkojen huomioon ottaminen rangaistuslajin valinnassa ei perustu lakiin.12.

1. Orkein oikeus toteaa, että rikosoikeusjärjestelmä suhtautuu rikoksen tehneeseen nuoreen lähtökohtaisesti eri tavoin kuin aikuiseen.
2. Tämä ilmenee esimerkiksi nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä annetusta laista, jonka mukaan 15–20 vuotiaana tehdystä nuoren rikoksesta epäillystä tulee laatia seuraamuksen määräämistä varten erityinen seuraamusselvitys.

Mainitun lain perusteluissa nuoren lievempää kohtelua perustellaan muun muassa sillä, että nuori syyllistyy rikokseen usein ajattelemattomuuttaan tai yhteisön rajoja koetellen. Lakia säädettäessä on lähdetty siitä, että rikosoikeusjärjestelmässä rikoksentekijän nuoruus otetaan huomioon muun muassa rikosasian käsittelymenettelyssä, seuraamuslajin valinnassa sekä rangaistuksen mittaamisessa (HE 229/2009 vp s.4).13.

• Orkein oikeus on oikeuskäytännössään (esim.
• O 2014:60, kohta 22 ja KKO 2017:69, kohta 39) katsonut, että nuoren rikoksentekijän iällä ja henkilöön liittyvillä seikoilla voi olla merkitystä rangaistusta määrättäessä esimerkiksi rangaistuslajin valinnassa ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä silloinkin, kun hän on tehnyt rikoksen yli 18-vuotiaana.

Alle 21-vuotiaan rikoksentekijän kohdalla rangaistusseuraamusta on harkittava tavanomaista kokonaisvaltaisemmin (KKO 2017:69, kohta 37).14. Korkein oikeus katsoo, että rikoksen tehneen nuoruudella voi olla merkitystä arvioitaessa rangaistuslajin valintaa sakon ja ehdollisen vankeuden välillä, vaikka valinnalla ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä on nuorelle vielä korostuneempi merkitys.

Erityisesti silloin, kun teon motivaatiotausta liittyy nuoren hetkelliseen harkintakyvyn pettämiseen ja kokeilunhaluun, iän merkitystä rangaistusharkinnassa ei ole perusteltua sivuuttaa.15. Lajinvalintaa koskevaa ratkaisua tehtäessä on vielä otettava huomioon Korkeimman oikeuden ratkaisuissa KKO 2017:28 (kohta 40) ja KKO 2016:56 (kohta 16) todettu periaate rangaistusjärjestelmän asteittaisesta ankaroitumisesta.

Tällä tarkoitetaan seuraamuksen määrän ja lajin ankaroittamista asteittain rikosten vakavuuden ja uusimisen mukaan. Tehtäessä lajinvalintaa sakon ja vankeusrangaistuksen välillä huomiota voidaan siten kiinnittää myös tekijän ensikertalaisuuteen tai vastaavasti aikaisempaan rikollisuuteen.

• Rangaistuksen määrääminen 16.
• Orkein oikeus toteaa, että huomattavalla ylinopeudella ajaminen on tyypillinen törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tekotapa.
• Huomattavaan ylinopeuteen liittyy aina varteenotettava vahingon vaara, ja teko on siten tekotavaltaan hyvin vaarallinen ja moitittava.
• Näin merkittävä ylinopeus merkitsee sitä, että kuljettajalla ja muilla tienkäyttäjillä ei ole juurikaan mahdollisuutta reagoida konkreettisen vaaratilanteen ilmetessä.

Korkein oikeus katsoo siten, että kysymyksessä olevan kaltaisesta huomattavan suuresta ylinopeudesta tulee teon vakavuuden vuoksi lähtökohtaisesti tuomita vankeusrangaistus.17. Rangaistuksen määräämisessä on kuitenkin käytetyn ajonopeuden lisäksi otettava rikoslain 6 luvun 4 §:n nojalla huomioon myös muut seikat, kuten mahdollisten vahinkojen vakavuus ja niiden todennäköisyys, joihin teon olosuhteet olennaisesti vaikuttavat.

• Ajonopeus voidaan ylittää hyvin erilaisissa olosuhteissa, ja merkitystä on siten annettava käytetyn ajonopeuden lisäksi myös muille tapauskohtaisille seikoille.18.
• Arki-iltapäivänä tienkäyttäjiä on yleensä runsaasti kysymyksessä olevalla kantatiellä, ja mahdollisen vahinkoseurauksen todennäköisyys on siten lähtökohtaisesti suurempi kuin hiljaisempaan vuorokaudenaikaan.

Näin suurella ylinopeudella ajettaessa mahdolliset vahingot ovat todennäköisesti vakavia. Toisaalta hyvä keli ja näkyvyys sekä lyhyt ajomatka ovat alentaneet vahinkoseurauksen todennäköisyyttä. Tässä tapauksessa A:n menettelystä ei sen lähtökohtaisesta vaarallisuudesta huolimatta ole aiheutunut konkreettista vaaraa.19.

• A on ilmoittanut tekonsa motiiviksi halun kokeilla auton huippunopeutta turvalliseksi katsomallaan tieosuudella.
• Orkein oikeus pitää A:n ilmoitusta uskottavana, eikä syyttäjäkään ole sitä riitauttanut.
• Tähän teon vaikuttimeen nähden on uskottavaa myös se, että A on tarkoittanut ajaa suurella ylinopeudella vain suhteellisen lyhyen ajan.

A on ollut ajoneuvossa yksin, ja hän on kertonut ryhtyneensä kiihdyttämään vasta havaittuaan, ettei näköpiirissä ollut muita tienkäyttäjiä. Ajo-olosuhteet ovat edellä kerrotulla tavalla olleet hyvät. Teko-olosuhteet ovat siten olleet erilaiset kuin edellä viitatussa ratkaisussa KKO 1981 II 67, jossa tuomittiin vankeusrangaistus.20.

• A on tarkoituksellisesti ajanut huomattavaa ylinopeutta, ja hänen tahallisuutensa on siten suuri.
• Teon vaikuttimet eivät toisaalta ole olleet erityisen moitittavat.
• Sillä, että poliisi on pysäyttänyt hänet ja vastaantulevaa liikennettä, ei edellisessä kohdassa mainittujen seikkojen vuoksi ole merkitystä hänen syyllisyyttään arvioitaessa.21.

A oli täyttänyt 18 vuotta kahta kuukautta ennen tekoa. Hän on ryhtynyt ajamaan ylinopeutta hetken mielijohteesta. Kysymys on Korkeimman oikeuden arvion mukaan ollut pikemminkin nuoren harkintakyvyn pettämisestä ja ymmärtämättömyydestä kuin tietoisesta ja piittaamattomasta lain rikkomisesta.22.

1. Oska A on tehnyt rikoksensa alle 21-vuotiaana, hänestä on laadittu nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä annetussa laissa tarkoitettu seuraamusselvitys.
2. Selvityksestä ilmenee, että A:n elämäntilanne on hyvä ja hän suhtautuu rikokseensa asiaankuuluvalla vakavuudella ja katuu tekoaan.
3. Selvityksessä esitetyt arviot A:sta ovat myönteisiä.

Selvityksestä ilmenee myös se, ettei A ole aikaisemmin syyllistynyt rikoksiin.23. Harkittaessa teon vahingollisuutta ja vaarallisuutta, sen vaikuttimia ja A:n syyllisyyttä kokonaisuutena Korkein oikeus katsoo, että hovioikeuden tuomitsema sakkorangaistus on oikeudenmukainen ja riittävä rangaistus A:n syyksi luetusta törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Katso täydellinen vastaus

Paljonko sakkoa pahoinpitelystä?

Suomessa kirjoitetaan vuosittain runsaat 200 000 sakkolappua – Suomessa kirjoitettiin vuonna 2014 kaikkiaan 205 000 sakkolappua. Poliisimiehet kirjoittivat niistä 165 000 ja käräjätuomarit 40 000. Poliisilta saadut, ja syyttäjän vahvistamat, päiväsakkorangaistukset tulevat tavallisesti tuntuvasta ylinopeudesta ja muista liikennerikoksista.

Lievähköinä pidetyistä – alle 20 kilometrin – ylinopeuksista kuljettaja selviää yleensä kiinteällä rikesakolla. Käräjäoikeuksien tuomitsemissa sakkorangaistuksissa puolestaan on lähes aina kyse juuri sillä kertaa sen verran vähäisenä pidetystä teosta, että sen voi sovittaa sakolla. Saman teon vakavasta tekomuodosta olisi seurannut sakon sijasta vankeusrangaistus.

Rattijuopumukset, pahoinpitelyt, varkaustapaukset ja törkeät liikenteen vaarantamiset käsittelee aina käräjäoikeus. Jos teosta selviää sakolla, rattijuopumuksesta saa tavallisesti 50 päiväsakkoa, pahoinpitelystä 40 päiväsakkoa ja varkaudesta samoin 40 päiväsakkoa.
Katso täydellinen vastaus

Miten rike ja päiväsakko eroavat toisistaan?

Rikesakot ja päiväsakot — mitä eroja sakoilla on? Rikesakot ja päiväsakot ovat sakkoseuraamuksia, joita määrä esim. poliisi. Sakkoja voidaan jaotella myös esim. sakkolajeittain (esim. sakkomääräys ja sakkovaatimus). Tässä artikkelissa erotellaan rikesakko ja päiväsakko.

Rikesakkoja määrätään lievimmistä teoista. Rikesakot ovat kiinteitä, eikä rikkeen tekijän tulot vaikuta sakon loppusummaan. Päiväsakkojärjestelmässä päiväsakon rahamäärä määräytyy sakotettavan nettotulojen ja elatusvelvollisten perusteella. Teon vakavuus määrittää päiväsakkojen kappalemäärän. Loppusumma saadaan kertomalla päiväsakon lukumäärä ja rahamäärä keskenään.

Päiväsakon rahamäärä määräytyy vähentämällä nettokuukausituloista peruskulutusvähennys 255 euroa ja jakamalla saatu erotus luvulla 60. Päiväsakon alin euromäärä on vähintään 6 euroa. Päiväsakolle mennyt sakko ei voi kuitenkaan olla pienempi kuin teosta määrättävä suurin rikesakko.
Katso täydellinen vastaus

Minkä vuoden tulojen mukaan päiväsakko?

Päiväsakko määräytyy nettokuukausiansion perusteella – Päiväsakon rahamäärä on kuudeskymmenesosa sakotettavan keskimääräisestä nettokuukausiansiosta, josta tehdään muun muassa 255 euron peruskulutusvähennys. Pienin mahdollinen päiväsakon rahamäärä on 6 euroa.
Katso täydellinen vastaus

Paljonko on 50 päiväsakkoa?

Sakkolaskurin avulla voit laskea sakkorangaistuksen suuruuden euroina. Päiväsakon liukuma olosuhteista riippuen +/- 2-4 päiväsakkoa. Päiväsakon rahamäärä määräytyy vähentämällä nettokuukausituloista peruskulutusvähennys 255 euroa ja jakamalla saatu erotus luvulla 60.

1. Päiväsakon alin euromäärä on vähintään 6 euroa.
2. Ylinopeussakon minimisumma on kuitenkin mopoilijalle 100 euroa ja muulle moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle 200 euroa.
3. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa, avopuolisoa tai muuta henkilöä, joka avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää sakotettavan kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.

Puoliso on sakotettavan elatuksen varassa silloin, jos puolisolla ei ole lainkaan tuloja tai puolison tulot ovat poikkeuksellisen alhaiset. Puolison tulojen alhaisuus arvioidaan tapauskohtaisesti ja niiden arvioinnissa hyödynnetään sitä, mitä samasta asiasta on säädetty ulosottomenettelyssä.
Katso täydellinen vastaus

Onko poliisilla aina tutka päällä?

Poliisi ei pysty pysäyttämään läheskään kaikkia autoja, jotka ajavat ylinopeutta. Poliisi myöntää, että joskus ylinopeustapauksia on katsottava sormien läpi. Poliisin yhtenä tehtävänä on valvoa ja tarkkailla liikennettä sekä puuttua eri liikennerikkomuksiin ja -rikoksiin.

1. Vanhempi konstaapeli Juha Jääskeläinen kertoo kuitenkin Itä-Suomen poliisista, ettei poliisi pysty pysäyttämään esimerkiksi kaikkia ylinopeutta ajavia autoilija, vaikka poliisi ne havaitsisikin.
2. Syynä on se, ettei poliisilla yksinkertaisesti riitä resurssit kaikkien autoilijoiden pysäyttämiseen.
3. Jos puhutaan esimerkiksi ylinopeuksista, niin poliisin pitää pystyä poimimaan törkeimmät ja kovimmat ylinopeudet.

Kaikkeen ei pystytä tietenkään puuttumaan. – Jos on esimerkiksi vähän liikennettä isolla tiellä, silloin ei ole järkevää pysäyttää autoa, joka ajaa vain vähän ylinopeutta, koska silloin pitäisi melkein pysäyttää jokainen auto. Jos on kuiva ja hyvä tie, silloin pitää pikkuisen katsoa sormien välistä, Jääskeläinen myöntää.

1. Hän kertoo, että ylinopeustapauksia arvioidaan tapauskohtaisesti.
2. Jääskeläisen mukaan ei ole olemassa mitään tiettyä rajaa, jonka poliisi katsoo sormien läpi.
3. Poliisi pyrkii jo läsnäolollaankin hillitsemään liikennettä, Jääskeläinen sanoo.
4. Ylikomisario Jussi Päivänsalo Länsi-Uudenmaan poliisista taas kertoo, että liikenteenvalvonnan käytännön sanelevat pitkälti resurssit ja itse valvontatilanne.

– Lupaahan ei minkäänlaiseen ylinopeuteen anneta, se on aina lainvastaista toimintaa. Poliisin ohjeet lähtevät siitä, että huomautuksen ja rikesakon raja on 11 kilometriä tunnissa, josta tehdään vielä 3 kilometrin varmuusvähennys, Päivänsalo selittää.

Äytännössä asia siis menee niin, että mikäli ylinopeus ei varmuusvähennyksen jälkeen ylitä 11 kilometriä tunnissa, autoilija selviää huomautuksella. Jos 60 kmh/h -alueella poliisi mittaa auton nopeudeksi 71 km/h, tämän katsotaan ajaneen ylinopeutta 68 km/h. Toki tavoite on, että tästä pystyttäisiin pitämään kiinni, mutta valvontatilanne ratkaisee hyvin paljon.

Valvontatilanteen merkityksen Päivänsalo havainnollistaa muutamalla esimerkillä: jos poliisilla on ratsiassa matala kynnys pysäyttää pientä ylinopeutta ajava autoilija, alkaa ratsiaan kertyä nopeasti ruuhkaa. Tällöin poliisilta voi jäädä helposti huomaamatta muita liikenteen turvallisuuden kannalta olennaisia asioita, kuten autojen ja kuljettajien kunto.

Ajatellaan vaikkapa Helsingin ulosmenoteitä ja kehäteitä, joilla liikennemäärät ovat huimia. Siinä kysymys on myös siitä, millä tavalla poliisi pystyy pysäyttämään auton turvallisesti monikaistaisella tiellä, ylikomisario sanoo. – Automaattivalvonnan avulla voidaan lisätä kiinnijäämisriskiä ja puuttua pienempiinkin nopeudenylityksiin turvallisesti.

Automaattivalvonta tukee perinteistä liikennevalvontaa. Päivänsalo korostaa, että poliisin ensisijainen tehtävä liikenteessä ei ole kirjoittaa sakkoja, vaan pitää liikenne sujuvana ja turvallisena. – Liikenteenvalvonta on vain yksi, tosin tehokas, keino liikenneturvallisuuden parantamiseen.
Katso täydellinen vastaus

Voiko ylinopeuden kiistää?

Vastuu todistamisesta poliisilla – Vaikka julkisuudessa annetuista tulkinnoista voisi muuta luulla, niin autoilijalla on yhä oikeus kiistää mielestään perusteeton liikennevirhemaksu esimerkiksi silloin, kun ajoneuvo on ollut luvallisesti toisen henkilön käytössä.

Liikennevirhemaksun vastustaminen on tärkeätä erityisesti yli 10 km/h ylinopeustapauksissa, jolloin virhemaksu vaikuttaa toistuvien rikkomusten perusteella määrättävään ajokieltoon, yli 60 km/h alueilla ajokieltoa kerryttävät yli 15 km/h ylitykset. – Ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun vastustaminen riittää, jonka jälkeen poliisi selvittää poliisitutkinnassa, kuka oli kuljettaja.

Usein saattaa kuitenkin riittää, että kuljettaja tunnistetaan luotettavasti kuvan perusteella, Risto Tuori kiteyttää. Tuori muistuttaa, että kun kysymys ei ole rikoksesta, niin esimerkiksi puhelinpaikannustietoja ei voida käyttää, eikä kenenkään tarvitse paljastaa tai ilmiantaa omia läheisiään kuten puolisoa tai lapsia.

Uuden tieliikennelain myötä lievistä ylinopeuksista selviää liikennevirhemaksulla, mutta vähän isommasta sallitun nopeuden ylityksestä koituu vähintään sakkorangaistus. Jos suurin sallittu liikenteenohjauslaitteella osoitettu nopeus tai ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus on enintään 60 km/h ja ajaa ylinopeutta 10 kilometriä tunnissa tai vähemmän, on liikennevirhemaksun suuruus 100 euroa.

Vastaavassa tilanteessa ylinopeuden ollessa yli 10 mutta enintään 15 kilometriä tunnissa, on maksun suuruus 170 euroa ja jos ylinopeus on yli 15 mutta enintään 20 kilometriä tunnissa, on liikennevirhemaksun suuruus 200 euroa. Jos suurin sallittu nopeus on yli 60 km/h, vastaavat ylinopeudet tietävät 70, 140 ja 170 euron suuruista liikennevirhemaksua.

• Yli 20 kilometriä tunnissa ylinopeus rajoitusalueesta riippumatta tietää liikennevirhemaksun sijaan vähintään kuljettajan tulojen mukaan määräytyvää sakkoa.
• Näiden ylinopeusrangaistusten lisäksi liikennevirhemaksun voi saada tarpeettomasta linja-autokaistalla ajamisesta (100 euroa) tai viestintävälineen kuten matkapuhelimen käytöstä ajon aikana (100 euroa).

Mikäli samalla kertaa määrätään liikennevirhemaksu useammasta liikennerikkomuksesta, virhemaksua korotetaan 40 eurolla siitä rikkomuksesta, josta on säädetty ankarin virhemaksu. Teksti: Marko Jokela Kuva: Moottorin arkisto Juttua päivitetty 8.6. klo 22.10: Muutettu esitutkinta-termi poliisitutkinnaksi.
Katso täydellinen vastaus

Tuleeko aina sakko jos kamera välähtää?

Joka kolmas peltipoliisin ottama kuva päätyy roskiin – Espoossa välähtää 140 kertaa vuorokaudessa Poliisi ottaa automaattisen liikennevalvonnan avulla joka päivä Espoossa noin 140 kuvaa ylinopeustilanteista. Helsingissä vastaava luku on 200–300. Koko maassa kertyy sakkoja ja huomautuksia noin 600 000 kappaletta vuodessa.

• Valtavaa kuvamassaa seulotaan Malmilla sijaitsevassa liikenneturvakeskuksessa, jossa työskentelee 60 poliisia ja toimistosihteeriä.
• Yksi heistä on toimistosihteeri Kai Luiro, jonka työpäivä alkaa edellispäivän kuvasadon perkaamisella.
•  Esimerkiksi tässä on eilisiltana Kaarinassa otettu kuva, jossa Audin kuljettaja ajoi ylinopeutta neljätoista kilometriä tunnissa.

Rajoitus oli 60 km/h, mutta kameran mukaan auton vauhti oli 74 kilometriä tunnissa, Luiro kertoo. – Nykyinen käytäntö on se, että tästä tulee 170 euron suuruinen rikesakko. Liikennevalvonnan käyttämä tekniikka on viimeisten vuosien aikana kehittynyt huimasti.

Un vielä kymmenen vuotta sitten kuvat jouduttiin noutamaan jokaisesta peltipoliisista muistitikun avulla, nyt se on historiaa. Valvontakuvien käsittelytyö tapahtuu Malmin poliisiasemalla digitaalisesti. Kameran ottama kuva siirtyy lähes reaaliaikaisesti poliisin valvontajärjestelmään. Esimerkiksi illalla ja yöllä otetut kuvat ovat seuraavana aamuna valmiina.

Vaikka autoilija joutuisikin ylinopeuden vuoksi peltipoliisin kuvaamaksi, se ei automaattisesti merkitse sakkolapun saapumista. Vähäisistä ylinopeuksista annetaan huomautus. Sakkoja on luvassa, kun ylinopeutta on vähintään seitsemän kilometriä tunnissa.

Aivan vähäisistä ylinopeuksista ei poliisi nykyään kirjoita edes huomautusta. – Huomautusnopeuksia on tänä vuonna poistettu koko maassa kaikkiaan noin 170 000 ja lähes kaikki näistä koskevat ylinopeutta, joka on kolme tai neljä kilometriä tunnissa, kertoo poliisin liikenneturvakeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein Peltipoliisin nappaamista kuvista miltei joka kolmas hylätään.

Hylkäysperusteita ovat muun muassa kuvien huono tekninen laatu tai sääolot, esimerkiksi sankka sumu, jolloin rekisterikilven merkinnöistä ei saa selvää. Yritysten omistamille ja ylinopeutta ajaville autoille ei lähetetä huomautuksia lainkaan, mutta sakoilta nekään eivät välty.

Diplomaattiautojen ylinopeuksista lähtee kysely ulkoministeriöön, joka puolestaan lähettää sen kyseisen maan lähetystöön.Kameravalvonta tuottaa valtaosan Suomessa määrättävistä rikesakoista: viime vuonna vain joka seitsemäs rikesakko annettiin muista syistä.Automaattisen liikenteenvalvonnan tuloksena saatavien sakkojen määrä on muutaman vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut.

Kun vuosina 2009–2015 näitä sakkoja kertyi suomalaisille hieman yli 150 000 kappaletta vuodessa, oli niiden määrä vuonna 2017 jo noin 275 000. Miltei joka toinen rikesakko oli suuruudeltaan 170 euroa. Espoossa on tällä hetkellä 16 tolppaa, Vantaalla 11 ja Helsingissä 25.

Seuraavien viiden vuoden sisällä pelkästään Helsinkiin asennetaan 70 uutta kameratolppaa. Niiden käyttöönoton jälkeen pääkaupungin liikennettä valvoo peräti 95 peltipoliisia. Tällä hetkellä vain joka kolmannessa tolpassa on toimiva kamera, mutta tolppamäärän kasvaessa myös kameramäärä Helsingissä kasvaa.

Pääkaupungin liikennettä valvotaan tiukemmin kuin muualla Suomessa – esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla vain joka kymmenennessä tolpassa on kuvia ottava kamera. Tolppia Länsi-Uudellamaalla on yhteensä 69. – Valvontatolpat ovat kalliita, eikä niitä tietenkään huvikseen tuonne katujen varsille pystytetä.

Tämä ja poliisin resurssit ovat syy siihen, miksi läheskään kaikissa tolpissa ei ole toimivaa kameraa, Pasterstein kertoo. Nyt Helsingin liikennettä valvotaan kameran linssien kautta Kehä I:llä sekä Mäkelänkadulla, Mannerheimintiellä, Mechelininkadulla ja Kaivokadulla sekä keskustan huoltotunnelissa.

Tolppien lisäämisen tarkoitus on rauhoittaa autoilua ja vähentää onnettomuuksien lukumäärää. Jo nykyisellä tolppamäärällä kolareiden määrä on laskenut. Jatkossa esimerkiksi Mannerheimintiellä ylinopeuksia suitsitaan peräti seitsemän kameran avulla. : Joka kolmas peltipoliisin ottama kuva päätyy roskiin – Espoossa välähtää 140 kertaa vuorokaudessa
Katso täydellinen vastaus

Mitä käy jos jää kiinni ilman korttia ajamisesta?

Jos ajat ilman ajo -oikeutta, syyllistyt kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta, josta voi olla seurauksena sakkoa tai vankeutta sekä lisää ajokieltoa.
Katso täydellinen vastaus

Kauanko kortti voi olla hyllyllä?

Teon vakavuus vaikuttaa seuraamukseen – Ajokielto ei ole rangaistus, vaan turvaamistoimenpiteen kaltainen hallinnollinen seuraamus. Näiden turvaamistoimenpiteiden tarkoituksena on estää henkilön osallistuminen liikenteeseen ajoneuvon kuljettajana silloin, kun hänellä ei katsota olevan edellytyksiä siihen esimerkiksi liikenteessä esiintyvän vaarallisuutensa tähden syyllistyttyään liikennerikoksiin.

• Ajokiellon pituus tulee määrätä suhteessa teon vaarallisuuteen ja vahingollisuuteen sekä teon tekijässään osoittamaan piittaamattomuuteen liikennettä koskevista säännöksistä.
• Mitä vakavampi ja törkeämpi teko, sitä pidempi ajokielto.
• Uusijan kohdalla vetoaminen ajokiellon vaikutuksiin toimeentuloon ja välttämättömään liikkumiseen ei lyhennä merkittävästi ajokiellon pituutta.

Myöskään tekijän nuorta ikää ei huomioida ajokiellon pituutta määrättäessä, koska kyse on turvaamistoimenpiteestä ja nuoren teko on yhtä vaarallinen ja vahingollinen kuin sama teko täysi-ikäisen tekemänä. Ajokiellon pituus on vähintään yksi kuukausi ja enintään viisi vuotta.
Katso täydellinen vastaus

Voiko päiväsakon maksaa osissa?

Oikeusrekisterikeskus voi pyynnöstä myöntää maksuaikaa täytäntöönpantavana olevan saatavan suorittamiseen. Maksuaikaa voidaan myöntää sekä sakolle että muille saataville. Maksuaikaa ei kuitenkaan myönnetä ylikuormamaksuille. Ulosottoon edenneissä asioissa maksuajan myöntämisestä päättää ulosottomies.
Katso täydellinen vastaus

Miten päivä ja rikesakko eroavat toisistaan?

Rikesakot ja päiväsakot — mitä eroja sakoilla on? Rikesakot ja päiväsakot ovat sakkoseuraamuksia, joita määrä esim. poliisi. Sakkoja voidaan jaotella myös esim. sakkolajeittain (esim. sakkomääräys ja sakkovaatimus). Tässä artikkelissa erotellaan rikesakko ja päiväsakko.

Rikesakkoja määrätään lievimmistä teoista. Rikesakot ovat kiinteitä, eikä rikkeen tekijän tulot vaikuta sakon loppusummaan. Päiväsakkojärjestelmässä päiväsakon rahamäärä määräytyy sakotettavan nettotulojen ja elatusvelvollisten perusteella. Teon vakavuus määrittää päiväsakkojen kappalemäärän. Loppusumma saadaan kertomalla päiväsakon lukumäärä ja rahamäärä keskenään.

Päiväsakon rahamäärä määräytyy vähentämällä nettokuukausituloista peruskulutusvähennys 255 euroa ja jakamalla saatu erotus luvulla 60. Päiväsakon alin euromäärä on vähintään 6 euroa. Päiväsakolle mennyt sakko ei voi kuitenkaan olla pienempi kuin teosta määrättävä suurin rikesakko.
Katso täydellinen vastaus

Mikä on päiväsakko?

Rangaistus: Päiväsakko Suomessa on käytössä ns. päiväsakkojärjestelmä. Rikoksen seurauksena tuomittu sakko määrätään päiväsakkoina. Yhden päiväsakon määrä lasketaan tuomitun tulojen perusteella. Päiväsakon rahamäärään vaikuttaa lisäksi huollettavien lukumäärä.

1. Mitä enemmän tienaa, sitä suurempi on yhden päiväsakon rahamäärä.
2. Elatusvelvollisuus taas vähentää yhden päiväsakon hintaa.
3. Tällä tavalla rikas kokee sakkotuomion suhteessa yhtä epämieluisana kuin kyöhä, eikä sakotettavan perhe joudu kohtuuttomasti sakosta kärsimään.
4. Yhden päiväsakon rahamäärä on alimmillaan 6 euroa, ylärajaa ei ole.

Vähimmillään päiväsakkoa yhdestä rikoksesta voidaan tuomita yksi päiväsakko ja enimmillään satakaksikymmentä päiväsakkoa. Useamman rikoksen tullessa yhtä aikaa sakotettavaksi, on päiväsakkojen enimmäismäärä 240. Sakkojen kokonaismäärä saadaan kun päiväsakkojen lukumäärä kerrotaan päiväsakon rahamäärällä.
Katso täydellinen vastaus

Voiko sakon muuttaa vankeudeksi?

ewogICJlbGVtZW50IiA6ICJvaGludGVybmV0L3RleHRhcmVhX2xpdGUiLAogICJlbGVtZW50X21vZGUiIDogIiIsCiAgImVsZW1lbnQuY29tcG9uZW50IiA6ICJ0cnVlIiwKICAiZWxlbWVudF9wYXRoIiA6ICJvaGludGVybmV0L3RleHRhcmVhX2xpdGUiLAogICJlbGVtZW50LjYiIDogImZhbHNlIiwKICAiZWxlbWVudC41IiA6ICJmYWxzZSIsCiAgInR4dGV4dHJhY2xhc3MiIDogImluZ3Jlc3NpIiwKICAic2VjdGlvbiIgOiAiZGVmYXVsdCIsCiAgImVsZW1lbnQucHVibGljbGluayIgOiAiL2VsZW1lbnQuaHRtbC5zdHgiLAogICJpbXBvcnRwYXRoIiA6ICIvd2ViY29tcG9uZW50cy9vaGludGVybmV0L3RleHRhcmVhX2xpdGUiLAogICJVSUQiIDogImlka2JhdjRJT0p3IiwKICAiY3NzIiA6ICJjc3MvdGV4dGFyZWFfbGl0ZS5jc3MiLAogICJkYXRhX2xpc3RlbmVycyIgOiAib2hpbnRlcm5ldC90ZXh0YXJlYV9saXRlIiwKICAidGV4dCIgOiAiPHA+Sm9zIHNha2tvYSBlaSBzYWFkYSBwZXJpdHlrc2kgcmFoYW5hLCBzZSBtdXVubmV0YWFuIHZhbmtldWRla3NpLiBNdXVudG9yYW5nYWlzdHVrc2VuIG0mYXVtbDsmYXVtbDtyJmF1bWw7JmF1bWw7IGsmYXVtbDtyJmF1bWw7aiZhdW1sO29pa2V1cywgam9ua2EgaXN0dW50b29uIHNha290ZXR0dSBvbiBuaW1lbm9tYWFuIHQmYXVtbDt0JmF1bWw7IHZhcnRlbiBoYWFzdGV0dHUuIE11dW50b3JhbmdhaXN0dWtzZW4gcGl0dXVzIG0mYXVtbDsmYXVtbDtyJmF1bWw7eXR5eSBuaWluLCBldHQmYXVtbDsgbmVsaiZhdW1sOyZhdW1sOyBtYWtzYW1hdHRhIG9sZXZhYSBwJmF1bWw7aXYmYXVtbDtzYWtrb2EgdmFzdGFhIHloZGVuIHAmYXVtbDtpdiZhdW1sO24gdmFua2V1cy4gVWhrYXNha2tvYSBtdXVubmV0dGFlc3NhIGpva2Fpc3RhIHQmYXVtbDt5dHQmYXVtbDsgMzAgZXVyb24gbSZhdW1sOyZhdW1sO3ImYXVtbDsmYXVtbDsgdmFzdGFhIHloZGVuIHAmYXVtbDtpdiZhdW1sO24gdmFua2V1cy48L3A+IiwKICAiY2FyZGNoYW5uZWwiIDogInB1YmxpYyIsCiAgIkNVUlJFTlRQQVRIIiA6ICIvb2hpbnRlcm5ldC9zaXNhbHRvYWx1ZS9vaGludGVybmV0L3Npc2FsdG9hbHVlL29oaW50ZXJuZXQvYXJ0aWtrZWxpL2luZ3Jlc3NpL29oaW50ZXJuZXQvYXJ0aWtrZWxpL2luZ3Jlc3NpL29oaW50ZXJuZXQvdGV4dGFyZWFfbGl0ZS9vaGludGVybmV0L3RleHRhcmVhX2xpdGUvIiwKICAiZWxlbWVudC5saW5rIiA6ICIvZWxlbWVudC5odG1sLnN0eCIsCiAgInVybGV4ZWN1dGVwYXRoIiA6ICIvY2hhbm5lbHMvcHVibGljL3d3dy9vcmsvZmkvaW5kZXgvYXNpYWthc3BhbHZlbHUvc2Fra29qZW5qYW11aWRlbnNldXJhYW11c3RlbnRheXRhbnRvb25wYW5vL3Nha29ubXV1bnRvcmFuZ2Fpc3R1cyIsCiAgInNraW4iIDogInRleHRhcmVhX2xpdGUuaHRtbCIsCiAgImVsZW1lbnQubG9hZCIgOiAic2VydmVyIiwKICAiY2hhbm5lbC5sYW5ndWFnZSIgOiAiZmkiLAogICJlbGVtZW50Lm1vZGUiIDogImVsZW1lbnQiLAogICJJTlNUQU5DRUlEIiA6ICJrYmFvMFdWa3EiLAogICJlbGVtZW50Lmxhbmd1YWdlIiA6ICJmaSIsCiAgImkxOG4uYmFzZSIgOiAib2hpbnRlcm5ldC90ZXh0YXJlYV9saXRlIiwKICAiZWxlbWVudC5wYXRoIiA6ICJvaGludGVybmV0L3RleHRhcmVhX2xpdGUiLAogICJwdWJsaWN1cmwiIDogIi9lbGVtZW50Lmh0bWwuc3R4IiwKICAiZWRpdHVybCIgOiAiL2Jpbi9nZXQvdmVkLzd3VkZFZ0owMC43d0x0Qmpqd2kuTnRjYW5OSHhzIiwKICAiIiA6ICIiLAogICJHVUlEIiA6ICIiLAogICJ2aWV3dXJsIiA6ICIvYmluL2dldC92aWQvN3dWRkVnSjAwLjd3THRCamp3aS5OdGNhbk5IeHMiCn0= Jos sakkoa ei saada perityksi rahana, se muunnetaan vankeudeksi.
Katso täydellinen vastaus