Miten Voin Estää Luonnon Monimuotoisuuden Vähenemistä?

Ilmassa on muutoksen merkkejä – – Ilmastonmuutoksen myötä on muistettu, että taloutemme ja yhteiskuntamme rakentuu edelleen luonnon varaan. Ilman suhteellisen vakaata ilmastoa ja toimivia ekosysteemejä Suomen ja maailman hyvinvointi ovat vaakalaudalla.

1. Luonnonprosessien häiriöt voivat näkyä muun muassa ruokaomavaraisuuden heikentymisenä sekä erilaisina terveyteen liittyvinä riskeinä.
2. Ilmastonmuutos on saanut suomalaiset ymmärtämään, että kehityksen suunnan kääntäminen edellyttää tekoja – hallinnosta yrityksiin, järjestöihin ja yksittäisiin kansalaisiin.

Sama havahtuminen tarvitaan nyt myös luonnon elinvoimaisuuden turvaamisen osalta, sanoo tutkimusta johtanut biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Ahlroth SYKEstä. Suomessa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on edennyt muun muassa hallinnon sektorivastuun, viestintä- ja kasvatusyhteistyön, vapaaehtoisen suojelun sekä maa- ja metsätalouden luonnonhoidon avulla.

Paineet metsätalous isona kuvana

Katso täydellinen vastaus

Miten voi vaalia luonnon monimuotoisuutta?

3. Tee pihasta paratiisi – Laiskasti hoidettu piha on parempi elinympäristö. “Olennaista on, ettei nurmea leikkaa kuin kerran tai kaksi kesässä ja silloinkin jättää ajamatta kohdat joissa on kukkia. Kukkia voi lisätä myös kylvämällä siemeniä”, sanoo pitkän linjan luonnonsuojelija ja biologi Risto Sulkava,
Katso täydellinen vastaus

Miten luonnon monimuotoisuutta voidaan suojella?

Luonnon monimuotoisuutta on suojeltava ja ylläpidettävä, jotta elämän edellytykset maapallolla voidaan turvata. Suojelua tarvitaan, sillä monet eliöt ja elinympäristöt ovat uhanalaistuneet ihmisen aiheuttamien haitallisten muutosten vuoksi. Luonnon monimuotoisuutta turvataan rauhoittamalla luonnonsuojelualueita sekä suojelemalla luontotyyppejä ja eliölajeja.

IPBES:n raportti, 2019 (pdf)

Luonto köyhtyy myös Suomessa. Tuoreimman uhanalaisuusselvityksen eli Punaisen listan mukaan Suomessa jo joka 9. laji on uhanalainen. Suomen luontotyypeistä joka toinen on uhanalainen.

Ymparisto.fi: Suomen lajien Punainen lista 2019 Ymparisto.fi: Suomen luontotyypit

Katso täydellinen vastaus

Miksi luonnon monimuotoisuus on vähentynyt?

Biodiversiteetti tai luonnon monimuotoisuus, eli biologisen elämän moninaisuus planeetallamme on heikentynyt huolestuttavan nopeasti viime aikoina. Muutos johtuu pääasiassa ihmisen toimista ja niiden seurauksista, kuten maankäytön muutoksista, saastumisesta ja ilmastonmuutoksesta.
Katso täydellinen vastaus

Mikä on luonnon monimuotoisuus?

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan ekosysteemien ( luonnon pääoman), lajien ja geenien kirjoa maailmassa tai tietyssä luontotyypissä. Se on välttämätöntä ihmisen hyvinvoinnille, sillä se tuottaa palveluja, jotka pitävät yllä talouksia ja yhteiskuntia.
Katso täydellinen vastaus

Miten luonnon monimuotoisuutta mitataan?

Biodiversiteetti > Biodiversiteetillä tarkoitetaan biologisen elämän monimuotoisuutta. Suomenkieliset ilmaisut biologinen monimuotoisuus tai luonnon monimuotoisuus tarkoittavat samaa asiaa. Yleisesti käytetyn määritelmän mukaan biodiversiteettiä voidaan tunnistaa kolmella eri organisaatiotasolla: geeneissä, lajeissa ja elinympäristöissä. Geneettinen monimuotoisuus tarkoittaa perintöaineksen vaihtelua jonkin eliöiden muodostaman ryhmän keskuudessa. Usein ollaan kiinnostuneita esimerkiksi populaatioden tai lajien geneettisestä monimuotoisuudesta. Lajien monimuotoisuutta mitataan tavallisimmin jollakin alueella tai jossakin ekosysteemissä esiintyvien lajien lukumäärällä. Ekosysteemien monimuotoisuus on laajan tilamittakaavan ilmiö. Sillä tarkoitetaan eri elinympäristö- tai luontotyyppien (esim. lehtometsät, keidassuot tai humusjärvet) monimuotoisuutta jollakin tietyllä alueella. Voidaan olla kiinnostuneita esimerkiksi Suomen elinympäristötyyppien monimuotoiuudesta. Biodiversiteettiä käytetään usein biologisten systeemien tilan mittarina. Tämä on biodiversiteetti-käsitteen pääasiallinen käyttötarkoitus näillä sivuilla. Päivitetty (13.10.2014) : Biodiversiteetti
Katso täydellinen vastaus

Miten luonnon monimuotoisuuden muutokset ovat näkyneet metsätaloudessa globaalilla tasolla?

1. Metsätalous – Metsien hakkaaminen ja harventaminen on suurin yksittäinen uhkatekijä luonnon monimuotoisuudelle. Suomen maapinta-alasta on metsätalousmaata noin 86 %. Metsätalous sekä pienentää lajien elinympäristön määrää että laskee sen laatua. Tapa, jolla metsätaloutta nykyisin toteutetaan, on monien lajien kannalta kestämätöntä muun muassa vanhojen puiden sekä lahopuun vähenemisen vuoksi. Valkoselkätikka on vaarantunut. Sen suurin uhkatekijä tulevaisuudessa on lahopuun väheneminen. valkoselkätikka Kuva: Yle / Risto Salovaara valkoselkätikka
Katso täydellinen vastaus

Miten Suomen luontoa suojellaan?

Kuinka Suomessa suojellaan luontoa? – Suomessa luonnonsuojelun keinot määräytyvät luonnonsuojelulain mukaan. Luonnonsuojelulaki on tehty luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen, luonnonkauneuden vaalimiseen sekä luonnonvarojen ja ympäristön kestävän käytön tukemiseksi.

1. Lisäksi lain avulla pyritään myös varmistamaan, että suomalaiset voivat oppia tuntemaan luontoa paremmin sekä edistämään muun muassa luonnossa harrastamista.
2. Luonnonsuojelua valvova ylin elin on Suomessa tietysti ympäristöministeriö.
3. Lisäksi Suomesta löytyy joukko alueellisia ympäristökeskuksia, jotka pyrkivät edistämään luonnon suojelua ja valvomaan tiettyjä alueita.

Suomesta löytyy lisäksi joukko luonnonsuojelualueita. Suomen luonnonsuojelualueet ovat:

Kansallispuistot Luonnonpuistot Muut julkiset ja yksityiset luonnonsuojelualueet, kuten soidensuojelualueet ja Lapin erämaat

Lisäksi Suomessa ovat lähes kaikki luonnonvaraiset eläimet rauhoitettuja. Niitä ei siis saa metsästää tai pyydystää, eikä niiden elinympäristöä häiritä. Tiettyjä riistaeläimiä, kuten vaikkapa hirviä, voi metsästää luvan kanssa vain tiettyinä aikoina. Luonnonsuojelun avulla pyritään varmistamaan, että eläinten määrä pysyy sopivassa suhteessa.
Katso täydellinen vastaus

Miten luonto hyötyy monimuotoisuudesta?

Mitä hyötyä on luonnon monimuotoisuudesta? Luonnon monimuotoisuus on välttämätöntä, sillä ihminen on riippuvainen luonnosta ja monimuotoinen luonto on kaikkein elinvoimaisin. Luontoa pidetään myös sinänsä tärkeänä, eikä ihmisellä näin ole oikeutta sitä tuhota.

• Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti koostuu kolmesta tasosta: elinympäristöjen monimuotoisuudesta, lajien monimuotoisuudesta ja geneettisestä monimuotoisuudesta.
• Luonnon selviämisen kannalta nämä kaikki tasot ovat tärkeitä ja ne vaikuttavat toisiinsa.
• Mitä monimuotoisempi luonto on, sitä tehokkaammin se vastustaa erilaisia tuhoja, kuten kasvitauteja.

Mitä monimuotoisempi luonto on, sitä turvatumpi on evoluutio ja sitä paremmin luonto voi sopeutua esimerkiksi ympäristönmuutokseen. Ihmisen kannalta tärkeintä kuitenkin on, että ihmisen elämä perustuu luonnonvarojen käyttöön ja esimerkiksi lähes kaikki uusiutuvat luonnonvarat ovat luonnosta peräisin.
Katso täydellinen vastaus

Mitä luonnon monimuotoisuudella eli Biodiversiteetillä tarkoitetaan?

Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan elämän koko kirjoa: lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. Sen köyhtymisen pysäyttäminen on maailmanlaajuinen tavoite. Maa- ja metsätalousministeriö turvaa luonnon monimuotoisuutta huolehtimalla toimialallaan luonnonvarojen kestävästä käytöstä.

Tämä kattaa niin maatalousalueet maisemineen, metsät, riista- ja porotalouden kuin kala- ja vesivarat. Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategia linjaa tavoitteet ja toimet, joilla monimuotoisuuden köyhtyminen pyritään pysäyttämään. Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta “Luonnon puolesta – ihmisen hyväksi” hyväksyttiin joulukuussa 2012.

Sen taustalla ovat kansainvälisen Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (CBD) sekä EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevan strategian tavoitteet. EU:n biodiversiteettistrategia vuoteen 2030 saakka julkaistiin toukokuussa 2020.
Katso täydellinen vastaus

Mikä lisää alueen monimuotoisuutta?

Biotooppien monimuotoisuutta voidaan tutkia jollain tietyllä alueella tai koko maapallolla. Ekosysteemien monimuotoisuuteen vaikuttavat muun muassa lämpö, valo, maaperän ravinnepitoisuus ja kosteusolosuhteet.
Katso täydellinen vastaus

Miten ihminen voi olla vaaraksi luonnolle?

Yleistä Vaikka ihmisasutuksen määrä onkin pohjoisessa selvästi vähäisempi kuin etelämpänä (kts. kartta alempana!), kohdistuu luontoon pohjoisessakin nykyisin voimakkaita ihmisen luomia rasitteita. Huoli siitä, että ihminen aiheuttaa pohjoisen luonnon sietokyvyn ylittymisen, on suuri, vaikka olemmekin jo paljon oppineet ‘luonnon ehtoja’.

Luonnon omassa kiertokulussa ja aikataulussa, johon ihmisen aikamääreet sopivat huonosti, luonnon palautuminen entiselleen saattaa olla täysin mahdollista, mutta ihmisen perspektiivistä katsoen pohjoisen luonnossa ollaan usein palautumattomassa tilanteessa. Voidaan sanoa, että pohjoisessa luonnon sietokyvyn ääriraja on lähempänä kuin saman lajin tai populaation eteläisimmillä alueilla.

Tämä koskee lähes kaikkia ekosysteemejä, metsistä vesiin. Tunturiluonnossa on eteläisluonteisten lajien (esim. puiden) sietokyvyn raja hyvin lähellä. Ihminen on toiminnallaan erityisesti viime aikoina lisännyt paineita elämän sietokykyyn: happamoituminen, ympäristömyrkyt, kasvihuoneilmiö ja otsonikato sekä metsien ja metsämaan käsittely ja perinteisen maatalousympäristön häviäminen koskettavat nykyisin myös Lapin luontoa.

• Teollisuuden tuottamista ilmansaasteista on materiaalin poltto yhä meilläkin merkittävää luokkaa.
• Aikki poltto lisää tietenkin ilman hiilidioksidipitoisuutta, mutta erityisesti turpeen poltto tuottaa energiayksikköä kohti paljon hiilidioksidia.
• Ivihiilen poltto tuottaa lisäksi ilmaan mm. rikkiä.
• Pohjoinen metsäluontomme on muuttumassa myös siten, alkuperäiset metsäalueet pirstoutuvat eli fragmentoituvat.

Tällä on merkittäviä vaikutuksia paitsi maisemaan myös kasvi- ja eläinpopulaatioiden pysyvyyteen. Pohjoisessa on useissa tapauksissa aurattu hakkuuaukeiden pohjia silloinkin, kun se ei olisi ollut tarpeen. Aikanaan on perinteinen maatalous luonut sopivia uusia (valoisia, puuttomia) elinympäristöja jopa n.600 eläin- ja kasvilajille. Viime aikoina on tehomaatalous kuitenkin hävittänyt näistä lajeista melkoisen osan. Luonto elää ja muuttuu. Lisää: linnustomuutoksia pohjoisessa ! Ennen oli paljon metsäpaloja,

Ne ovat kuitenkin olleet yleensä pienehköjä, joten maastossa on ollut eri-ikäisiä metsiköitä. Erityisesti kuusi on kärsinyt metsäpaloista. Sen alaoksat roihahtivat kuivuneina helposti palamaan, kun maastopalo levisi maata pitkin. Pian liekit ulottuivat latvukseen saakka – ja puu kuoli. Mänty on kestävämpi: sen paksu kaarna rajoittaa paloa, eikä vanhalla männyllä yleensä ole koivia oksia lähellä maanpintaa kuten kuusella on.Tämä lisää eliöpopulaatioiden monimuotoisuutta ja sukkessiovaiheita,

Lisää: metsäpalot ! Esim. kuusi ohutkaarnaisena puuna ei kestä metsäpaloa yhtä hyvin kuin mänty. Palon jälkeen usein ensin tuli koivuvaihe. Ihminen on vaikuttanut suuresti metsiin mm. kaskenpolton ja tervanpolton myötä. Laajat metsänhakkuut ja tiheä metsäautotieverkostot vähentävät metsien monimuotoisuutta.

1. Ikimetsiä ei nykyisin enää pääse juurikaan syntymään.
2. Metsäpalojen, tautituhojen tai saasteiden vaikutukset ovat ajan myötä verraten lyhytaikaisia,
3. Mäntykin ehtii satoja vuosia kestävän elämänsä aikana saada jälkeläisiä Lapin ääriolosuhteissakin enemmän kuin meistä kukaan! Soistuminen tai ilmastonmuutokset metsänrajalla johtavat kuitenkin joskus siihen, että metsäekosysteemi muuttuu pysyvämmin jopa aivan toiseksi ekosysteemiksi.

• Ilmansaasteet Käsite puhtaasta Pohjolasta on murentumassa. Varsinkin saasteilla voi olla arvaamattomia ja laajoja seurauksia pohjoisessa, jossa eliöt jo sinänsä joutuvat kohtaamaan monia luontaisiakin rasitteita. • Saasteiden laskeumat ja pitoisuudet. Rikkilaskeumakartta (yllä) kuvaa jo vanhentunutta tilannetta rikkilaskeuman osalta (vuodelta 1990). Itäisimmässä Pohjois-Suomessa (Petsamon ja Kostamuksen kohdalla) näkyy kohonneita rikkipitoisuuksia. Myös merenrannikolla on nähtävissä paikallisia, teollisuuden päästöistä johtuvia korkeahkoja laskeuma-arvoja. Tässä karttoja, joissa esitetään raskasmetallien pitoisuuksia metsäsammalista (jotka keräävät itseensä ilman saasteita). Lyijypitoisuuksien pieneneminen (ylin kartta!) johtuu pääasiassa siirtymisestä lyijyttömän bensiinin käyttöön.Tornion terästehtaan vaikutukset kromipäästöihin ovat nyt selvästi vähäisemmät kuin vielä 1900-luvun lopulla.

Sama koskee Petsamon nikkelisulattamon vaikutuksia itä-Lapin nikkelipäästöihin, On kuitenkin huomattava se, että ainakin ajottain on Petsamon tehdas joutunut viime vuosina rajoittamaan tuotantomääriään. Uusimpien, v.2008 julkaistujen tutkimustulosten mukaan ovat Koillis-Lapin nikkeli- ja kuparilaskeumat jälleen viime vuosina kohonneet entistä suuremmiksi.

Myös mainittujen raskasmetallien vaikutusalue on laajentunut ulottuen nyt Keski-Lappiin saakka. Ilmeisesti po. metallien tuotantoa on jälleen lisätty viime vuosisadan loppupuolen laman jälkeen. Meillä Harjavallan/Porin alueen nikkelipäästöt (jotka eivät näy kartassa) ovat selvästi vähentyneet vuoden 1985 jälkeen.

Myös elohopean, kuparin, raudan ja sinkin pitoisuudet ovat pienentyneet. Tunturikoivu saattaa ajan myötä jopa sopeutua ainakin Kuolan niemimaan raskasmetallipäästöihin ja siten evolutiivisia muutoksia voi tapahtua koivuissa jo muutaman kasvisukupolven aikana. Lisää: väitöskirja Janne Eränen ! Ilmansaasteista esim.

noki ja pöly likaa maastoa varsinkin teollisuus- ja kaupunkialueilla muuttaen esim. puiden runkoja tummemmiksi, kuin mitä ne luonnostaan olisivat. Osasyyllisenä runkojen tummenemiseen on usein puilla kasvavien jäkälien tuhoutuminen saasteisiin. On myös havaittu joidenkin hyöteisten (esim.

1. Perhosten), jotka istuvat tummuneilla puiden rungoilla, muuttavan esim.
2. Siipiensä väriätystä tummemmmaksi sitä mukaan, kun ympäristö tummenee ja hyönteinen saa uusia jälkeläisiä.
3. Näin eivät hyönteisiä syövät linnut löydä tummia perhosia tummilta rungoilta.
4. Nyt, kun ilman saasteiden määrä on eräillä alueilla vähentynyt, ollaan palaamassa vaaleampaan suuntaan : esim.

koivumittariperhosten on todettu vaalentuvan takaisin entiselleen ainakin Englannissa. (Uutinen Tieteen Kuvalhdessä nro 6, 2005, s, 21.). Raskasmetallilaskeumat ovat Lapin alueella yleisesti katsoen olleet pienempiä kuin etelämpänä, ja ne ovat pääsääntöisesti pienentyneet viime vuosina (kts.

Ylläolevia karttoja!). Sammalten raskasmetallipitoisuudet, joita Metsäntutkimuslaitos (Metla) on Suomessa mitannut samoilta koealoilta vuosina 1985, 1990, 1995 ja 2000, ovat selvästi pienentyneet Suomessa vuoden 1985 jälkeen. Vuoden 2000 mittausten mukaan erityisesti lyijyn, vanadiinin ja kadmiumin pitoisuudet sammalissa ovat alentuneet sekä niin sanotuilla tausta-alueilla että päästölähteiden läheisyydessä.

Lisätietoja näistä sammalmittauksista löydät internetistä Metlan sivuilta, Laajan Itä-Lapin saasterasitteita selvitelleen projektin mukaan ei Lapissa ollut myöskään havaittavissa mitään suuria saasteongelmia aivan itäisimpiä osia lukuunottamatta. (Tikkanen, E.

Toim.), 1995: Kuolan saastepäästöt Lapin metsien rasitteena. – Gummerus, 232 s.). Viimeaikaiset tutkimukset (mm. Yleiseurooppalainen Metsien Terveydentilan Seuranta, ICP Forests) osoittavat myös, että esim. rikki- ja typpilaskeumat sekä happamoitumista ilmentävä metsämaan alumiinipitoisuus ovat Lapissa verraten alhaisella tasolla verrattuna lukuisiin Keski-Euroopan saastealueisiin.

Kuolan teollisuuden päästöt näkyvät Lapissa lähinnä vain Sevettijärvellä (ja Norjan Svanvikissa). Puiden terveydentilan mittana on usein (varsinkin takavuosina) käytetty latvuslehvästön harsuuntumista, Harsuuntumista voi ilmetä monenlaisten puita rasittavien syiden vuoksi.

1. Varsinkin vanhat kuusimetsät ovat pohjoisessa harsuuntuneet, männiköt eivät niinkään.
2. Uitenkaan harsuuntuminen ei liene sitten 1980-luvun lisääntynyt – tilanne on vakaa.
3. Harsuuntuminen saattaa usein olla ei saaseiden vaan versosurma -sienen aiheuttamaa.
4. Un ilma tai maa on kroonisesti pilaantunutta, ovat – ainakin arktisella alueella – monien kasvien lehdet paksumpia ja mesofyllin solut paljon suurempia kuin terveissä kasveissa.

(Eräiden venäl. tutkimusten mukaan). • Ilman saasteet lisäävät talvivaurioriskiä. Ilmaston viileyden vuoksi eivät kasvimme siedä yleensä yhtä suuria saastekuormia kuin ne sietävät etelässä. Sitä paitsi esim. havupuiden neulaset joutuvat monivuotisina sietämään pitkään saaste- ja talvistressiä. Eri tekijöiden – esim. ilman saasteiden, pakkasen ja tautien – osuutta on vaikea arvioida tai mitata.

1. Vauriotyypitkin muistuttavat näissä tilanteissa usein (ainakin päällisin puolin) toisiaan. Vrt.
2. Myös talvisienet ! Kasvien elintoiminnat ovat vilkkaimillaan kesällä, joten saasteitakin kulkeutuu silloin herkästi kasvin sisään.
3. Tämä voi se heijastua talvensietoon: saasteet ovat se viimeinen pisara.
4. Erityisesti kylmänkestävyys voi heiketä talvella tai vesitalous vaikeutua kevättalvella edellisen kesän saastevaikutusten vuoksi.

Saastepitoisuudet ovat talvella yleensä korkeita, joten ongelmia voi syntyä silloinkin, vaikka vauriot tulevat näkyviin vasta keväällä. Talvella saattaa esim. männyn neulasissa olla paljon rikkiä ja muita saasteita; silloin niitä on ilmassakin paljon, eikä vesisade huuhtele neulasia puhtaaksi.

1. Jos neulasissa on vesivajausta, pyrkii kasvi ottamaan vettä mm.
2. Neulasten pinnalta, jossa saasteita on talven jäljiltä.Usein vasta keväällä, elintoimintojen vilkastuttua, tulevat vauriot näkyviin mm.
3. Neulas- tai silmukuolemina.
4. Myös tuhohyönteiset saattavat iskeytyä ilman saasteista kärsiviin havupuihin, ja puut lopulta kuolevat.

Ilmeisesti ainakin osa kasvipeitteen saastetuhoista aiheutuu useiden eri tekijöiden yhteisvaikutuksista, Kts. artikkeli tästä aiheesta: Nuorteva ! Lumipeite suojaa usein kasveja saasteilta. Vaikka lumenpäälliset kasvin osat olisivat pahoin vaurioituneet, ovat lumipeitteen suojassa olevat osat usein täysin terveen näköisiä. Tosin hapan sade (lumikin on silloin hapanta!) voi aiheuttaa ongelmia viimeistään keväällä, kun hapan lumi sulaa.

• Huurre näyttää puolestaan keräävän saasteita (suuri pinta-ala).
• Lisää: talvivauriot! • Metsämarjat Pohjois-Suomessa.
• Pohjois-Suomen metsämarjojen raskasmetallipitoisuudetkin ovat aika alhaiset, joten marjoja voi huoletta syödä.
• Vasta lähellä saastelähteitä (Montsegorsk) nousevat pitoisuudet korkeiksi myös marjojen syöntiä ajatellen (vrt.

allaoleva kuva!). Myöskään Lapin riistaeläimistä eikä poroistakaan ole löydetty korkeita raskasmetallipitoisuuksia. • Orgaaniset klooriyhdisteet. Orgaanisista klooriyhdisteistä tunnetuimpia ovat polyklooratut bifenyylit eli PCB-yhdisteet, Ne ovat aiheuttaneet mm. Itämeren hylkeiden lisääntymishäiriöitä. Näitä yhdisteitä on lukemattomia erilaisia – monien vaikutukset luontoon ovat huonosti tunnettuja. Kuva (yllä) kertoo, että PCB-pitoisuudet kasvoivat Lapin järvien pohjasedimenteissä aina 1980-luvun loppuun saakka. Jo 1960-luvulta lähtien olivat eliöiden PCB-pitoisuudet laskeneet. PCB:tä sisältävien materiaalien käyttöö kielettiin meillä v.1990. Mutta maailmassa on vielä runsaasti PCB-jätteitä, joista niitä leviää myös pohjoiseen. Ilmeisesti siis ddt:tä yhä käytetään jossain maamme lähialueilla. Pohjois-Suomessa niitä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin Etelä-Suomessa. Myrkky kerääntyy eläinten rasvakudoksiin aiheuttaen esim. linnuissa sukupuolimuutoksia ja petolintujen munankuoren ohentumista.
Katso täydellinen vastaus

Miten luonto lisää hyvinvointia?

Luonto vaikuttaa monin tavoin – Luonto vaikuttaa myönteisesti terveyteen ja hyvinvointiin tutkitusti ainakin kolmen väylän kautta:

Fyysinen aktiivisuus lisääntyy luonnossa : Luonto houkuttelee liikkumaan. Liikumme luonnossa huomaamattamme reippaammin kuin sisätiloissa, vaikka liikunta tuntuu kevyemmältä. Luonto elvyttää ja auttaa palautumaan stressistä : Keskittymiskyky paranee ja syke ja verenpaine voivat madaltua. Luonnossa liikkuminen edistää sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä : Suhtaudumme myönteisemmin muihin ihmisiin, ja mielialamme kohenee hyvin nopeasti.

Luontoympäristö itsessään ja luonnossa liikkuminen tarjoavat mahdollisuuksia vastata nyky-yhteiskunnan terveys- ja hyvinvointihaasteisiin. Näitä ovat esimerkiksi liikunnan vähentyminen, istuva elämäntapa ja lihavuuden yleistyminen sekä näihin kytkeytyvät riskit sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, mielenterveyshäiriöihin sekä tyypin 2 diabetekseen.
Katso täydellinen vastaus

Mitä hyötyä on monimuotoisuudesta?

Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa maapallon lajien ja eliöyhteisöjen kirjoa sekä lajien sisäistä perinnöllistä vaihtelua. Monimuotoisuus on ikään kuin luonnon vastustuskyky. Se auttaa luontoa sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja tauteihin. Jokaisella lajilla on oma paikkansa luonnossa. Jatkuva lajikato voi johtaa jopa kokonaisten ekosysteemien romahtamiseen. Monimuotoinen luonto tuottaa meille kaikille elintärkeitä palveluja, joita kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Luonnon köyhtymisen myötä sen kyky tuottaa ekosysteemipalveluita heikkenee ja voi paikoin romahtaa kokonaan.
Katso täydellinen vastaus

Mitä luonto ja luonnon monimuotoisuus tarkoittavat liiketoiminnalle?

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on taloudelle ja yritystoiminnalle keskeinen uhka. Luonto pitää yllä elämän edellytyksiä erilaisten ekosysteemipalvelujen kautta – ilman niitä myöskään talouden tai yritysten toiminta ei olisi mahdollista. Ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalvelut Luonnon ihmiselle tarjoamat aineelliset ja aineettomat hyödyt, kuten hiilinielut, ravintokasvien pölytys, veden ja ilman puhdistus tai tulvien hillintä.

1. Myös kaikki elollisen luonnon tuottamat uusiutuvat materiaalit, joista saamme ravintoa, vaatteita, energiaa tai lääkkeitä, kuuluvat luonnon tarjoamiin palveluihin.
2. Tunnetaan myös nimellä luonnon tarjoamat palvelut.
3. Avaa termisivu Ekosysteemipalvelut tarkoittavat esimerkiksi luonnosta saatavia materiaaleja ja energiaa (nk.

tuotantopalvelut), juomakelpoista pohjavettä ja ilmansaasteiden sitoutumista kasveihin (nk. säätelypalvelut) sekä aineettomia palveluita, kuten mieltä virkistäviä maisemia (nk. kulttuuripalvelut). Maailman talousfoorumi arvioi (2020a), että yli puolet globaalista bruttokansantuotteesta on vahvasti tai melko vahvasti riippuvaista luonnon ekosysteemipalveluista.

Tätä nykyä luonnon monimuotoisuus heikkenee maapallolla kiihtyvää vauhtia, mikä johtaa myös ekosysteemipalveluiden heikkenemiseen. Keskeisenä syynä luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen on se, että luontopääoman hyödyntäjä ei joudu maksamaan täysimääräisesti toimintansa aiheuttamista luontohaitoista.

Osalle luonnon tarjoamista aineellisista palveluista, kuten vaikkapa puubiomassan ja ruoan tuotannolle, on jo olemassa vakiintuneet markkinat. Aineettomille palveluille vakiintuneita markkinoita ei kuitenkaan vielä ole – esimerkiksi puuston tuottamia aineettomia palveluita ovat maaperän eroosion estäminen, luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja hiilen sidonta ilmakehästä.

• Hallitustenvälisen luonnon monimuotoisuus- ja ekosysteemipalvelupaneelin IPBES:n mukaan keskeisimmät suorat luontokadon ajurit ovat 1) maan- ja merenkäyttö sekä käytön muutokset, 2) eläinten ja kasvien suora hyödyntäminen 3) ilmastonmuutos, 4) saastuminen ja 5) vieraslajit.
• Aikkien näiden ajurien vaikutukset luontoon näkyvät myös Suomessa, ja luontokatoa tapahtuu myös meillä.

Luonnon köyhtyminen merkitsee riskejä yritysten liiketoiminnalle, sillä käytännössä kaikki liiketoiminta on joko suoraan tai epäsuorasti riippuvaista luonnosta. Liiketoimintariskit voivat realisoitua suoraan esimerkiksi raaka-aineen saatavuuden ja hinnan vaihtelun kautta.

1. Toisaalta riskit voivat toteutua myös epäsuorasti: esimerkiksi ilmastonmuutos voi muuttaa raaka-aineen tuotantoalueen sääolosuhteita tai maaperän ja meriekosysteemin toimintaa.
2. Vuonna 2016 IPBES arvioi suoraan pölyttäjien toiminnasta riippuvaisen ruoantuotannon rahalliseksi arvoksi maailmanlaajuisesti 235–577 miljardia dollaria.

Kaikilla yrityksillä on yhteys hyvin monenlaisiin ekosysteemipalveluihin arvoketjujensa kautta. Suorien riippuvuuksien lisäksi jokaisen yrityksen on hyvä tarkastella myös liiketoimintansa epäsuoria riippuvuuksia ekosysteemipalveluista, ja siten hallita myös niihin liittyviä liiketoimintariskejä.

Mahdolliset liiketoimintariskit liittyvät toiminnan jatkuvuuden fyysisiin edellytyksiin, lainsäädännön muutoksiin, rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin, maineeseen ja brändiin, sekä yleisesti siihen, kuinka yritykset onnistuvat kehittämään toimintaansa suhteessa ympäröivän yhteiskunnan odotuksiin (ns.

transitioriski). Sen lisäksi, että yritysten liiketoiminta on riippuvaista luonnosta, yritysten toiminnasta aiheutuu luontoon vaikutuksia. Negatiiviset vaikutukset liittyvät esimerkiksi ekosysteemien pirstoutumista aiheuttavaan maa- ja vesiympäristöjen käyttöön, vedenkäyttöön, kasvihuone-kaasupäästöihin, maaperän ja vesien saastumiseen, jätteisiin ja vieraslajien leviämiseen.

On arvioitu, että valtaosa ihmisen aiheuttamasta paineesta luonnon monimuotoisuudelle johtuu neljän suuren arvoketjun raaka-aineiden käyttöönotosta ja käsittelystä: 1) ruoka, 2) infrastruktuuri, kuten rakennukset, tietoliikenneverkot ja liikenneinfrastruktuuri, 3) muoti ja 4) energia ( Kurth ym.2021 ).

Yritykset voivat vaikuttaa luontoon myös positiivisesti. Esimerkiksi ruoan- ja tekstiilientuotannossa voidaan hyödyntää uudistavan viljelyn menetelmiä, ja metsätaloudessa luontoa vahvistavia metsänhoitokäytäntöjä. Yritykset voivat myös tehdä toimenpiteitä alueiden kunnostamiseksi.

Toimintaympäristössä tapahtuu parhaillaan paljon muutoksia: rahoitusalalla on ryhdytty ottamaan huomioon yritysten luontoriippuvuuksia ja -vaikutuksia, EU-tasolla valmistellaan uusia keinoja luontovaikutusten ja -riippuvuuksien huomioimiseen, ja lisäksi asiakaspaine vastuullisten tuotteiden ja palvelujen tarjoamiseksi on kasvanut.

Ulkoisiin odotuksiin vastaaminen on tärkeää, jotta liiketoimintaa voidaan ylipäänsä harjoittaa ja sen jatkuvuus voidaan turvata tulevaisuudessa. Toiminnan luontoriippuvuuksien ja -vaikutusten tarkastelemiseksi ja muutoksen kuvaamiseksi kehitetään menetelmiä ja mittaamista kansainvälisesti useilla tahoilla, kuten esimerkiksi Transparent – ja ALIGN -hankkeissa EU:ssa.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen aiheuttaa merkittäviä taloudellisia kustannuksia – ja toisaalta sen pysäyttäminen voi luoda merkittäviä mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Maailman talousfoorumi (2020b) on arvioinut, että luontopositiivisilla ratkaisuilla, jotka kohentavat luonnon tilaa, voitaisiin synnyttää maailmanlaajuisesti yli 10 000 miljardin dollarin vuotuiset liiketaloudelliset hyödyt ja lähes 400 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.

Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät riskit voidaan kääntää mahdollisuuksiksi tuotesuunnittelulla ja -kehityksellä, kehittämällä uusia liiketoiminta- ja tuotantomalleja esi-merkiksi kiertotalouden avulla, sertifioimalla tuotteita tai palveluita sekä tekemällä konkreettisia toimia luonnon tilan parantamiseksi paikallisesti.

• Saatavat hyödyt voidaan jakaa aineettomiin ja aineellisiin hyötyihin.
• Aineettomat hyödyt ilmenevät liiketoiminnan sosiaalisena hyväksyttävyytenä, parantuneena brändinä, maineena ja houkuttelevuutena sekä liiketoiminnan resilienssinä.
• Aineellisia hyötyjä voivat olla raaka-aineiden saatavuuden parempi ennustettavuus, tehokkaampi toiminta, halvempi rahoitus sekä uudet tuotteet ja markkinat.

Toimintaympäristön muuttuessa voi aueta mahdollisuuksia aivan uudenlaiseen liiketoimintaan. Esimerkiksi luontohyvitysten (nk. ekologinen kompensaatio) vakiintuessa sen ympärille voi muodostua kysyntää ja tarjontaa mm. asiantuntijapalveluille, välittäjäorganisaatioille, kompensaation varmentajille, maanomistajille sekä kunnostushankkeiden ja muiden toimenpiteiden toteuttajille.

Lisäksi yhä kasvava kiinnostus luontopohjaisiin ratkaisuihin erityisesti osana rakennettua ympäristöä tai maanviljelyssä uudistavan viljelyn toimintatapoihin voi tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yleisesti kiertotalouden liiketoimintamallit voivat tarjota yrityksille mahdollisuuksia vahvistaa kilpailukykyä ja luoda uusia tulonlähteitä – ja samalla vähentää raaka-aineiden käyttöönotosta ja tuotannosta luonnolle aiheutuvia paineita.

Edelläkävijyys auttaa riskien hallitsemisessa, sidosryhmien odotuksiin vastaamisessa sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämisessä ja hyödyntämisessä. Yrityksen on tärkeää ottaa huomioon luonnon monimuotoisuus strategisella tasolla. Näin yritys voi arvioida, millaisia luontoa vahvistavia toimia yritys voi tehdä ja millaisia hyötyjä niistä voidaan saada liiketoiminnalle.

Olennaista on määrittää oman liiketoiminnan suhde luonnon monimuotoisuuteen yhtiön strategiassa riskien ja mahdollisuuksien näkökulmasta. Edelläkävijöiksi tähtäävät yritykset voivat esimerkiksi asettaa toiminnalleen nettopositiivisuus-tavoitteen, kuten muutamat yritykset ovat jo tehneet. Nettopositiivisuus viittaa tilanteeseen, jossa yrityksen toiminta vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, eli positiiviset vaikutukset ylittävät aiheutetut luontohaitat.

Lisäksi on tarpeellista laatia toimenpidesuunnitelma tavoitteen saavuttamiseksi, varmistaa toiminnan läpinäkyvyys sekä luoda luotettavat ja riippumattomat todentamismenettelyt. Yrityksen luontoriippuvuuksien ja -vaikutusten tunnistamisen tueksi on olemassa erilaisia työkaluja ja viitekehyksiä: esimerkiksi vuonna 2022 valmistuva Science-Based Targets for Nature (SBTN) -malli, josta on jo saatavilla alustava ohjeistus, sekä tässä selvitystyössä tuotettu viitekehys “12 luontoaskelta yritykselle ‒ vahvista bisnestä luontotoimilla”.

Luonnon monimuotoisuuden kytkeminen liiketoimintaan on mahdollista aloittaa yrityksissä yksinkertaisilla askelilla ja vähitellen ymmärryksen lisääntyessä sitä voidaan viedä yhä pidemmälle. Tärkeä osa yrityksen toiminnan suhteen hahmottamista luonnon monimuotoisuuteen on kokonaisvaltainen arvoketjun tarkasteleminen.

Vaikka on helpointa aloittaa tarkastelu yrityksen omista toiminnoista, usein merkittävimmät haasteet ja riskit löytyvät arvoketjun osista, joihin yrityksen vaikutusvalta on vähäisempi. Yrityksen kestävyystyötä kannattaa katsoa kokonaisuutena. Esimerkiksi päästövähennystoimet ja kiertotalousratkaisut voivat osaltaan auttaa torjumaan myös luontokatoa.

1. Esimerkiksi vähentämällä päästöjä yritys vähentää samalla omaa vaikutustaan ilmastonmuutokseen, joka on yksi luontokadon ajureista.
2. Samalla on myös tärkeää tunnistaa mahdolliset ristikkäiset vaikutukset, kuten esimerkiksi biopolttoaineiden raaka-aineiden tuotantoon liittyvät maankäytön vaikutukset.
3. Iertotalousratkaisuilla hyödynnetään käytössä olevia tuotteita ja materiaaleja mahdollisimman pitkään, jolloin luonnonvaroja ja uusia maa-alueita tarvitsee ottaa käyttöön vähemmän ja jätettäkin syntyy vähemmän.

Tällöin luonnolle aiheutuu vähemmän kuormitusta. Yrityksen kannattaa pyrkiä yhteistyöhön kumppaneiden kanssa esimerkiksi käytännön toimintamallien ja toimialakohtaisten työkalujen sekä standardien kehittämisessä. Yhteistyö voi auttaa tunnistamaan uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja levittämään hyviä käytäntöjä.

Tässä selvitystyössä on tuotettu viitekehys “12 luontoaskelta yritykselle ‒ vahvista bisnestä luontotoimilla”, joka kuvaa luonnon monimuotoisuuden huomioimisen prosessin yrityksessä. Viitekehyksessä kuvattujen askeleiden ymmärtäminen, analysointi ja toteuttaminen auttavat yrityksiä hyvään vauhtiin luontoriippuvuuksien ja -vaikutusten tunnistamisessa sekä niiden hillitsemisessä, riskienhallinnassa ja uusien mahdollisuuksien tunnistamisessa.

Viitekehystä voidaan hyödyntää kaiken tyyppisissä yrityksissä soveltamalla sitä yritykselle sopivalla tavalla: joko kevyenä harjoituksena keskittyen valikoituihin tehtäviin tai perusteellisempana prosessina. Luontoaskeleet voi käydä läpi myös useamman kerran.

• Tarkastelua voi kerta kerralta syventää ja laajentaa, sekä välillä tarvittaessa palata aiempiin vaiheisiin.
• Viitekehystä voi myös hyödyntää riippumatta siitä, onko yrityksellä käytössään ympäristöjohtamisjärjestelmä tai ei.
• Edistyneemmille käyttäjille viitekehys sisältää linkkejä syventävään lisälukemiseen ja -työkaluihin.

Selvitystyössä tehtiin kirjallisuuskatsaus, haastateltiin yritysten ja järjestöjen edustajia sekä järjestettiin kaksi työpajaa syksyllä 2021. Raportin ja viitekehyksen tuottamisen ohella työssä kerättiin 12 esimerkkiä erikokoisista ja eri aloilla toimivista yrityksistä, jotka ovat tehneet työtä luonnon monimuotoisuuden parissa.
Katso täydellinen vastaus

Mitä Luontokato tarkoittaa?

Ihmisen toiminnallaan aiheuttama luonnon monimuotoisuuden romahdus, joka on käynnissä kaikkialla maapallolla. Luontoa katoaa sata tai jopa tuhat kertaa nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Käynnissä on maapallon historian kuudes sukupuuttoaalto,
Katso täydellinen vastaus

Miten tutkitaan perinnöllistä monimuotoisuutta?

Monimuotoisuutta voidaan mitata DNA-merkkien avulla – Perinteisesti monimuotoisuuden arviointi on perustunut kenttäkokeisiin ja näkyviin ominaisuuksiin, joihin kuitenkin ympäristö vaikuttaa. Toisaalta näkyviä, helposti havaittavia ominaisuuksia on vain rajallinen määrä, minkä vuoksi varsinkin yksilötunnistus on mahdotonta.

1. Sen sijaan DNA-merkkien määrä on lähes rajaton ja ne kuvastavat suoraan DNA:n monimuotoisuutta.
2. DNA- eli geenimerkkejä on olemassa useita erilaisia.
3. Melkein kaikki merkkityypit perustuvat PCR- eli polymeraasiketjumenetelmään, jossa DNA-merkkejä monistetaan lyhyiden DNA-pätkien, alukkeiden avulla.
4. Uvassa mikrosatelliitti – DNA-merkki, jonka avulla voidaan erottaa kaksi ruislajiketta toisistaan.

Mikrosateliitti sisältää kahden tai useamman emäksen toistojakson moninkertaisesti perimässä. Alimmalla rivillä on standardinäytteen antamat emäsparikoot (bp = base pair eli emäspari).
Katso täydellinen vastaus

Miten luonto hyötyy monimuotoisuudesta?

Mitä hyötyä on luonnon monimuotoisuudesta? Luonnon monimuotoisuus on välttämätöntä, sillä ihminen on riippuvainen luonnosta ja monimuotoinen luonto on kaikkein elinvoimaisin. Luontoa pidetään myös sinänsä tärkeänä, eikä ihmisellä näin ole oikeutta sitä tuhota.

• Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti koostuu kolmesta tasosta: elinympäristöjen monimuotoisuudesta, lajien monimuotoisuudesta ja geneettisestä monimuotoisuudesta.
• Luonnon selviämisen kannalta nämä kaikki tasot ovat tärkeitä ja ne vaikuttavat toisiinsa.
• Mitä monimuotoisempi luonto on, sitä tehokkaammin se vastustaa erilaisia tuhoja, kuten kasvitauteja.

Mitä monimuotoisempi luonto on, sitä turvatumpi on evoluutio ja sitä paremmin luonto voi sopeutua esimerkiksi ympäristönmuutokseen. Ihmisen kannalta tärkeintä kuitenkin on, että ihmisen elämä perustuu luonnonvarojen käyttöön ja esimerkiksi lähes kaikki uusiutuvat luonnonvarat ovat luonnosta peräisin.
Katso täydellinen vastaus

Miten ihmisen toiminta on vaikuttanut luonnon monimuotoisuuteen Suomessa?

Maapallo tarvitsee hyvinvoivia ja monipuolisia luonnonympäristöjä, joissa elää runsas kasvi- ja eläinlajien kirjo. Se on kaiken elämän edellytys. Ihmisen aiheuttama luonnon monimuotoisuuden massiivinen köyhtyminen on ajanut monet lajit todelliseen ahdinkoon.

Tilanne on kriittinen. Maapallon luonnon monimuotoisuus köyhtyy hälyttävällä vauhdilla. Hallitustenvälisen luontopaneeli IBPESin mukaan sukupuutto uhkaa jopa miljoonaa eläin- ja kasvilajia. Käynnissä on ennennäkemätön ihmisen aiheuttama sukupuuttoaalto, joka uhkaa myös taloutta, ruuantuotantoa ja ihmisten terveyttä.

Elinympäristöjen häviäminen ja heikentyminen ovat suurimpia uhkia luonnon monimuotoisuudelle. Luontoa hävitetään etenkin maatalouden alta, mutta myös asutuksen, teiden ja muun rakennetun ympäristön tieltä. Esimerkiksi sademetsiä raivataan soija- ja palmuöljyviljelmiksi sekä karjan laitumiksi, mikä aiheuttaa luonnon köyhtymistä ja eroosiota.

1. Suurin osa maailmassa tuotetusta soijasta käytetään eläinten rehuksi.
2. Ruuantuotannon ja -kulutuksen muuttaminen kestävämmäksi onkin merkittävässä asemassa luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi.
3. Valtavia uhkia lajeille ja luonnon monimuotoisuudelle ovat myös ilmastonmuutos, salametsästys ja ylikalastus.
4. Ilmaston lämmetessä lukuisien lajien on sopeuduttava täysin uusiin olosuhteisiin selviytyäkseen.

Salametsästys ja ylikalastus ovat ajaneet useiden lajien kannat sukupuuton partaalle. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on vielä mahdollista pysäyttää, mutta toimiin on ryhdyttävä välittömästi. Tiedämme oman toimintamme vaikutukset luonnolle, joten nyt meiltä kysytään selkärankaa toimia. Olemme vaarassa menettää monia ainutlaatuisia luonnonympäristöjä ja niissä eläviä lajeja ihmisen toiminnan vuoksi. Koralleja uhkaa ilmastonmuutos, kun meret happanevat ja lämpenevät.
Katso täydellinen vastaus

Miten minä voin suojella luontoa?

Ratkaistaan ilmastokriisi – Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt elinympäristöihin ja eri lajien mahdollisuuksiin elää niissä. Esimerkiksi arktisella alueella elävältä mursulta ilmastonmuutos on viemässä elintilan jäiden huvetessa, hiekkarannoilla pesivien merikilpikonnien poikaset taas kuoriutuvat yhä useammin naaraina, koska lämpenevä hiekka vaikuttaa sukupuolen määräytymiseen.

1. Ehitys on ajan kuluessa tuhoisaa, sillä ilman koiraita konnat eivät voi jatkaa lisääntymistä.
2. Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävää on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa ja pyrkiä rajaamaan nousu alle 1,5 asteeseen.
3. Maapallon keskilämpötila on jo noussut asteen.

Tärkeimmät keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat fossiilisista polttoaineista luopuminen, kestävien uusiutuvien energiamuotojen käyttö, energian säästö ja energiatehokkuus, liikenteen sähköistäminen, metsäkadon pysäyttäminen, luonnollisten hiilinielujen kasvattaminen ja ilmastokestävä ruoantuotanto ja -kulutus. Suomalaisten ruoankulutuksen luonnon monimuotoisuusvaikutuksista 93 prosenttia kohdistuu maantieteellisten rajojemme ulkopuolella. Tämä johtuu pääasiassa lihan kulutuksestamme.
Katso täydellinen vastaus